lauantai 30. maaliskuuta 2013

Pääsiäisenä

"Pajunkissa pensaikossa herää unestaan, tuntee säteen lämmittävän pörröturkissaan.
Nostaa päänsä, ihmettelee kevään solinaa. Kuinka puro leikitellen jatkaa kulkuaan.
Lapsi näkee pajunkissat, juoksee niiden luo. Taittaa siitä pienen oksan, kotiin sen nyt tuo".

-Aili Karimies-








Mukavia ja iloisia pääsiäisen pyhiä jokaiselle! 

Nautitaan kevään ja valon juhlasta :)

Iida Emilia

torstai 21. maaliskuuta 2013

Kalorittomat taikaherkut

Olispas niitä oikeastikkin olemassa! Siis herkkuja, jotka eivät lihota ;) 

Noh, ainakin näitä seuraavia namupaloja kelpaa katsella, mutta näitä EI kannata maistella.
Innostuttiin lasten kanssa kokeilemaan taikataikinan leipomista http://roosaajavalkeaa.blogspot.fi/ -blogin innoittamina ( käykäähän kurkkaamassa ihana blogi, jossa nyt arvontakin menossa...jos vaan osasin tehdä linkityksen ;)

Taikinaan löytyi ohje googlettamalla, ja ainekset löytyvät varmasti joka taloudesta, joten kannattaapi kokeilla. Leipominen on tosi hauskaa. Minäkin innostuin veivaanaan oikein sieluni kyllyydestä. Ihan lapsuus tuli mieleen, ja taikina maistuikin ihan samalta ( pitihän sitä toki nuolaista ;). Valmiit leipomukset kovetimme uunissa, ja lopuksi maalasimme vielä vesiväreillä. Pinnalle ripoteltiin "taikapölyä" eli kimalletta :)



Kokeilin myös pursotusta hieman löysemmällä taikinalla, ja onnistuihan se.


Lapset tekivät myös terveellisempiä herkkuja; porkkanaa, perunaa, omenaa ja ruisleipää. 
Näistä tulikin tosi syötävän näköisiä.


Nämä leivokset ja vihannekset tehtiin ihan oikean kokisiksi lasten kauppa- ja roolileikkeihin, mutta seuraavaksi pitänee testata miniatyyriherkkuja barbileikkeihin.




Torstai-illan pikaterkkusin:


Iida Emilia

Ps: Lauantaina meillä pidetään Pomp de lux-kutsut, johon täytyy kyllä leipoa ihan oikeitakin herkkuja! Odotan innolla, että näen Willa Wanillan Mirjamin livenä! Hän tulee meille vaatteita esittelemään :)

tiistai 12. maaliskuuta 2013

Vessajuttuja

Lupailin uudemmille lukijoille kuvia meidän wc-tiloistamme, jotka remontoitiin reilu vuosi sitten. ( vai olisiko siitä jo peräti kaksi vuotta ). Jokatapauksessa tämä huone koki todellisen muodonmuutoksen, johon olemme olleet varsin tyytyväisiä. 


Edellisen kerran toilettia, ja sen yhteydessä olevaa kylpyhuonetta oli remppailtu 90-luvulla, ja kuosit olivat sen ajan tyylin mukaiset. Laatat olivat hyvinkin siistit, mutta sinivihreä väritys, ja boordi alkoivat lopulta hirvittää siinämäärin, että jotakin oli tehtävä! Tuntui kuitenkin liian työläältä alkaa repiä hyväkuntoisia kaakeleita pois seinistä ( ja tosi kalliiksikin se olisi tullut ) joten päädyimme kokeilemaan Ronseal-laattamaalia. Satuin vielä saamaan tuttavalta puoli-ilmaiseksi pari purkkia kyseistä maalia, jota heidän remontista oli jäänyt yli. Maalit riittivät juuri ja juuri :)

Veskimme on muuten suhteellisen tilava, ja tila avartui vielä entisestään remontin jälkeen. Ovelta katsottuna suoraan edessä ovat siis peili ja allastaso. Vasemmalle jää pönttö, ja oikealle liukuoven taakse kätkeytyy ( murheenkryynimme); kylpyhuone ja sauna-osasto. 









Remontin aloitin irroittamalla kaiken irtaimiston ( paitsi pöntön ). Muovinen peilikaapisto, pieni lavuaari allaskaappeineen, ja lavuaarin vieressä ollut pitkä kapea lastulevykaapisto saivat lähtöpassit. Sen jälkeen pesin kaakelit hyvin laattapesulla, ja sitten alkoikin suti viuhumaan! Ensin maalasin kellastuneen mäntypaneelikaton valkoiseksi, ja seuraavana olivat vuorossa kaakelit, jotka telasin kahteen kertaan. Maalaaminen oli helppoa, ja pinnasta tuli tasaista.

Kun maalit olivat kuivuneet, kannoimme raikastuneeseen pikkulaamme uudet kalusteet, peilin ja lamput ym. tilpehöörit. Allaskaappiin halusin tuollaisen verhon, mutta siihen on mahdollista hankkia ovetkin, jos joskus vaihtelua haluaa. Pönttökin uudistui uudella mustalla kannella. 



Nyt kun katselen ennen- ja jälkeen kuvia, niin mietin, että olipas siinä hommaa! Mutta kyllä se vaan kannatti. Vielä kun saisi uuden innostusvaihteen päälle myös kylppärin ehostuksen suhteen. Jotenkin se vaan jää tuonne liukuoven taakse kokonaan unholaan ;)



Mutta nyt taidan hivuttautua nukkumatin matkaan, ja nappaan mieheni unikaveriksi kainaloon :)

Heipsulivei!

Iida Emilia

sunnuntai 10. maaliskuuta 2013

Suloinen sunnuntai


Tämä päivä on ollut täynnä hymyä ja auringonpaistetta! 

Koko perhe koossa, pitkät yöunet, luisteluretki, herkkuruokaa, askartelua, lenkki ystävän seurassa, ja illan päätteeksi saunan hempeät löylyt. Mukavaa tohinaa aamusta iltaan :)


Koti on pukeutunut hiljalleen kevääseen ja pääsiäisen odotukseen. Rairuohot on kylvetty ( ajoissa tälläkertaa ). Kananen on käynyt munimassa, ja pajunkissat kehräävät auringonsäteissä. Koko koti näyttää erilaiselta valon tulviessa voimalla sisään ( kunhan suodattaa sormenjäljet ja pölypallerot pois näkökentästä ).  Tekee mieleni tanssia taas jokakeväinen voitontanssi sen kunniaksi, että pitkä pimeä ajanjakso on selätetty! Tää on vaan niin parasta aikaa :)





Huomaakohan joku, mitä uutta kevät on keittiöömme tuonut? ;)
No tuon ihanan lampunhan se toi! Kuolasin lamppua Mustikkamäellä, ja GreyWhiteHeart-blogissa, ja huomasin sitten yhtäkkiä jo naputtelevani tilausta HobbyHalliin. Olihan se meidän vanha lamppumme jo palvellutkin hyvän tovin. Värivalinta oli tässä uudessa kyllä vaikeaa, kun vaihtoehtoja löytyi valkoisesta ja tummanruskeasta kromiin. Tähän metalliin sitten päädyin, ja tykkään tosi paljon! Jopa mieskin ihmetteli, että kerrankin olen ostanut jotain mikä hänenkin silmäänsä miellyttää ;D


Tänään leivoin myös tyttöjen kanssa taikataikinasta herkkuja kauppaleikkeihin, mutta postailen niistä sitten vielä erikseen. Niin, ja ne veskikuvatkin on jo räpsitty. Palaillaan siis piakkoin linjoille :)

Hymyjä uuteen viikkoon!

Iida Emilia

keskiviikko 6. maaliskuuta 2013

Helmililjan sävyissä


Pari viikkoa sitten huristelin Lilliputin kanssa Tampereelle ystävääni Allidaaliaa tapaamaan. Samalla reissulla kävimme Ikeassa säilytysjärjestelmiä tutkailemassa. Meillä molemmilla Allin kanssa olisi tarvetta vaatekaapille, muttei mieleistä ole vielä tullut vastaan. Vanha talonpoikaiskaappi olisi tietenkin se ainut oikea, mutta ei nuo Ikeankaan vaihtoehdot laisinkaan huonoja olleet.

 Vielä ei kuitenkaan kaappia lähdetty kotiin roudaamaan, mutta eihän sieltä Ikeasta ihan tyhjin käsinkään päässyt pois lähtemään. Pellavakankaan lisäksi ihastuin vaaleansinisiin jälkiruokakippoihin, oikein tuollaisiin keväisen helmililjan-sinisiin, jotka passaavat hyvin yhteen GG-kuppienkin kanssa :). 

Babyblue-astiakaartiin liittyi vielä seuraksi Halpahallin muutto-alesta löytynyt
 pilkullinen tarjoiluastia.








Noh, sitä uutta kaappia ei tosiaan vielä reissulta löydetty, mutta sensijaan kotiutin meille vanhan tuoli-ihanuuden, jonka Allidaalia löysi mulle kirpparilta. Se onkin hyvä, kun ystävät tietävät makuni, niin ei tarvitse enää itse lähteä ostoksille ollenkaan, vaan kamut tekevät löytöjä puolestani ;). Allidaalia sattui tosiaan huomaamaan tämän edullisen vanhan tuolin, ja koska hän tiesi intohimoni juuri näihin korkeaselkäisiin kolmepinnaisiin tuoleihin, soitti hän minulle samantien, ja nappasi tuolin matkaansa. ( Toki maksoin tuolin itse :).

Kuvassa tuoli näyttää kauniin harmaalta, mutta sen väri on luonnossa vaaleanvihreään vivahtava, eikä tunnu istuvan sisustukseemme, joten taidan kevään saapuessa poistella vanhat maalit, ja miettiä väriä uudelleen. Mutta ah, miten se on kaunis! Kiitos vielä kamuselleni löydöstä :)


Ihanat helmililjat nostavat pian kukintonsa kohti aurinkoa. 
Ihanaa kevään vehreyttä ( lumikinoskien keskellä ).

Kepeää keväistä keskiviikkoa!

Iida Emilia

lauantai 2. maaliskuuta 2013

Toimiva (?) eteinen

Kirkkaat kevätsäteet herättelivät meidät leppoisaan lauantai-aamuun! Esikoisen koulukaveri tuli vielä loman lopuksi yökyläilemään, ja tytöt touhuavat tuolla nyt omiaan, joten päätin naputella blogiini nämä lupaamani eteiskuvat. Näitä nurkkia olen ennenkin kuvannut, mutta nyt yritin ottaa hieman laajempiakin kuvakulmia. 

Eteisemme on juuri sellainen tyypillinen 80-luvun rivarin mallinen; pitkä, pimeähkö L:n muotoinen käytävä. Muuttaessamme sain oikein päänsäryn aina astuessani sisälle tunkkaiseen tuulikaappiin. Mielestäni eteisenkin tulee olla kaunis ja kutsuva, ja tietenkin kaikenlisäksi toimiva. Kun neliöitä ei ole hirveästi, niin tuo toimivuuden toteuttaminen onkin ollut aika haasteellista.



Tuulikaapista en löytänyt valitettavasti kuvia "ennen" remonttia. Naulakkoseinustalla komeili aiemmin lastulevyistä kyhätty tilaavievä kaapisto. Seinät olivat kellastuneet, ja ulko-ovi kulahtaneen männyn sävyinen.

Kaappi sai heti potkut virastaan! Seinät pukeutuivat beigeen, ja ovi raikastui maalarin valkolakalla. ( Kevyt hionta ensin, ja pohjamaali alle ). Isäntä liimaili pitkinhampain paneelit paikalleen. Muistan sen kuin eilisen päivän. Liimaputkilo ei jostain syystä toiminut kunnolla, ja liimaa oli lopulta kaikkialla! Armaani taisi säestää työtänsä "muutamalla" kirosanalla ;D. Mutta saatiinhan ne lopulta paikalleen!

Hattuhyllykkönä toimii vanha Ikean hyllykkö, ja koreihin uppoaa minun sekä isännän pipot, tumput ym. sesongin asusteet. Tässä naulakossa säilytän lasten käytössä olevia ulkovaatteita. ( Kuvauksen aikana lapsoset olivat ulkona, joten ne riemunkirjavat toppatakit puuttuu kuvasta ;). 



Tuulikaapista aukeaa näkymä "hallimme", josta on suora näköyhteys myös olohuoneeseen ja taka-ovelle. Vasemmalle puolelle jäävä ovi käy vanhempien kammariin, ja oikealla sijaitsee lastenhuone. 

Tässä kuva ennen muuttoamme:


Alla kuvaa nykyhetkestä. 

Valkoinen taikamaali on jälleen kerran tehnyt ihmeitä, ja pienillä sisustuskikoilla saatu vähän näyttävyyttä tilaan. Lipastoon kätkeytyy tenavien rukkaset, villasukat ja mössykät. Osaavat jo itse aika kiitettävästi laittaa tavaransa paikoilleen ulkoa tullessaan. Tuossa lipastossa säilyy myös osa lasten kengistä, sekä pyöräilykypärät.


Pikkuvitriinissä ovat esillä pöytäliinat, pitsilakanat, tyynynpäälliset ym. tekstiilit. Nätisti viikattuna, mutta eivät suinkaan mankeloituna ;). ( Silitys on muuten yksi niitä ainoita kotitöitä, joita EN rakasta )!


Vitriinin vasemmalle puolelle jää kulku keittiöömme, ja köökkiä vastapäätä sijaitsee aikuisten vaatenaulakko. 

Tällainen ihanuus ennenmuinoin:


Maalasin kaapiston keltaiset ovet kahteen kertaan maalarin valkolakalla. En pohjustellut sen kummemmin, vaan vetäisin vaan telalla menemään! Uudet vetimet vielä kyytipojiksi, ja ihan kivasti ovat kelvanneet.

Naulakon takki-kaaosta kesytin verhon avulla. Asensimme naulakon yläpuolelle tangon, ja siihen virittelimme kankaan. Simppeli ja suht tyylikäs ;). Kelpaa ainakin paremman puutteessa!
Voisihan tuonkin kiinteän kaapiston vaihtaa johonkin vanhaan talonpoikaiskaappiin. Saisi ilmavuutta ja tilantuntua lisää, mutta toisaalta noihin kiinteisiin kaappeihin mahtuu hyvin tavaraa.

Haaveilen, että ainakin osa eteisen seinistä peittyisi vielä joskus valkoisen paneelin tai raakalaudan alle. Niin, ja se lattia...huoh...voisi olla vaikkapa valko/harmaaruudutettu. Unelmahan olisi tietysti sellainen helmenharmaa vanha kulunut puulattia :)


Tuosta naulakon vierestä kulkee vielä ovi meidän käymäläämme. Siitä voin tehdä vielä oman postauksen erikseen.



Mutta nyt ruokaa lämmittämään, ja ulos auringonpaisteesta nauttimaan!


Mukavaa viikonloppua!


Iida Emilia

Ps: Pieni Pilvenhattara löytyy nyt myös Facebookista ( jahka opin sitä käyttämäänkin ;)