tiistai 26. marraskuuta 2019

Joulu lähestyy! Oletko valmis?

Alle kuukausi enään jouluun. Ihanaa! Vai iskeekö sittenkin paniikki?

Tämä loppuvuosi kuluu aina tosi nopeaan, kun hyppää mukaan jouluflowhun :)
Kauheasti olisi kaikenlaista kivaa puuhaa ja perinteitä, mitä haluaisi tehdä ja mitä olisi vähän niinkuin pakkokin tehdä, mutta olen vakaasti päättänyt, että keskityn mieluummin niihin asioihin, jotka tuovat hyvää mieltä, kuin niihin jotka aiheuttavat stressiä.

Tykkään laittaa kotia jo hyvissä ajoin joulukuntoon, kuten tiedättekin. Tällä tarkoitan sisustelua tähtineen, kukkineen ja pikkukuusineen, enkä suinkaan kaappien siivoilua! Toki ne siistit kaapitkin toisivat varmasti hyvän mielen, mutta kun aikaa ei ole kuitenkaan riittävästi, niin jätän kaappien penkomisen ilomielin keväämmälle. Jos joulumieli olisi pelkästään kaappien siisteydestä kiinni, olisin hieman huolestunut? Mutta perus-siisteyttä toki arvostan ja aina ennen joulua tehdään se perusteellisempi joulusiivous. Nyt kuitenkin pimeisiin päiviin tuovat nämä pienet sisustelut iloa ja lohtuakin :)


Pikkujoulut, joulumarkkinat, konsertit, kauneimmat joululaulut...ihania ja perinteisiä joulun tapahtumia, joihin haluaisi tietenkin kaikkiin osallistua. Nähdä ihmisiä, vaihtaa kuulumisia, saada elämyksiä  ja saavuttaa se joulun syvin tunne sydämeen saakka! Mutta aivan yhtä hyvin, ehkä paremminkin sen joulun rauhan voi aistia kotona oman perheen kesken, joululauluja kuunnellen tai hyvää joululeffaa katsellen. Pipareita paistellen ja konvehteja maistellen :)
Joskus pysähtyminenkin on tarpeen.

Itselleni ei osunut tähän vuoteen yhtiäkään pikkujouluja, sillä aikataulut eivät vaan sopineet ystävien tai työkavereiden kanssa yhteen. Ensin se toki harmittikin, mutta nyt tuntuu, kuin olisi saanut lisäaikaa joulupuuhille ja oikeastaan onkin hauskaa, että ensivuoden alkuun on jo kivoja "pikkujoulujuttuja" sovittuna, eikä kaikki hauskuus lopukaan uuden vuoden juhlintaan :D 

Niin ja päästään me sentään isännän kanssa tällä viikolla kuuntelemaan Ismo Leikolaa! Tätä olen odottanut innolla, sillä liput saimme jo kesällä synttärilahjaksi. 


Entäpä sitten joulukortit? Ne perinteikkäät, ehkä vähän pakollisetkin? Postilakonkin uhalla ;)
Mutta kun ajoissa yrittää aloittaa, niin askarteluhan on mukavaa. Ja Pinterestistä löytyy kyllä ideoita jos jonkinlaisia. Mutta en toki pistä pahakseni, jos joku ei kortteja postita. Viestitkin lämmittävät mieltä yhtä lailla.

Itse olen usein tehnyt kortit valokuvista, mutta tänä vuonna innostuin askartelemaan.
Kartongista leikkelin pieniä tumppuja, pipoja ja sukkia, jotka liimailin valmiille korttipohjille. Maalasin valkoisella askartelumaalilla ja ohuella sudilla koristeita asusteisiin ja tussilla piirtelin oksia. Juuttinarusta sai vielä kivasti kolmiulotteisuutta kuviin.


Lahjahommat meinaavat jäädä meikäläisellä aina viimetinkaan ja ne aiheuttavatkin joulussa eniten stressiä, mutta pyrin nyt tosissani siihen, että nekin olisi joulukuun alkuvaiheessa viimeistään hoidettu. 

Muutenkin inhoan sitä kulutushysteriaa, minkä joulu saa ihmisissä, ( myös itsessäni ) aikaan, mutta tottakai läheisiä haluaa jollakin pienillä jutuilla muistaa. Onneksi aikuisten kesken olemme sopineet, ettei lahjoja enää vaihdeta. Lähinnä siis ostamme paketteja vain omille lapsille ja heidän serkuilleen. Toki kummeille ja omille vanhemmille myös. Tämä järjestely on oikein sopiva. Mielestäni on myös järkevää kysellä toiveita etukäteen, jotta vältytään turhilta hankinnoilta.


Itselleni muuten hankinkin jo pienen etukäteislahjan, kun tuulikaappimme tyhjälle seinälle ilmestyivät kauniit puiset naulakot katseenvangitsijoiksi. Pikku-eteinen olikin jäänyt kovin tylsän näköiseksi remontin jäljiltä, mutta nyt näyttää jo paljon viihtyisämmältä. Tuota seesteisen oloista koristenaulakkoa vastapäätä sijaitseekin sitten se vähemmän seesteinen näky, eli takkinaulakko kenkäröykkiöineen! ( Puiset naulakot ja näkö-kyltti saatu Instagram-yhteistyön merkeissä ).


Joululehdistä olen etsinyt kivoja leivontavinkkejä ja tekisipä mieleni kokeilla joitakin itsetehtyjä karkkeja muistamisiksi ystäville, tai ihan omaan herkkupöytään. Muutenhan en joulun ruokien suhteen panikoidu, sillä mieheni hoitaa pitkälti kinkut ja graavit, eikä meitä ahdista ostaa laatikoita valmiinakaan ;). 

Torttuja olemme jo pariin kertaan paistelleet ja pipareitakin kertaalleen. Myös risipuuroa voisi pian keitellä, sillä tähän aikaan vuodesta se maistuu kyllä mielettömän hyvälle.


Eikä siinäkään vielä kaikki! Pitäisihän niitä kranssejakin jossain välissä päästä puuhastelemaan :D
Mutta ajattelin, että jos en tänä vuonna kerkeäkään, niin kaukaaviisaana ostin yhden valmiskranssin ulko-ovelle Parolanaseman markkinoilla käydessäni :). 


Niinpä! Puuhaa siis riittää jos jonkinlaista, mutta muistetaan kuitenkin myös keskittyä nauttimaan tästä odotuksesta ja etenkin niistä asioista, mistä erityisesti tykätään. Joitakin juttuja TO DO-listalta voi varmasti vähän kiertääkin tai mennä sieltä mistä aita on matalin :)

Mitkä ovat niitä teidän lemppari- tai inhokkijuttuja joulun valmisteluissa?

Reipasta viikon jatkoa!

Iida Emilia

tiistai 19. marraskuuta 2019

Helppoja paperitähtiä marraskuun piristeeksi

Moikat harmaaseen tiistaipäivään!

Kyllä siinä niin vain kävi, että kirkkaat pakkaspäivät vaihtuivat plus-asteisiin ja sadetuhruun, enkä tiedä oikein mitään masentavampaa kuin tällaiset päivät, jotka eivät valkene ollenkaan! Ei tunnu auttavan, vaikka räpsisi kaikki maailman vilkkuvalot, tähdet ja kynttilätkin siihen päälle välkkymään, niin ei lisäänny energia, ei! Pitäisi ehkä ottaa kirkasvalolamppu testaukseen.

Parasta piristystä marraskuuhun toisi varmasti ulkoilu ja liikunta, mutta täytyy tunnustaa, että tähän aikaan vuodesta oma liikuntani tuppaa jäämään jääkappi/sohva-akselille tai jos oikein riehaannun, niin saatan kävellä jopa lähikaupalle...hakemaan suklaata ;). Kadehdin todellakin liikunnallisia ihmisiä, jotka juoksevat into piukeana pihalle säällä kuin säällä. 

Itse saan kiksejä kotona puuhastelusta ja kaikenmaailman väkertelystä. Niinpä viikonlopun aikana vaihtui keittiössä järjestys ja kokeilin jättää keittiönpöytää vinottainkin, mutta ei se oikein tuntunut toimivan. Pientä muutosta sain aikaiseksi kuitenkin.


Lisäksi innostuin askartelemaan paperisia tähtiä, joiden ohjeita Instagram ja Pinterest ovat tulvillaan tällä hetkellä! Enkä yhtään ihmettele, sillä valtavan somia ja jouluisia nuo ovatkin.

Paperitähtiä voi tehdä juuri itselleen mieleisistä väreistä ja ovathan nuo onneksi kierrätettäviäkin. 
Kaikenlisäksi nämä tekemäni paperipussitähdet ovat ihan äärettömän helppoja ja nopeita! Eli näitä osaa tehdä kuka tahansa.


Löysin askartelulaatikosta vanhoja paperipusseja, joita olin käyttänyt aikanaan lasten joulukalenteripussukoina. Pussit taisin ostaa tuolloin askartelukaupasta tai Prismasta, ja kooltaan ne olivat 10 x 22 cm. Pussukat olivat jo ryppyisiä ja kärsineitä, mutta se ei lopputulosta haitannut. Kiva kun saivat vielä jatkokäyttöä :)

Tähän paperitähteen tarvitset siis n. 8-10 kpl paperipusseja, sakset, liimaa ja narua!



Liimaa ensin kaikki paperipussit päällekkäin samansuuntaisesti, eli pohjat alaspäin ja suuaukot ylös. Levitä liimaa keskikohtaan ja pussin alaosaan/pohjaan, kuten kuvassa vasemmalla.

Sen jälkeen leikkaa pussukoiden suuaukkoon V:n muotoinen sakara.

Avaa tähti, liimaa päistä kiinni ja aseta ripustin-naru. 

Tadaa! Valmista tuli!


Tähdistä tuli aika kookkaita, vaikka pussit olivat pieniä. Toisessa tähdessä käytetty 9 pussia, toisessa 10. Ja halutessaan tähtiin voi myös leikkailla pieniä kuvioita lumipaperitähtien tapaan.


Viikonloppuna haimme myös mökin mailta pikkukuusia, mäntyjä ja havuja. 
Ajattelin, että on ihanaa päästä samoilemaan metsään, mutta kuusenhakureissusta tulikin nopea pyrähdys, sillä siellä olikin alkanut hirvijahti, eikä meillä ollut päällä mitään punaista!! Hui!


Kotona alkaa näyttää jo mukavan talviselle ja aavistuksen jouluiselle.
Tästä on hyvä jatkaa. Mitäs valmisteluja olette itse tehneet?

Mukavaa viikon jatkoa!

Iida Emilia

perjantai 8. marraskuuta 2019

Talven tuulahduksia ja talohaaveita

Ihanaa perjantaita!

Olipas mukavaa istahtaa pitkästä aikaa tähän blogin ääreen. Mielelläni päivittäisin tätä vaikka joka toinen päivä jos ehtisin, mutta loka-marraskuun vaihde oli niin kiireistä, että jostain päästä piti joustaa. Toki nämä pimenevät illat tuovat myös oman haasteensa kuvaamiseen. Mutta täällä ollaan, ja terkkuja sille blogini lukijalle, joka tuli kaupassa kysymään, milloinkas meinaan taas kirjoittaa. Ihana kuulla, että siellä juttujani odotellaan :)

Marraskuu ei lukeudu suosikkikuukausiini, mutta täytyy myöntää, että tämä marraskuu on alkanut varsin kauniina pikkupakkasineen ja aurinkoisine päivineen. Yön aikana saatiin myös ensimmäinen kunnon lumikerros maan päälle ja se ensitalven huuma tuntuu sydämessä yhtä vahvana, kuin pikkulapsena aikoinaan.

Tietenkin myös joulun lähestyminen kutkuttelee sormenpäissä ja monenlaisia ihania askartelu/leivonta/koristeluideoita pursuaa pään täydeltä. Kunpa niitä ehtisi vain toteuttaa! Mutta ensin juhlitaan isejä tulevana viikonloppuna. 



Rakastan kodin sisustamista näin talviaikaan ja etenkin joulun alla. Lisäilen hiljalleen taljoja, vilttejä, tähtiä ja tunnelmavaloja. Keräilen luonnosta karuja oksia tai pieniä kuusentaimia. Fiilis on erilainen vuodenaikojen vaihtuessa, vaikka aika samanlaista täällä taitaa aina olla.

Yksi asia, joka pysyy mukana vuodesta toiseen, on se, että aina näin joulun alla iskee talokuume! Nimittäin vanhan talon kuume! Se tunne, kuinka ihanaa olisi laittaa joulua sellaiseen vanhaan tupaan. Lämmitellä pönttöuunin lämmössä. Keitellä riisipuuroa puuliedellä. Sipsutella villasukkineen narisevilla lautalattioilla ja ripustella tähtiä vetoisiin ruutuikkoihin joululaulujen soidessa. Oi että! Tekin näette tuon idyllin varmasti sielujen silmin :)



Tiedän toki myös, kuinka paljon se vanha talo vaatisi ja arkihan on lopulta samaa arkea, vaikka missä asuisi. Ja tuntuuhan se joulun aika täälläkin tönössä aina silti yhtä ihanalta! Ihmisethän sen kodin lopulta tekevät, sillä koti on siellä missä perhe ja sydänkin. Mutta kyllähän se sydän pamppailee aina vanhan talon kohdalla kiivaammin, siitä ei pääse mihinkään.

 Kerran mieheni yllättikin minut totaalisesti, ( hän ei tosiaankaan tunne samaa vetoa vanhoihin taloihin ) kun ehdotti, että entäpä jos ostetaankin joskus vanha torppa mökiksi. Voi miten iloiseksi hän minut tekikään, kun oli edes ajatellut tuollaista. Ja todentotta, tuohan olisikin loistava ajatus! Asua mukavasti kaupungissa, mutta päästä kuitenkin halutessaan aina karkuun maalle ja remontoida pientä mökkiä, jossa voisi toteuttaa niitä vanhan talon haaveita. Tämä voisi hyvinkin olla meille toimiva idea! Miten se ei ollutkaan koskaan juolahtanut mieleeni?

Ja onhan mulla takataskussa tosi paljon ideoita vielä tämänkin kodin laittamiseen, mutta niitä ei oikeastaan pääse toteuttamaan, ennenkuin lapset ovat muuttaneet pois kotoa ;D. Jos nyt ensialkuun edes pyörittelisi huonekaluja vähän toisenlailla, vaikka olen kyllä tainnut testata jo kaikki mahdolliset ja mahdottomatkin järjestykset, palatakseni aina tähän samaan takaisin.



Mutta hei, nautitaan nyt kynttilöistä ja villasukista, asuttiinpa sitten uudessa tai vanhassa talossa. Ja hemmotellaan isukkeja sunnuntaina. 

Mukavaa viikonloppua!

Iida Emilia