Joulupaketteja

Kolmas adventti. Joulu on ihan pian täällä!

Tässä kohtaa jo toivoisi, että päästäisiin siihen rentoon ja letkeään joulunviettoon ja kiireet olisivat  takanapäin. Se marraskuun ihana fiilistelyvaihe on muuttunut hieman paniikinomaiseksi viimehetken hötkyilyksi, mutta eiköhän tästä taas selviydytä ;)

Olin suunnitellut tähän päivään viimeisten lahjajuttujen hankkimista ( koska hyvistä aikeistani huolimatta niitä on edelleenkin liuta ostamatta ) sekä joululaulukirkkoa, jonne olisin napannut äidin mukaani, mutta automme joutui huoltoon, joten suunnitelmat muuttuivat ja pidänkin tänään leivontapäivän. 

Onneksi muutama lahja on jo odottelemassa valmiina kääreissään ja niistä lopuistakin on selkeät suunnitelmat. Mutta kieltämättä nuo lahjahommat ovat aina ne eniten stressaavat asiat, joiden jälkeen voi vasta kunnolla huokaista!

Lahjojen paketoiminen on sensijaan yksi joulun lempipuuhiani, kunhan sen ehtii tehdä rauhassa joululaulujen soidessa taustalla ja suklaarasian ollessa käsien ulottuvilla :)

Rakastan nauhoja ja kauniita kääreitä, joita minulle onkin kertynyt niin paljon, että tänä vuonna ostin ainoastaan uutena tuon tumman siniharmaan tähtipaperin Prismasta. 

Kauniit kuusenmuotoiset pakettikortit ovat Kodin 3 väriä-verkkokaupasta

Itse tykkään paketoinnissa erityisesti luonnonmateriaaliteemoista sekä yksivärisistä voimapapereista, juutti- puuvilla- ja paperinaruista, jotka ovat samalla kierrätettäviäkin. Myös vanhoista tapetinjämistä saa hienoja ja persoonallisia joululahjapaketteja.

Kun aiemmin punainen kuului ehdottomasti joulun väreihini, niin huomaan, että nykyään suosin mieluummin neutraaleja värejä joulunakin. 

( Enpä sitten näemmä huomannut pyyhkäistä kuvista lattialle jääneitä paketoitiroskia pois ;). Valkoisessa lattiassa näkyy todellakin kaikki!

Tsemppiä sinne muillekin viimeisiin joulupuuhiin! Onkos kaikki hommat hallinnassa vai puskeeko hikeä näin viimemetreillä? ;)

Sunnuntaiterkuin:

Iida Emilia

Jouluisia makeisia

Heippa!

Näin joulun alla jokin sisäinen näpertelijä-innokkuus valtaa mieleni ja voisin päivät pääksytysten askarrella, leipoa ja nipertää jos jonkinlaista. Olisi kranssien tekoa, kukka-asetelmia, paperitähtiä, lumihiutaleita, kuusen koristeita....joulun herkuista puhumattakaan! 

Täksikin jouluksi toiveissa olisi kokeilla useammanlaisia leivonnaisia leivistä kuivakakkuihin, mutta meillä ruukaa nuo makeat paakkelssit jäädä vain meikäläisen tuhottavaksi, joten parempi pysytellä jouluisissa makeisissa, jotka maistuvat muillekin perheenjäsenille.

Makeisia on myös mukava antaa lahjaksi, mutta tässä tapauksessa suosittelen tekemään ISOJA määriä, koska meillä ainakin nuo herkut meinaavat kadota alta aikayksikön ;)

Löysin ihan superhelpon ja ihanan toffeeohjeen Annin ruususuu ja huvikumpi-blogista.

Laitan ohjeen nyt muistiin itselleni tänne blogiin sekä teille lukijoille myös, jos ette sattuneet tällaista reseptiä vielä pongaamaan.

Annin ohjeessa parasta on se, että tuo toffee valmistuu MIKROSSA ihan älyttömän nopeasti! Eli mikäli makeisten teko jää viimetinkaan, niin tämän ehtii tehdä vielä vaikkapa aatonaatto-iltanakin. 

Keittiöstä leijaileekin näin joulun aikaan mielettömän ihania mausteisia tuoksuja, jotka sekoittuvat kuusen ja hyasinttien vienoon parfyymiin. Voi kunpa tämä ihana aika ei menisi näin nopeasti! Tässähän täytyy varmasti pitkän talven varalle kehitellä lisää käsillätekemistä, jotta pysyisi virkempänä kevättä ja puutarhakautta odotellessa ;). Kuinka tuo näpertelyintokin katoaa usein joulun mukana?

Mutta sitten siihen ohjeeseen, joka on määrältään aika pieni, mutta tätähän voi halutessaan tuplata 
( kunhan astiassa korkeat reunat, koska tämä kiehuu helposti yli laitojen ). Mikrotoffeeseen tarvitset siis ainoastaan:

- 8 rkl sokeria

- 1/2 tl vaniljasokeria

- 4 rkl vehnäjauhoja

- 4 rkl siirappia

-4 rkl voita ( n. 70g )

Sekoita sokerit, vehnäjauho ja siirappi keskenään. Sulata voi mikrossa ja lisää se sokerijauhoseokseen. 

Sulata toffeeseosta mikronkestävässä kulhossa n. 3-4 minuuttia ( ei täydellä teholla, kuten itse tein ekalla kerralla ;). Sekoittele massaa useampaan kertaan sulattelun välillä. Massasta saa tulla hieman jähmeää, mutta kuitenkin helposti valutettavaa.

Kaada seos silikoonimuotteihin tai leivinpaperille ja anna jäähtyä.

Jäähdytä lisäksi jääkaapissa muutama tunti...jos maltat :)

Ensin kun sekoittelin aineita keskenään, niin ajattelin, että kuka hullu laittaa pelkkää voita ja sokeria suuhunsa, mutta annas olla, kun tuo toffee muuttuu karkin muotoon, niin johan menee kepeästi poskeen jos toiseenkin :D

Ensimmäisellä kerralla pidin massaa liian kovalla teholla mikrossa, enkä sekoittanut kuin pariin otteeseen, joten massa ehti mennä liian kovaksi. Ekat karkit olivatkin siis kivikovia, eivätkä kelvanneet kuin näihin kuviini rekvisiitaksi. Siksi eivät kuvassakaan näytä ihan täydellisiltä.

Mutta toisella kerralla onnistuin! ( Ja onnistuin myös kaatamaan massaa samalla mikroon, mutta tulipahan mikrokin pestyä ). Eli en osaa vielä varmaksi sanoa, kuinka monta palaa tuosta yhdestä satsista tulee, mutta ainakin 16 kpl Ikean silikoniseen jääpalamuottiin niitä mahtunee :). Ja varmasti enemmänkin, kun ei laita muotteja ihan täyteen.

Jokatapauksessa nuo onnistuneet toffeet eivät kauaa päivänvaloa ehtineet nähdä, kun tytöt pääsivät koemaistamaan, joten tänään ajattelin tehdä toffeeta tupla-annoksen lisää.

Sen lisäksi minulla riittää vielä myös korttiaskartelua, sillä muutama kortti jäi kuin jäikin viimehetkiin ennen edullisempaa postitusta. Eihän tästä viimetingan perinteestä hevin luovuta ;)

Herkullista viikon jatkoa!

Iida Emilia

Jouluista olkkaria ja kuusen paikan etsintää

Mukavaa toista adventtia!

Pari viikkoa enää jouluun! Tässä kohtaa aika juoksee hurjan nopeaan, joten olipas tervetullut tämä pitkä viikonloppuvapaa, kun pysähdyimme juhlistamaan 102-vuotiasta Suomeamme. Itsellämme ei ole koskaan itsenäisyyspäivään kuulunut kummempia perinteitä, mutta linnanjuhlia toki katselemme ja teemme vähän parempaa ruokaa kera juhlavamman kattauksen. 

Sydämeen kasvaa vuosi vuodelta syvempi kunnioitus ja kiitollisuus, joka kihoaa kyynelinä silmäkulmiin, aina kun Finlandia tai maamme-laulu kajahtaa ilmoille. Onhan meillä sentään kaunis ja turvallinen maa, missä asua. Emmekä itse voi oikein edes käsittää, mitä menetyksiä ja uhrauksia itsenäisyytemme on aikoinaan monilta vaatinut!

Viikonloppuna aloin pohtia myös tulevaa kuusen paikkaa ja hoksasin, että olohuoneeseen täytyisi saada lisätilaa. Siksi päätin siirtää sohvan "sivuvaununa" toiminutta vanhaa ovipöytää takaisin pöydän rooliin ja näin ollen nojatuolin saimme nostettua keskeltä olkkaria lähemmäs seinustaa ja takaovea. Lisäksi Alkon vanha laatikko päätyi ikkunan alle sivupöydäksi. Ihan kivaa vaihtelua näinkin ja aavistuksen avarampaa, joten pieni kuusi mahtunee jälleen olohuoneen ja ruokailtilan väliin, jossa tällä hetkellä onkin pieni mänty tuomassa joulun fiilistä.

  
Vanhasta ovesta tehty pöytä näyttää taas kivalle pitkästä aikaa ja erityisesti tykkään, kun se on niin kookas, että siihen saa mukavasti asetelmia ja viikonloppu-naposteltavia esille.
Valkoiset tulppaanit ovatkin mitä juhlavampia näin itsenäisyyspäivän tienoilla :)

Sivupöydän seinustalle vaihtui myös asetelmat ja muuttelin peiliseinustan julisteitakin jonkin verran. Tuo kohta on mulle jostain syystä kauhean hankala sisustaa!?

Mutta kylläpä illan tullen kodissa vallitsee lämpöinen tunnelma, kun kynttilät syttyvät tuikkimaan. Erityisesti Alkon laatikon päällä oleva tuikkumeri loistaa lähes takkatulen lailla ja sitä voisi vain tuijottaa pienen ikuisuuden.

Haaveilen, että jonain päivänä saisin rumien pattereiden päälle suojaksi patterinsuojukset ja samalla ikkunalaudan. Taitaahan noita suojuksia saada edullisesti Ikeastakin ilmeisesti? Ja Bauhausissa näytti myös ihan kauniita olevan. Jostain syystä nuo kuitenkin aina jäävät kiireellisimpien juttujen alla unohduksiin. Ehkä siis pärjään edelleen jonkin aikaa ilman :)

Mutta nyt alan valmistaa meille jouluksi toffeeta. Kerron sitten lisää jos kokeiluni onnistuu :)

Oikein leppoisaa Sunnuntaita!

Iida Emilia

Piparkakkukylä purkissa

Ihanaa joulukuuta!

Kuinka upeaa, että marras-joulukuun taitteeseen saatiin tänne eteläänkin pakkanen sekä kunnon lumipeite. Aurinko on loistanut kauniisti, välkehtien lumisten puiden oksien lomasta kuin satumaailmassa konsanaan. Aivan täydellinen aloitus joulun odotukselle!

Vapaan viikonlopun täytti jouluiset tohinat, kun lauantaina tapasin ystäviäni kaupungilla ja kävimme Wetterhoffin korttelijoulutapahtumassa idyllisessä vanhassa wetterhoffin talossa ja kahvittelimme siellä pitkään kuulumisia vaihdellen. Joululahjaostoksia tuli myös jonkun verran tehtyä, eli hommat etenee pikkuhiljaa :)

Lauantai-iltaa vietin tyttärieni ja äitini kanssa, kun isäntä oli miesten kesken mökkeilemässä. Katselimme romanttista hömppä-joululeffaa herkkujen kera ja leivoimme pipareita. Itse päätin rakentaa piparkakkukylän, joka tuntui helpommalta toteuttaa kuin perinteinen piparkakkutalo, jossa palaa sormien lisäksi myös hermot ;D

Olin nähnyt tällaisen piparikylän pikkupurkkiin tehtynä, mutta itse päätin suuruudenhulluna kaivaa esiin suurimman lasipurkin jonka löysin ja lopputuloksesta tuli ihan hauskan näköinen :)

Leivoin piparitaikinasta erillaisia ja erikorkuisia talon päätyseiniä. ( Mansardikattoa ei tämä arkkitehti tosin hallinnut ). Koristelin jäähtyneet keksit kaupan valmiilla sokerikuorrutteella ja kultahelmillä, vaikka itsetehdyllä pikeerillä saa mielestäni ohuempaa ja siistimpää jälkeä, mutta kun nopeasti piti hätähousun saada valmista aikaan niin eihän siinä malttanut ;)

Sitten vain sokeria lasipurkin pohjalle ja kylä pystyyn!

( Tuo yksi keskimmäinen pipari näyttää ihan rintavalta Justiinalta kädet puuskassa ) :D

Instagramin puolella piparkakkukylää jo esittelinkin ja siellä joku hoksasi, että tällainen voisi olla myös kiva lahjaidea kerho- tai päiväkodin tädeille :) Pieniä talopipareita voisi kääriä esim. sellofaaniin ja laittaa mukaan ohjeen kylän rakentamista varten.

Näissä joulun valmisteluissa mieli lepää ja sydän kehrää!

Ihanaa kun joululaulut soivat taustalla ja kynttilät tuikkivat. Niin kotoisaa ja lämmintä aikaa.

Kotiin on pikkukuusien lisäksi ilmestynyt jo jouluruusukin, jonka istutin vanhaan arabian astiaan ja peittelin mullan sammaleella. Yksinkertaisen kaunista! Tuo jouluruusu kuuluukin ihan ehdottomasti omiin lempparijoulukukkiini hyasinttien lisäksi. 

Toivottavasti meidän allerginen isäntä ei saa tänä vuonna nenän tukkoisuutta, kuten viimevuonna kävi kuusen kanssa. Vielä tässä tosiaan pohditaan kuusitilannetta, että uskaltaako perinteistä aitoa kuusta enää edes kotiin kantaa? Onneksi pikkukuusista ei ole vielä mitään oireita tullut.

Kotona tuoksuu ihanasti joululle ja nyt voisi vähitellen alkaa kaapista kaivaa myös nissejä ja possuja esille. Röh! Kuinkas teidän joulupuuhat etenevät?

Oikein tunnelmallista joulun odotusta kaikille!

Iida Emilia