Elokuun iltoja terassilla

Heipä hei ihanaiset!

Kesän terassikelit alkavat olla auttamatta ohi, mutta vielä olisi tarkoitus tulevana viikonloppuna nautiskella elokuun hämärtyvistä illoista lyhtyineen ja kokoontua työporukalla pihallemme grillaamaan ja venetsialaisia juhlistamaan.

Tarkoitukseni oli laittaa näitä kuvia jo heinäkuussa, mutta en vain kertakaikkiaan ehtinyt. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan :)

Pihamuutoksemme aikana myös tämä "kierrätysterassimme" laajeni hieman, eli hankimme pari kuormalavaa lisää ja niiden päälle puiset terassilaatat. Pohjasta kuorimme ensin nurmikon pois ja tasoitimme alustan, jonka päälle asensimme maisemointikangasta. Hiekkakin olisi varmasti pohjalla hyvä, mutta yllättäin tämä väliaikaiseksi tehty edullinen terassimme on palvellut jo useamman kesän. 

 Viimeistelin terassilaatat Eskaron terassi- ja kalusteöljyllä turpeen-tummanharmaalla sävyllä. 
( Kuvissa terassin sivulautoja ei ole vielä öljytty, mutta nekin saimme valmiiksi ennen rippijuhlia )

 Veken upea pöytäryhmä on osoittautunut käytössä todella tukevaksi ja mukavaksi istuskella. Pöydän ääreen mahtuu nyt isompikin joukko syömään ja tätä kotimaista, täyspuista ryhmää kelpaa ehdottomasti katsella! Siirsin vain väliaikaisesti toisen country-penkin tuonne aidan viereen, jonne haluaisin jossakin vaiheessa kasvihuonevitriinin. Penkin kohdalla, aidan vierustalla oli aiemmin keltaisia, näivettyneitä pensashanhikkeja, joista en tykännyt yhtään. Poistin pensaat, ja niiden tilalle teimme yksinkertaisen sepelikaistaleen.

Nyt kun pihamme on saanut selkeämmän ja viihtyisämmän ilmeen, en enää kiinnitä niin paljoa huomiota aitoihin tai keltaisiin tiilirakenteisiin, jotka eivät täysin sisustusmakuani vastaa. 

Isäni aina lauleskeleekin, että tiilitalossa asuu onnellinen perhe...vaikka hän itse rakentaakin puisia taloja ;). Onnea on oma pieni koti, vaikkei se ihan täydellinen kaikinpuolin olisikaan.

Ensikesäksi jäi muhimaan vielä muutama pihahaave kasvihuoneen lisäksi, mutta niitä ehtii tässä syksyn ja talven aikana taas hautoa rauhassa :)

Oikein kivaa viikonloppua ja kesäkauden päättäjäisiä kaikille!

Iida Emilia

Kesäkuulumisia ja rippikuvia hattaralta

Heipparallaa!

Vihdoinkin pääsen rikkomaan tämän kuukauden kestäneen blogihiljaisuuden! Osaankohan enää edes kirjoitella mitään? Tai käyköhän täällä ylipäänsä ketään? En siis ole saanut hermoromahdusta tai mitään muutakaan vakavaa, vaan olen ollut aivan totaalisesti lomalla! Lomalla kamerasta, somesta, sisustamisesta ja pihanlaitosta. Olen vain täysin siemauksin nauttinut kesästä, uimisesta, reissuista, ystävistä sekä perheen läsnäolosta. Ja kylläpä se on tehnyt hyvää :)

Tämä kesä on ollut aika uskomaton. Pitkä ja kuuma intiaanikesä! En kyllä muista äkkiseltään yhtään samanlaista. ( Toki hieman vähempikin lämpö olisi riittänyt, mutta ei auta valittaa ;).

Hieman haikein mielin täällä on jätetty hyvästit huolettomille kesäpäiville, sillä koulut ja työt  alkoivat tällä viikolla. Ja vaikkei kesä suinkaan ole vielä ohi, niin muuttaahan tämä arkeen paluu taas elämää jonkin verran ja katse kääntyy väkisinkin kohti syksyä. Ihanat lomamuistot lämmittävät kuitenkin vielä pitkään.

Tämän kesän kohokohtiin lukeutuivat tietenkin esikoisemme rippijuhlat, joita jo koko alkukesän valmistelin pihanlaiton merkeissä! Myös ensimmäisen lomaviikkoni käytin kokonaan siivoamiseen ja järkkäilyyn.( Tiedän hyvin, ettei niitä kaappeja olisi tarvinnut juhliin siivota, mutta halusin kerrankin siivota kunnolla ). 

Ihmeen pienillä stresseillä loppujenlopuksi selvisin, kun ajattelee, että yleensä hikoilen jo pelkistä synttäreistäkin. Onneksi ympärillä oli paljon apukäsiä, joita ilman en olisi selvinnyt! Sain talkooapuja niin tarjoiluihin, lastenhoitoon kuin ikkunoiden pesuunkin. ( Eihän meidän isot lapset toki hoitoa enää kaipaa, mutta ihanaa kun saivat lomailla pari päivää mökillä serkkujensa kanssa ja minä sain rauhassa laitella paikkoja kuntoon ). Juhlavampia astioita sain myös lainaksi anopiltani, sillä omat kupit eivät olisi mitenkään juhlaväelle riittäneet. 

Ja vaikka vielä juhlien aattoyönä hääräsin keittiön kattausten parissa kahden aikaan yöllä ja yöunet jäivät vähiin, niin kyllä vain juhlat menivät hyvin ja olivat oikein iloiset ja ikimuistoiset! Seuraavassa teillekin näytille hätäisiä räpsyjäni ( en ehtinyt kuvailla oikein ollenkaan ). Onneksi appiukkoni ikuisti rippilapsemme ammattilaisen ottein ja sain lainata pari otosta tänne blogiin :)

( Kuva: Heikki Löflund, Raatikuva )

Tytär sattui löytämään alkukesästä juuri toiveidensa mukaisen, vaaleankeltaisen mekon paikallisesta juhlavaatekaupasta ja kengätkin löytyivät alemyynnin aikaan omasta kaupungistamme. Minä sain kunnian toteuttaa neidin kampauksen ja kevyen meikin. 

Keltainen sävy toistui kattauksessa ja kodin koristeluissa, sekä pieninä asusteina meidän muiden perheenjäsenten vaatetuksessakin. Keltainen olikin hyvin pirteä ja kesäinen juhlaväri, joka sopi täydellisesti juhlakalulle, joka on aina niin hymyileväinen ja aurinkoinen :)

( Kuva: Heikki Löflund, Raatikuva )

Tarjoilu toimi ihmeen hyvin pienissäkin tiloissa, kun nostimme ruokapöydän ja patakaapin keittiön sivuun noutopöydäksi. Ja koska ulkona oli mitä kaunein kesäilma, niin vieraat mahtuivat syömään hyvin ulkosalla, eikä tungosta syntynyt. Mökiltä saimme pihaan lainaksi pari pöytää ja muutaman tuolin, joten kaikille riitti paikkojakin.

Tarjolla oli kolmea erilaista salaattia: vesimelooni/viinirypäletuoresalaatti, coscous-salaatti sekä kanapastasalaatti. Lisäksi suolaista piirakkaa, lihapullia, leipäjuustoa ja patonkia. Jälkkärinä britakakkua, valkosuklaajuustokakkua, mokkapaloja, keksejä ja karkkeja. Itse tein vain pari salaattia ja juustokakut, joten leipomusten suhteen pääsin helpolla. Ainoa ongelma isommissa juhlissa kotosalla on säilytystilojen puute, mutta ihmeen hyvin ne tarjoilut saatiin jääkaappiin mahtumaan, ja osa pakattiin kylmälaukkuihin kylpyhuoneeseen. 

( Heikki Löflund, Raatikuva )

Päivän aikana meillä kävi 40 vierasta eri aikaan ripotellen ja onneksi ruuat riittivät kaikille, vaikka kovasti pelkäsin, etteivät riitä mihinkään ;)

Viimeiset vieraat, mukavat naapurimme viipyivät meillä yli puoleen yöhön ja siinä olikin ihana istuskella viilentyneessä illassa terassilla ja avata pullo kuohuvaa!

Sankari sai oikein mieleisiä lahjoja: rahaa, lahjakortteja, kasvohoitotuotteita, koruja ja kaikkein mieleenpainuvimpana yllätyksenä hän sai isovanhemmiltaan Rooman matkan, jonne pääsi heti seuraavalla viikolla!

( Mieheni ottama kuva )

 Kiitollinen mieli jäi rippijuhlasta ja koko kesälomasta ylipäätään! Oli mukavaa, kun saatiin yhteistä lomaa ja päästiin reissaamaan Tukholman lisäksi myös pohjanmaalle sekä Poriin. Mökillekin ehdittiin lopulta loppuloman aikaan, joten kaikkea kivaa tuli tehtyä. Nyt kelpaa taas palata arkeen!

Aurinkoisin terveisin ja halauksin:

Iida Emilia

Palaillaan taas pian! :)

Pihan muutos osa 2. Terassin uusi ilme

Sateisen tiistai-illan tervehdys!

Täällä vietetään isännän kanssa iltaa kahdestaan, kun tyttäret matkustivat Helsingin serkuilleen kyläilemään. Ihanaa kun pääsevät siellä parina päivänä hurvittelemaan, kun me olemme vielä töissä. Eikä tämäkään hassumpaa ole...viettää "romanttista" iltaa futiksen parissa. Minä tosin seuraan sivusilmällä vaan läppäri sylissäni ;)

..........

Mutta nyt täällä alkaisi terassin uusi ilme olla valmiina!

Meidän kompaktiin pihaihmeeseen mahtuu siis todentotta kaksi terassia :D

Tämä toinen terde sijaitsee ihan kesäkeittiön vieressä, pihamme perällä katoksen alla ja tämä

toinen puolestaan pihan toisella puolella takaoven vieressä.

Tykkään siitä, että pihasta löytyy erilaisia oleskelupaikkoja. Tuo takaovemme vieressä sijaitseva "aamiasterassi" on keskipäivällä liian paahteinen ja tuolloin voi hakeutua varjoon katoksen suojiin. Illalla voi puolestaan viilentyä tuossa aamiaisterassin puolella, tai nautiskella ilta-auringon säteistä kesäkeittiön lähettyvillä.

Itseasiassa olisin halunnut tänne katoksen alle ulkosohvaryhmän, mutta se haave siirtynee ensikesään. Tämä vanha ruokailuryhmä on palvellut meitä tooodella pitkään, yli kymmenen vuotta! Olin viimevuosina lopen kyllästynyt siihen, mutta nyt se sai uutta puhtia Eskaron terassi- ja kalusteöljystä. Jo yksi kerros tummaa öljyä riitti peittämään punaruskean sävyn alleen, ja kalusteet saivat taas roimasti lisäaikaa!  

Käsittelin samaisella öljyllä myös terassit sekä katoksen ikkuna-aukossa olevan ristikon. 

Sävyksi öljyyn sekoiteltiin Eskaron Wood-värikartasta W106 sävyä, joka ei ole täysin musta, vaan sellainen turpeenvärinen. Mielestäni juuri sopiva, sillä se ei vivahda siniseen, eikä punaiseen. Yllättävää, kuinka tuo tumma sävy raikasti ja nuorensi koko terassin, ja sopii hyvin vanhan talomme värimaailmaan! 

Entisen terassimme väritys suorastaan ahdisti, enkä siksi edes kuvaillut ulkona usein.

Yritin peittää rumia aitoja ja puitteita kauhealla tavaramäärällä, kuten näistä ennen -kuvista voitte päätellä ;). Ihan kodikasta sinänsä, mutta ei yhtään omaa tyyliäni!

Olin jo usean vuoden ajan haikaillut aitojen maalauksen perään, mutta enpä ollut saanut aikaiseksi! Onneksi tuli rippijuhlat ;). Ja onneksi rohkenin maalata ruskeat kohdat aidoista piiloon.

 ( Kyselin siihen lupia taloyhtiön kokouksessa )

Tavaran karsiminen lisäsi tilan tuntua ja pienet yksityiskohdat pehmensivät ilmettä.

Harsoverho peittää kivasti näkyvyyttä naapuriin ja luo jotenkin pesämäisen tunnelman terassille.

Clas Ohlssonin valoketju ja rottinkivarjostin luovat kesäiltoihin säihkettä. Varjostimen sisään virittelin aurinkokennolampun, joka syttyy iltaisin loistamaan.

Kyllä täällä nyt kelpaa kesäiltoja istuskella! ( Vielä kun joku jaksaisi pestä ja harjata terassillemme johtavat betonilaatat ). 

Mutta nyt taidan keskittyä futiksen jatkoaikaan kullan kainalossa joten:

Suloisia heinäkuun iltoja toivotellen!

Iida Emilia

-Yhteistyössä Eskaro-

Pihamuutokset vol.1. Kesäkeittiössä

Hellou!

Ensimmäinen loman-pätkä hujahti vauhdilla ja vihdoin pihassa on saatu jotakin valmiiksi. Pihatöiden lisäksi kävimme kivalla reissulla Tukholmassa, ja juhannusta vietettiin perinteisesti mökkeillen. Sateista juhannusta varjosti tosin haikeat suru-uutiset, sillä mieheni iäkäs mummi nukkui aattoiltana ikiuneen. Pitkän elämän hän sai kuitenkin elää ja nyt hän pääsee vaarin viereen lepäämään. Viimeiset vuotensa hän eli hoivakodissa, eikä kunto ollut enää hyvä. Siksi tuntui luonnolliselta ja tavallaan helpottavaltakin, että hän pääsi rauhallisesti nukkuen pois, vaikka läheisille toki ikävä jääkin. Onneksi muistoja ei kukaan voi viedä pois. Hautajaisia vietämme parin viikon päästä ja niiden jälkeen on rippijuhlien vuoro. Elämän kirjoa sen iloineen ja suruineen.

Tulevat rippijuhlat käynnistivät tosiaan kevään aikana inspiraation pihan laittoon. Pieni takapihamme onkin odottanut pelastustaan jo viimeiset 15 vuotta! Olen toki aina tykännyt sisustaa terassia nätiksi ja laitella kesäkukkia, mutta jonkinlainen punainen lanka on pihan suunnittelusta aina puuttunut.

Kun viimeiset vuodet olen tuskaillut rönsyilevien, rikkaruohon peittämien perennapenkkien kanssa, niin oivalsin vasta tänä keväänä, että ehkä minun ei tarvitsekaan yrittää muuttaa itseäni intohimoiseksi puutarhuriksi, vaan voin hyvällä omallatunnolla nauttia selkeämmästä, mutta kuitenkin kodikkaasta pihasta ilman niitä perennojakin.

Halusin aloittaa pihan uudistuksen puhtaalta pöydältä, joten poistin pihasta käytännössä kaiken, mikä ei silmääni enää miellyttänyt! Myin tai kierrätin osan ylimääräisistä tavaroista, joita vuosien varrella pihan perukoille oli kertynyt, ja osan puutavaroista vein suoraan kokkoon.

Karsin pihasta myös näivettyneet pensaat, kanin syömät perennat, sekä ylipitkiksi kasvaneet tuijat, jotka joskus 10 vuotta sitten istutin innoissani pihaani, enkä tajunnut ollenkaan, että ne pienet söpöt taimet kasvavat aivan jättimäisiksi korstoiksi :D

Yllättäin sain pihaamme mahtumaan itseasiassa kaiken, mistä olin haaveillutkin.
Ihan ensimmäinen haaveeni oli kesäkeittiö, jossa olisi kunnolla tilaa grillailla, sillä aikaisemmin grilli oli ahdettuna pieneen katokseen yhdessä ruokailuryhmän kanssa.

Keittiön paikka löytyi pihamme perimmäisestä nurkasta, jossa ylisuuriksi venyneet tuijat veivät kaiken tilan! Niiden viereen olin väkertänyt jämälaudasta ja kuormalavoista istutuspöydän, mutta sekin oli jo puoliksi lahonnut. Siitä kuvia mm. täällä.

Tämä yllä oleva ( kauhistuttava ) ENNEN-kuva on huhtikuulta, jolloin tuijat olivat jo kaatuneet ja perennapenkit myllerretty. Tuijien taakse oli kertynyt turhaa roinaa! Aidat olivat huonossa jamassa ja nurmi sammaloitunutta.

Karsimisen ja kantojen kaivamisen jälkeen ( se olikin melkoinen homma. Huh ) tasoitin maan ja rajasin nurmi/grillausalueen vanhoilla laudoilla. Sen jälkeen suojasin grillialueen maisemointikankaalla ja kärräsimme suojakankaan päälle mursketta, jota haimme edukkaasti peräkärryllä paikalliselta noutopihalta.

Aitojen pesu teki ihmeitä, mutta halusin myös maalata aidat uudelleen ja peittää samalla ruskeat poikkipuut, jotka tekivät pihan ilmeestä sekavan. Pitäydyin kuitenkin värin suhteen vaaleankeltaisessa, joka sopii kotimme ja taloyhtiön väreihin. Aidoista tuli aivan uuden veroiset!

Sitten olikin aika sisustaa ja kaikki tarpeellinen siihen löytyi pihaltamme. Uudistin vain vanhat hyllyköt ja ikkunanpokan mustalla kalusteöljyllä ja nikkaroimme kuormalavoista aputason grillin viereen.

Pikkuruisen hyötypuutarhan sain tehtyä rautakaupan valmiista lavakauluksista, jotka öljysin myös mustiksi.

Taso syntyi erittäin helposti kahdesta rinnakkain asetellusta lavasta, jotka kiinnitimme yhteen rautalevyjen avulla. Kanneksi naputtelimme vanhat laudat ja maali viimeisteli hökötyksen. Löysin vielä kaapista vanhan keittiötangon, johon saa kätevästi ripusteltua patalaput ym. pyyhkeet.

Ai että olen nauttinut nyt tästä uudesta näkymästä! Ja vaikka yllättävän paljon muutos onkin aikaa vienyt, niin kyllä se on kannattanut.

Seuraavaksi muutoksen pyörteisiin pääsee kesäkeittiön vieressä sijaitseva terassikatos, josta laittelen myöhemmin kuvia lisää. Myös nurmikko kaipaa vielä jonkinlaista elvytystä, mutta muutoin täällä alkaa näyttää jo aika hyvältä :)

Aurinkoista kesälauantaita!

Iida Emilia

Villahovin kesä!

Moikka rakkaat kuulijat!

Pitkästä aikaa vähän kuulumisia täältäkin suunnalta :)

Tämä alkukesä on mennyt niin vauhdilla töiden ja pihahommien parissa, etten ole yhtään ehtinyt kameraan tarttua. ( Kamera on ollut itseasiassa vähän rikkikin ). Ja sometus on jäänyt muutenkin tosi vähiin. 

Mutta nyt täällä alkoi LOMA! Viikon loma näin ensialkuun, mutta eiköhän siinäkin ajassa saada vihdoin pihaa etenemään. Paljon on jo saatu aikaankin, mutta ( liian ) paljon hommaa on vielä jäljellä! Että pitikin koko takapiha räjäyttää kerralla uuteen uskoon :D

Koska oma piha ei ole vielä lähellekään kuvauskelpoinen, niin vilautan teille kuvia ystäväni upeasta puutarhasta. Olimme täällä ihanassa Villahovissa kyläilemässä viikko sitten ja samalla reissulla kävimme kuopustemme kanssa Kaisaniemessä Marcuksen & Martinuksen keikalla. Olipas meillä todella mukava ja ikimuistoinen kesäpäivä!

Täällä paviljongissa ( joka on osuvasti nimetty hoviljongiksi ) kukkaloiston keskellä söimme Anskun loihtimaa maukasta lounasta ja herkullista jälkkäriä päälle. 

Täällä sielu ja mieli lepäsi. Kunpa omaan pihaan saisi edes ripauksen tätä taijanomaista tunnelmaa!

Villahovin näppärä emäntä nikkaroi itse pihaansa kuormalavoista aputason, josta saa lisätilaa kokkailuun ja kattauksiin. Idean tähän hän sai itseasiassa meiltä, sillä teimme kesäkeittiöömme samantyyppisen tason, jota kuvailen teille myöhemmin, jahka pihamme hieman vielä siistiytyy ;)

Minä puolestani olen jo useana kesänä ihastellut tätä Anskun musta/valkeaa pihaa ja saanut tuon inspiraation mustaan väriin täältä :)

Sisätilat Villahovissa ovat vaaleat ja valoisat, ja täälläkin silmä lepää kaikessa kauniissa.

Ihania kesämuistoja kertyy näistä hetkistä!

Seuraavan viikon vietämme yhdessä perheen kanssa ja kiva pieni reissukin on tiedossa. Juhannuskin on jo ihan kulman takana  :)

Mukavaa viikonloppua ja kauniita kesäpäiviä kaikille!

Iida Emilia

Syreenin tuoksua ja kevään juoksua!

Heippa!

Toukokuun viimeiset hetket juoksevat nopeaan ja pian siirrytään virallisesti kesäaikaan, vaikka toki tämä käsittämättömän helteinen kevät onkin jo tuntunut aivan kesältä kerrassaan! Ja vaikka sääennusteet lupailevat viilenevää "normaalimpaa kesäsäätä" niin se ei haittaa, sillä ihan juuri näillä näppäimillä lapset kirmaavat lomille ja oman lomani ensimmäinen jakso häämöttää myös ihan lähettyvillä.

Meidän kesään uusia tuulia tuo rippijuhlien lisäksi se, että esikoisemme menee ensimmäistä kertaa kesätöihin. Tuntuupa hassulta, että oma lapsi on jo "työikäinen"! Ihan koko kesää hän ei kuitenkaan vielä töissä vietä, ja työpäivät ovat lyhyitä, mutta hienoa kun hän saa hieman kokemusta ja omaa rahaa säästöön :)

Kuopus joutuu nyt toisinaan olemaan joitakin päiviä yksikseen, mutta onneksi naapurissa asuu kavereita ja serkuillekin saa useasti mennä. Eläkeikäinen äitini pääsee myös seuraksi tarvittaessa. Yhteistä lomaa saamme tänä kesänä ruhtinaallisesti jopa parikin viikkoa, mutta suurensuuria reissuja ei ole nyt rippijuhlien vuoksi tiedossa! Niin...ja ylläpylläri...aina näin lomien lähestyessä automme sanoo sopimuksensa irti, niinkuin tänäkin keväänä! Tällä kertaa taitaa olla uuden auton hankinta edessä.

Syreenit ja koko luonto kukkii tällä hetkellä valtoimenaan! Osa kukinnoista on jo valitettavasti ohikin.

Kotiin on myös aivan pakko kerätä kimppuja, vaikka niin kovin hetkellisesti ilahduttavat! Tuo syreenien tuoksu on vain niin kesää parhaimmilaan.

Huomaattekos muuten, että keittiön seinälle tuli jotakin uutta? Siirsin nimittäin mummolan vanhan naulakon olkkarin työpisteeltä vaihteeksi tänne. Mitäs tykkäätte? Ensin haaveilin laittavani tämän kylppäriin, mutta koska kylpyhuoneremontti odottaa edelleen itseään, niin keksein kokeilla naulakkoa ruokailutilaan. Siihen saa  kivasti vaihdeltua rekvisiittaa vuodenaikojen mukaan :)

Pihassa hommat ovat jääneet hetkellisesti tauolle, mutta jospa ne tästä nyt hiljalleen etenisi taas, kun päästäisiin isännän kanssa jonain viikonloppuna yhdessä ahertamaan.

Kesäisin keskiviikkoterkuin:

Iida Emilia

Uusi pöytäryhmä terasille

Kesäinen tervehdys!

Upeat ilmat jatkuvat yhä vaan. Uskaltaisikohan pian jopa toivoa, että tästä kesästä tulisi kunnon intiaanikesä? Enkä tarkoita, että joka päivä tarvitsisi olla hellettä tai aina vain paistaa, mutta jos suurimmilta osin olisi tällaista, niin kyllä tuntuisi kesältä! Juuri siltä, miltä ne lapsuuden kesätkin muistojen sopukoissa tuntuivat. Vaikka taitaahan se kesä olla myös mielentila, johon täytyy vain heittäytyä mukaan. Satoi tai paistoi :)

Kirjoittelen tätä postausta meidän uudella terassillamme! Aurinko lämmittää, linnut laulelevat ja kaniherra pötköttelee tyytyväisenä varjossa. Pihamme syreenit ovat juuri aukeamaisillaan, ja kesän tuoksut suorastaan syleilevät mieltä. Ihastelen tyytyväisenä terassiamme, sillä NYT se on täydellinen!

Ajatus muutoksesta virkosi, kun Veken kaluste kyseli kiinnostustani puutarhakaluste-yhteistyöhön! Innostuin oitis, koska olin aiemminkin asioinut kyseisen Suomalaisen firman kanssa ja tykännyt heidän nopeasta ja luotettavasta palvelustaan, sekä huonekalujen laadusta. Ja nyt kun muutoksen tuulet puhaltelivat muutoinkin pihassamme, niin olikin erittäin ajankohtaista saada kalusteetkin vaihtoon.

Olin jo tovin haaveillut isommasta pöytäryhmästä terassillemme ja mielessäni toivoin sen olevan perinteisen pirttipöydän tyyppinen. Väriksi olin ajatellut jotakin tummaa, sillä se sopisi parhaiten talomme ulkoisiin puitteisiin.

Kun minulle esiteltiin tämä kotimainen Reimann-country-xl pöytäryhmä olin aivan innoissani.

Tämähän oli juuri sitä, mitä pihamme kaipasikin! Perinteinen pirtinpöytä, joka on päivitetty skandinaaviseen ja moderniinkin tyyliin istuvaksi. Samaan aikaan siro ja ilmava, mutta myös jykevä ja jämäkkä mäntyinen pöytä, jossa on mielestäni myös tuollainen 70-80-luvun twisti, elikkä juuri meidän pihaamme tehty!  

Värivaihtoehtoina pöytäryhmään olisi löytynyt myös valkoinen, mutta grafiitin harmaa oli meille juuri se oikea. 

Muotoiluilla penkeillä on ollut todella mukavaa istuskella, ja tästä onkin tullut koko perheen lempparipaikka.

Aikaisemmin meidän ruokailuryhmämme sijaitsi pihan toisessa päässä, grillikatoksen alla, mutta nyt päätin testata, miltä pöytäryhmä näyttäisi tässä aamiaisterassillamme, eli heti takaoven läheisyydessä,( josta olikin kuvia tuolla pari postausta alempana ).

Ensin meidän täytyi kuitenkin laajentaa terassia hieman, ja sitä varten hankein pari kuormalavaa lisää, sekä kolme suurta puuritilää. ( Asennus on vielä kesken, sillä pohjatyöt täytyy tehdä vielä kunnolla ). Öljyämme laudat vielä yhteneviksi, mutta tykkään jo nyt ihan kympillä tästä näkymästä!

Ainut "harmitus" terassissa on se, ettei tässä ole katosta ollenkaan, joten pöytäryhmä jää säiden armoille, mutta aurinkovarjo suojaa hyvin, niin paahteelta kuin kesäsateiltakin. Lisäksi tuo varjo kasaa mielestäni ryhmän nätisti "yhteen" ja tekee terassista pesämäisemmän.

Nyt jäin haaveilemaan, että sinne toiseen terassikatokseemme sopisikin ihanasti jokin sohvaryhmä, jossa voisi rennosti kesäiltaa istuskella. Sen voisi valmistaa esim. kuormalavoista, jos haluisi rennompaa ja rouheampaa ilmettä, tai sitten löytyy toki paljon valmiitakin vaihtoehtoja.  

Vekellä puutarhakalusteita löytyy joka lähtöön, joten taidan selailla nuo sohvaryhmätkin vielä ajan kanssa. On tämä ihanaa, kun olohuone laajenee tänne pihan puolelle näin kesäisin. Siksi olisikin huippua, jos kesä olisi mahdollisimman pitkä ja lämmin!

Koska meillä on sisällä paljon valkoista ja hempeää väriä, niin kontrastina ulkotilat saavatkin nyt puolestaan "loistaa" tummempina pintoina. Itse tykkään tosi paljon. Mitäs te olette mieltä?

Iloisin pihaterkuin:

Iida Emilia

-Yhteistyössä Veke.fi-