torstai 8. elokuuta 2019

Arki

Sinne jäivät,
hitaasti lipuvat lomapäivät. 
Aamut pitkälle venyneet, unihiekan tuoksuun sekoittuneet.
Aikataulut yöttömään yöhön unohtuneet.

Retket huolettomat, mansikan ja jäätelön makuiset.
Lammen viileyteen kastetut varpaat.
Kesätuulessa villiintyneet kiharat.

Sinne jäivät,
tämän kesän kauniit päivät.
Muistoihini piirretyt, reppuun mukaan sullotut. 
Kyllä näillä eväillä jaksaa.




Arki. Vielä eilen se tuntui niin kaukaiselta, mutta tänään se astui taloon kuin luonnostaan.
Jälleen tuntui kuin oltaisiin jonkin uuden alussa ja haikeuden sekä ilonkyynelten seasta huokailin, kuinka ihmeessä nuo vuodet ovat vierineet.

Itselläni taisi olla perhosia vatsassa molempien tyttöjeni puolesta, kun lilliputtimme polkaisi käyntiin yläasteen ja esikoinen suuntasi lukioon!! Siinä se nuori naisen alku jo haaveilee lähtevänsä vaihtoonkin ja minun mielestäni hän on ihan lapsi vielä ;)



Täällä ei ole suinkaan arjen kunniaksi surauteltu drinksuja, vaikka itse vielä lomailenkin, mutta sattuipa nyt tällainen kuva kesäarkistoista osumaan silmiin. Olikin muuten herkullisia nuo Limoncello-mojitot, jos tuntuu, että arki ei meinaa muuten luistaa :D


Mutta nyt jatkan arkisesti pyykinpesua ja siivoushommia. Maistuu taas nämä kotityötkin mukavien lomapäivien ja Savonlinnan reissun jälkeen. Laitan sitten seuraavaan postaukseen teillekin kuvia matkastamme :). Kiitoksia kovasti vielä vinkeistänne! 

Iloa arkeen ja turvallista kouluvuotta!

Iida Emilia

keskiviikko 31. heinäkuuta 2019

Heinäkuun viimeisiä

Oi kesä, miksi kiiruhdat? 
Miten voikin jo olla heinäkuun viimeinen päivä ja ensi viikolla starttaa käyntiin koulujen syyslukukausi! Huolettomat kesäpäivät ovat ihan pian ohi, enkä tiedä olenko valmis? 

Eilen tuntui jo aavistuksen syksyltä, kun hellepäivät vaihtuivat koleaan pohjoistuuleen ja ainoastaan  viiteentoista lämpöasteeseen. Olin kyllä odottanutkin viileämpiä kelejä, sillä helle kävi jo niin tukalaksi, ettei kyennyt oikein mihinkään järkevään ja pukeutumisessa pelkät aurinkolasitkin olivat liikaa ;D. 

Eilisen työpäivän jälkeen oli pitkästä aikaa energiaa kodin siivoamiseen ja tuntui ihanalta puuhastella sisällä. Sytyttelin myös muutaman kynttilän iltasella olohuoneeseen pitkän tauon jälkeen ja kääriydyin viltin alle. Ihana hyggeilyfiilis!





Pupuherra ihmetteli touhujani ja pomppi kokoajan jaloissa. Pakko oli hänestäkin kuva napata.

Olkkariin ei ole kesän aikana oikein mitään uutta ilmaantunut, paitsi harmaavalkoiset ruututyynyliinat, jotka ostin H&M:n sisustusosastolta 5:llä eurolla kpl. Pikkuhiljaa alkaa syksyinen sisusteluintokin kohotella päätään...entäs teillä?




Vielä ei kuitenkaan anneta sijaa syksylle, sillä onhan tätä kesää jäljellä!
Ensi viikolla jään lomalle ja meillä on jopa pieni reissukin edessäpäin ennen arkea. Mielelläni otan vastaan vinkkejä Savonlinnan suunnalta, mitäs kaikkea nähtävää siellä olisi?



Lämpimät kiitokset muuten vielä runsaista synttärionnitteluista, joita täällä somessa minulle sateli.
Hyvinhän tämä elämä näyttää jatkuvan, vaikka vuosia ropsahtikin taas lisää mittariin ;D. 
(Ja tuosta 40:n "kriisistä" voisi kirjoitella ihan oman lukunsa vielä ).

Kuinkas siellä? Onkos kriisejä...kesän loppumisesta tai jostakin muusta?

Halauksin

Iida Emilia

keskiviikko 24. heinäkuuta 2019

Kesäyön unelmia uudessa pedissä verhokatoksen alla

Heippatirallaa!

Vietän tänään vapaapäivää kotosalla ihan itsekseni, enkä olisi oikeastaan parempaa synttärilahjaa voinut toivoa :D. Tänään tulee todellakin 43 vuotta siitä hetkestä, kun rääkäisin ensikerran äitini käsivarsilla. Tuo numero kuulostaa siltä, että elämänkokemusta on jo jonkin verran kertynyt...tai sehän riippuu, mistä suunnasta katsoo! Teinien mielestä olen jo täysin ikäloppu, mutta 90-vuotiaan silmissä varsin nuori ;)

Yleisesti ottaen on kuitenkin mukavaa, että juuri se ikä, mitä kulloinkin elelee, tuntuukin sangen sopivalta iältä. Tosin nyt pari vuotta 40:n kriisiä poteneena voisin kyllä hypätä niihin kolmekymppisen Iida Emilian pienempiin farkkuihin ja rypyttömiin kasvoihin ( kun leuassakaan ei kasvanut vielä mustia jouhia!!!! ). Mutta toisaalta en enää mitenkään voisi kuvitella heräileväni öisin pienen vauvan kanssa tai sietäväni uhmaikäisen taaperon itkupotkuraivareita. Vaikkakin se aika oli myös samalla elämäni parasta ja kauneinta aikaa, niin olen kyllä onnellinen, että vuodet ovat täyttyneet erilaisista vaiheista ja aina sitä on oppinut ja viisastunut matkan varrella :)

Mutta nyt nautin hiljaisesta kodista, kun kuopus vierailee Helsingin serkuillaan ja muut ovat töissä. Ja vaikka heinäkuun helteillä olenkin syntynyt, niin tänään pysyttelen kuumimman ajan sisätiloissa ja sisustelen pitkästä aikaa.




Olen jo tovin ihastellut erilaisia verhokatoksia ihmisten makuuhuoneissa ja miettinyt sopisiko sellainen meillekin. Tänään sitten hetken mielijohteesta kaivelin kaapista pari ylimääräistä harsoverhoa ja kiinnitin ne makuuhuoneen kattoon kiinni. Kovin suurta ponnistelua toimenpide ei vaatinut, sillä ruuvasin vain kattoon pari koukkua ja virittelin niiden väliin vaijerin, johon verhot pujottelin. Ja kylläpä muuttuikin makuuhuoneen ilme! Tokihan tälläinen keski-ikäinen rouva oman prinsessasängyn tarvitsee :D

Verhot luovat ihanan romanttisen ja utuisen unipaikan, ja harsojen sekaan pujotettu led-valoketju luo hämärtyviin kesäöihin omaa tunnelmaansa. 



Makuuhuoneesta onkin tullut tämän kesän aikana ihan lempihuoneeni siitäkin syystä, että alkukesästä hommasin meille uuden sängyn. Olimme jo pitkään isännän kanssa sängyn ostoa miettineet, mutta emme oikein koskaan meinanneet ehtiä yhtä aikaa sänkykaupoille. Ja mieheni halusi tietenkin vertailla hintoja ja miettiä rauhassa, mutta siitä jahkailusta ei meinannut tulla loppua! 

 Kun sitten eräänä kesäkuisena päivänä kävin tyttäreni kanssa Jyskissä trampoliineja katsomassa, niin lähdinkin kaupasta sekä trampan että uuden sängyn omistajana ulos! Ja voin sanoa, että se oli paras ostokseni ikinä!  

Nyt kuukauden jälkeen selkäni alkaa tottua uuteen jämäkkään patjaan kokonaan, ja uskon, että alaselän ongelmatkin helpottavat ainakin osittain uuden ja laadukkaan sängyn myötä.

Ihanaa on myös se, että korkeamman sängyn alle mahtuu nyt tarvittaessa säilömään tavaraa ja imurointikin helpottui. 



Isäntä juuri soitteli, että hän vie minut työpäivän jälkeen synttäreiden kunniaksi syömään, joten alanpa valmistautua :). Tuntuu, että on tullut eleltyä tämä kesä vähän liiankin leveästi, mutta kai sitä nyt kesällä saa vähän nautiskella ;)

Ihania kesäpäiviä!

Iida Emilia

lauantai 20. heinäkuuta 2019

Heinäkuisia kuulumisia

Lämpöistä lauantaita ihanat!

Pahoittelut jälleen pitkäksi venähtäneestä blogitauosta. Kesä vie niin mukanaan, että se on leijailtava flown mukana :). Instagramissa tulee useammin päiviteltyä ja stooreihin saa nopeasti talletettua kesän kivoja tapahtumia. Mutta kyllä se some-lomakin välillä hyvää tekee.

Ensimmäinen lomapätkäni loppui viikko sitten, mutta seuraava häämöttää jo parin viikon päässä.
Alkukangertelujen jälkeen lomamme olikin oikein mukava ja kesää on onneksi edelleen jäljellä! Saimme epäonnistuneen matkavarauksen rahat takaisin ja teimme kivan reissun tuttuun naapurimaahamme Tukholmaan. 

Tukholmassa vietimme yhden yön, ja parin päivän aikana kerkesimme shoppailla ja nautiskella kaupungin sykkeestä kauniine kahviloineen ja trendikkäine ruokapaikkoineen. Lisäksi kävimme tutustumassa ihanaan Skansseniin ja sitä voin suositella lämpimästi kaikille. Jopa isäntä ja teinikin tykkäsivät tuosta museokylästä ja eläintarhasta, vaikka alkuun olivatkin epäluuloisia. Harmi kun en ottanut kameraa reissuun mukaan, sillä niin kauniita ja inspiroivia yksityiskohtia matkalla näki.



Reissusta toin palan ruotsalaista designea mukanani, sillä ihastuin kovasti tuollaiseen persoonalliseen kynttiläpidikkeeseen, joka oli tehty kierrätettävästä alumiinista ja tämä paljastuikin  kotona klassikoksi nimeltänsä Stumpastaken. Ihanan erilainen, monikäyttöinen ja etenkin tulevan syksyn hitti :)




Onneksi ilmatkin tuntuvat nyt lämpenevän jälleen heinäkuuhun sopiviin lukemiin, jotta varpaita tarkenee vielä ulkoiluttaa sandaaleissa ja uimarantojen hietikoilla. Sinänsä minua ei ne viileämmätkään kelit haitanneet, mutta kuuluuhan nuo helteet toki kesään.




Tänään tapaan lapsuuden ystäviäni ja alankin hiljalleen valmistautua yökyläreissuun. Kelitkin ovat nyt kohdillaan piknikkiä varten. Varmasti hauska ilta tiedossa. Oikein ihanaa viikonloppua sinullekin!

Aurinkoisin kesäterveisin:

Iida Emilia