keskiviikko 27. joulukuuta 2017

Pyhien päätyttyä

Voi ei! Nytkö se joulu on jo ohi!
Olisin niin halunnut vain unohtua hetkeksi tuonne kuusen alle pyjamassani, konvehtirasioiden seuraksi :D Mutta ei...töihin se oli tänään herättävä! Miten raastavaa!

No onneksi jouluttelu jatkuu vielä tovin, vaikka jännästi se katse kääntyy kevääseen silmänräpäyksessä joulunpyhien jälkeen. Yhtäkkiä aamulla tuntui niin kovin pimeältäkin, vaikkei se ollut tähän asti yhtään häirinnyt. 

Mutta olihan se joulu taas ihanaa! Toivottavasti teilläkin?
Kunhan täällä oltiin aattoaamun kinkkushowsta selvitty ( kauhea käry nousi uunista ja possunrasvaa oli kaikkialla! Siinä meinasi mamman joulumieli olla koetuksella, mutta kunnon tuuletuksella siitä selvittiin ja kinkku oli jokatapauksessa makoisaa ;).

Yhdessäoloa, lautapelejä, leffoja, herkkuja, hyvää ruokaa, sukulointia, kirjoja, lepoa...
kaikesta näistä oli meidän joulu tehty.



Aaton simppeli kattaus syntyi pellavan rouheudesta, kuusen ja hyasintin tuoksusta, sekä kynttilöistä. Iittalaa ja Ikeaa sulassa sovussa ;)




Herkut ja jälkiruuat tarjoiltiin vanhan patakaapin päältä, jonne olimme koko perheen voimin leiponeet omat "piparitalot" . Kukin sai myös koristella talonsa itse. Tästä taitaakin tulla uusi joulun perinne! Kiitokset vaan kälylle hauskasta ideasta :)




Nyt nautitaan välipäivien letkeistä tunnelmista ja valmistaudutaan vastaanottamaan uutta vuotta.
Palataanpa siis pian taas asiaan!

Rentoa loppuvuotta!

Iida Emilia

sunnuntai 24. joulukuuta 2017

Jouluiloa!

Rauhaisaa huomenta jouluaaton aamuun!

Täällä on herätty kinkun tuoksuun ja kuusen kynttilöiden tuikkeeseen! Muun perheen vielä nukkuessa  istuskelen täällä hiljaa nautiskellen ja kuuntelen jouluradiota. Kiireet ovat jääneet taa ja ikkunasta avautuu kauniin valkoinen maisema! Koti on koristeltu kynttilöin, piparein ja valkein joulukukkasin.
Sydämen on täyttänyt lämmin joulumieli!



Tämän vuoden kuusi yllätti meidät pöyheydellään, kun sen säkistä avasimme. Mielestäni kuusi on jo itsessään niin kaunis, ettei se paljoa koristeita vaadi. Lasten kanssa yhdessä koristelimme ja päätimme, että näin se on hyvä. Pupuherra on kierrellyt uteliaana kuusen ympärillä ja kurkotellut hieman oksillekin! Sattuikin kanitalouteen hyvä kuusi, kun siinä oli niin pitkä varsi, että vielä sahaamisenkin jälkeen jäi varsi aika pitkäksi.




No nyt heräilevät täällä jo muutkin, joten alamme lämmitellä perinteisesti joulusaunaa!
Aamiaiseksi on ihana maistella kinkkua kera joululimpun. Päivällä käymme joulupuurolla mummilassa, ja iltaa vietämme täällä kotosalla perheeni ja äitini kanssa.



Näiden jouluisten kotikuvien myötä haluan toivottaa teille kaikille:

Ihanaa ja Rauhallista Joulun aikaa!

Iida Emilia

tiistai 19. joulukuuta 2017

Pikkuisia muistamisia

Jouluviikko kulkee vauhdilla eteenpäin. Vähän liiankin nopeaan näin aikuisen silmin!
Viikonlopun aikana sain paketoinnin lisäksi tehtyä kunnon suursiivouksen, joten aatonaattona riittää enää kevyt paikkojen siistiminen. Vähän vielä leivontaa, sisustelua ja kuusenhakua. Sitten saa joulu tulla :)

Kameran taakse en ole ehtinyt ollenkaan, eikä tämä hämäryyskään oikein edesauta kuvaamisintoa.
Pari viikkoa sitten kuvasin pieniä askartelujani, joita näpersin ystävilleni. Nyt ne ehtivät vasta blogiin asti.

Pieni lämmin ajatus ja muistaminen. Se on mielestäni tärkeämpää, kuin suuri rahallinen panostus. Jotain itsetehtyä, mutta kuitenkin "tarpeellista" ja poiskuluvaa. Varsinkin, jos rakastaa kynttilöitä!
Ja kukapa niitä ei rakastaisi!



Kynttilöitä en tosin tehnyt itse, mutta koristelin nuo isot tulitikkurasiat ( Pinterestin innoittamana ) vähän nätimmiksi erilaisin paperein. Nyt niitä kelpaa ehkä pitää pöydällä kädenulottuvillakin. Rasian lisäksi pakettiin voi lisätä vaikkapa suklaata ja muutaman kynttilän, niin hyggenautinto on aika täydellinen.



Tällaiset muistamiset voisivat miellyttää kerhontätejä ja opettajiakin, joten tässäpä pieni viimehetken lahjavinkki, mikäli ideat ovat vielä hukassa.

Iloisia joulutouhuja!

Iida Emilia

lauantai 16. joulukuuta 2017

Paketointipuuhia

 Huihai!

Se olisi n.viikko enää jouluun ja loppukiri kohti aattoa on käynnistynyt!
Lahjoista meinasin saada tänäkin vuonna stressin, mutta lopulta huomasin, että homma hoitui ihan yhtä hyvin kuin muinakin vuosina. Saatan olla aina vähän mattimyöhäinen, mutta hyvin suunniteltu on puoliksi tehty! Yhden päivän aikana saa tehtyä melkoisen tehospurtin kauppoihin, kunhan on miettinyt listan valmiiksi.

Onhan tämä lahjarumba toki vähän kaksipiippuinen juttu! Toisaalta sodin vastaan tätä kauheaa kulutushysteriaa, mutta toisaalta on niin ihanaa muistaa läheisimpiä ihmisiä! Sekin kuuluu perinteisiin. Toki olemme myös monien tuttujen kanssa sopineet, että lahjoja ei vaihdeta, ja sisarusten kesken on sopimus, että vain lapsia muistetaan paketein.

 Itse pyrin aina lahjastressiä helpoottakseni kyselemään valmiiksi etukäteen, mitä kukin lahjansaaja tarvitsee. Sen lisäksi mietin aikuisten kohdalla etenkin, että lahja olisi jotakin järkevää tai poiskuluvaa. Elämyslahjat, lahjakortit, juomat ja herkut ovat mielestäni aina hyviä vaihtoehtoja. 

Näitä periaatteitani noudattaen sain kuin sainkin lähestulkoon kaikki lahjat ostettua, ja nyt on osa niistä kääreissäkin. Kylläpä mieli ( ja lompakko ) keveni!



Lahjojen paketointi onkin yksi joulun suosikkipuuhiani! Rakastan kauniita papereita ja nyörejä. Niitä tuleekin hankittua etukäteen aina, kun kauniita kääreitä osuu kohdalle. Joulupaperit sujahtivat nyt kätevästi tuohon Parolan Aseman kauniiseen säkkiin.

Tänä vuonna itseäni ihastutti erityisesti harmaan, valkoisen ja mustan sävyt, joten niissä väreissä mennään tämä joulu. Oma lempparipaperini on tuo valkopohjainen/mustapilkullinen, joka löytyi blogireissulta ihanasta Juhlapuotivaniljasta. Hamaapohjainen tähtipaperi oli puolestaan ostos Koiramäen pajutallilta, ja isommilla tähdillä varustettu lahjapaperi Prismasta.

Aamusella sainkin rauhassa puuhastella muun perheen nukkuessa, jouluradion soidessa ja kynttilöiden luodessa valoaan aamun hämärään. 



Tänään on paketointien ohessa tullut leivottua pipareita, ja pyykättyä vähän kaikkea matoista sohvanpäällisiin! Isäntä lupasi pestä vielä iltapuhteeksi saunan. Hommathan etenee!

Puuhakasta viikonvaihdetta!

Iida Emilia

keskiviikko 13. joulukuuta 2017

Joulukorttiaskartelua

Korttipajalta päivää!

Tulikos teillä kiire korttien kanssa? Tai lähetättekö ylipäätään joulukortteja enää?
Omasta mielestäni joulukorttien antaminen ja vastaanottaminen kuuluu ehdottomasti joulun ihaniin perinteisiin, mutta tänä vuonna jostakin syystä meinasin kyseenalaistaa koko touhun! Mietiskelin ääneen miehelleni, että onko tässä korttihässäkässä mitään järkeä? Hetken ilohan se vain on, ja kortit lentää kenties joulun jälkeen suoraan paperinkeräykseen. Ukkokulta yllätti minut kuitenkin painokkaalla vastauksellaan: Tottakai ne kuuluu jouluun! 

Ja olen kyllä samaa mieltä, sillä niin harvoin tässä somemaailmaassa enää ylipäätään saa oikeita kirjeitä tai kortteja, että jos niitä kerran vuodessa tipahtelee oikein postiluukun täydeltä, erilaisia, valokuvista tehtyjä, itseaskarreltuja tai valmiista korteista juuri meille valittuja, niin onhan se hienoa! Ja näin joulun alla postilaatikolle matka käy paljon kevyemmin askelin, kun tietää laatikosta löytyvän muutakin kuin laskuja.

Itse olen viimeisen 14 vuoden ajan, eli esikoisemme syntymän jälkeen teettänyt aina valokuvakortit lapsesta/lapsista. Ehkäpä siksi, että se on ollut meillä helppo toteuttaa mieheni työn puolesta, mutta mielestäni on aina kiva saada ystävien ja sukulaisten lapsista kuvia ja nähdä, kuinka ovatkaan taas vuodessa kasvaneet, ja kuinka paljon omien vanhempiensa piirteitä heistä löytyykään.

Tänä vuonna kuitenkin pää löi tyhjää valokuvaideoiden suhteen, eikä nuo teini-ikään ja varhaisteiniksi kasvaneet tylleröt enää niin kovin mielellään kuvissa poseeraa ( varsinkaan äidin valkkaamissa vaatteissa ;) joten päätin viimein taas vuosien jälkeen ryhtyä askartelemaan kortteja.


Aloitin askartelua hiljalleen jo joulukuun alussa, kun olin löytänyt Pinterestistä hauskan idean haukatusta piparkakusta. Sovelsin ideaa omannäköisekseni ja kaivelin kaapin perukoilta kartongit, sakset ja liimat esiin. Lisäksi tarvitsin piparkakkumuotteja, sekä ohuen siveltimen ja valkoista kalkkimaalia.  ( Piparien koristeluun olisi käynyt hyvin myös valkoinen permanenttitussi ).

Piparkakkujen kaveriksi syntyi myös muutama piparitalo, sekä valkoinen lumihiutale.
Askartelu on leppoisaa ja mukavaa puuhaa, mutta yllättävän aikaavievää ja kiirehän se lopulta kuitenkin tuli. Sain kuin sainkin kortit kuitenkin postiin edullisemmilla postimerkeillä...viimeisenä mahdollisina päivänä ;)



Nyt kun kortit on hoidettu alta pois, niin seuraavaksi olisikin niiden pakettien vuoro! En ole ostanut nimittäin vielä oikeastaan yhtäkään! Perinteet siis jatkuvat tämän pienen paniikinpoikasen merkeissä. Onneksi edessä pian pitkä viikonloppuvapaa, niin eiköhän lahjatkin hoidu siinä samalla.

Kelit ovat ainakin kohdillaan, sillä ulkona on aivan satumaisen ihanat talvimaisemat. Ja viikonlopun voimaannuttava blogireissu pitää vielä pitkään pään pilvissä. Instagramissa tuosta reissusta olikin jo esimakua, ja ehkäpä saan kuvia vielä tänne blogiinkin jossain vaiheessa.

Vilinää ja vilskettä loppuviikkoon!

Iida Emilia


keskiviikko 6. joulukuuta 2017

Suomi 100

Hyvää itsenäisyyspäivän iltaa!

Tämä päivä on ollut erityisen tunteikas, ja täynnä suurta kiitollisuutta ja kunnioitusta!
Heti aamusta verhot avatessani eteeni avautui kaunis sinivalkoinen maisema. Lumi kimmelsi sinisen taivaan alla ja lippu liehui salossa. Jotenkin tuo täydellinen näkymä sai palan kurkkuun, ja tippa tuntui olevan herkässä pitkin päivää. Kuinka paljosta saammekaan olla kiitollisia :)

Paljon onnea armas, kaunis kotimaamme!



Juhlistimme itsenäisyyspäivää anoppilassa juhlavasti syöden ja torilla juhlanäytöksiä ihastellen. Kaupungin kirkko oli valaistu upeasti vaihtuvin sävyin ja iltasella tuli tietenkin perinteisesti katseltua linnanjuhlia.



Tämä viikko onkin yhtä juhlaa, sillä huomenna koululla vietetään Suomi100-hengessä joulujuhlaa ja viikonloppuna tapaan pitkästä aikaa blogiystäviäni ja pääsemme viettämään pikkujouluja yhdessä. Joten palaillaan pian reissukuulumisten kera.

Halauksin:

Iida Emilia

maanantai 4. joulukuuta 2017

Adventtikalenteri

Heippa ihanat!

Joulukuun alussa meille muutti jälleen tonttujoukko asumaan ja joulupuuhissa auttelemaan. Lisäkädet ovatkin tarpeen, sillä niin paljon touhua riittää tähän joulunalusaikaan! Vaikka eilenkään ei ollut juuri mitään pakollista menoa minnekään, ja sitä kuvitteli ehtivänsä tekemään kaikenlaista, niin silti puolet asioista jäi toteuttamatta. Samaan aikaan, kun itse juoksi kilpaa kellon kanssa, niin isäntä puolestaan valitteli tekemisenpuutetta!! Joskus sitä toivoisi omaavansa miehen aivot :D

Eilen vietettiin myös ensimmäistä adventtia ja sen kunniaksi askartelin työpisteelle pienen adventtikalenterin. Kun lapset ovat jo isoja, eivätkä enää usko tonttuihin, ja tämä äititonttukin haluaa päästä jo helpommalla, niin silloin tämäntyyppinen kalenteri on oiva valinta. Valmiisiin paperipusseihin vain numerot kylkeen ja havunoksaa hieman koristeeksi. Reijittimellä reikä yläkulmaan ja narulla roikkumaan.

Näihin pussukoihin voisi sujahtaa jokaisena adventtina herkkujen lisäksi jotakin kivaa puuhaa koko perheelle. Elokuvalippuja, pelejä, uimahallireissua ja kiipeilypäivää. Tai sitten jotakin pientä tarpeellista, kuten sukkia, hiuspompuloita jne...en ole totta puhuakseni vielä edes keksinyt, mitä noihin loppuihin laittaisin. Elokuviin ajattelimme kuitenkin tässä lähiaikoina mennä.



Sunnuntaiaamuna heräsin perheen ainoana aamuvirkkuna (liian) aikaisin ja harmittelin tovin vesisadetta, joka oli pyyhkäissyt kaikki edellisen päivän lumet mennessään. 

Päätin kuitenkin ottaa ensimmäisestä adventista kaiken irti ja laitoin kynttilät päälle, jouluradion soimaan ja riisipuuron padalle porisemaan. Kummasti synkkä päivänalku sai heti paremman käänteen. Kylläpä maistui puurokin hyvältä :)



Tänään vapaapäivänä meinaan saada ainakin loput korttiaskartelut valmiiksi, joten nyt hommiin...

Iloista joulukuun alkua!

Iida Emilia

maanantai 27. marraskuuta 2017

Eteisen piristykset

Hellurei!

Jälleen on uusi viikko aluillaan! Enää kolme maanantaita ennen joulua...
enkä ole edelleenkään tehnyt mitään muuta joulun eteen, paitsi fiilistellyt. Ensimmäiset joulutortut on leivottu, glögiäkin maisteltu ja jouluradion sointuja kuunneltu.

Viikonloppuna joulumieltä haimme Parolanaseman joulumarkkinoilta, ja sitä kyllä todella saimme!
Aivan ihanan tunnelmallinen tapahtuma, ja todella upeat puitteet tuo vanha asema tarjosi.  Pääsimme paikalle vasta iltapäivästä, joka olikin varmasti ihan hyvä, sillä aiemmin päivällä porukkaa oli ollut pitkiksi jonoiksi asti. Kiertelimme ihastelemassa myyntipöytiä ja nautiskelimme Pop-up kahvila Murun herkuista. Löytyihän reissusta muutamia tuliaisiakin :)
Harmi kun kamera ei tullut matkaan mukaan!


Tuo hauska uusvanha tekstikyltti oli Diagnoosi Sisustusmanian käsityötä, ja tekstejä/kuvia olisi ollut tämän lisäksi monia muitakin kivoja, mutta lapset ihastuivat tähän :D  

Lisäksi kotiutin meille ihanan villasukkasäkin, joita Parolanaseman herttainen Katja valmistaa.
Tämä kätevä säkki säilöökin monta villasukkaa nätisti sisäänsä, ja paperipussi tuntui olevan niin kestävää materiaalia, ettei kovin helposti varmasti repeydy. Näitä erilaisilla teksteillä varustettuja  säkkejä täytynee ehkä saada vielä pari lisääkin ;). Kätevää ja nättiä säilöntää!



Villasukkien lisäksi kumpparit tuntuvat olevan nyt kova sana, sillä niin synkkää, harmaata ja sateista keliä on marraskuu meille tarjoillut! Vaikka vielä viime postauksessa kehuskelin, ettei pimeys ole häirinnyt, niin viikossa se voi näemmä mieli jo kovasti muuttua. Pahinta on se, jos päivälläkään ei näe valoa! Argh! ( Kuvatkin tosi rakeisia, sillä niin pimeää oli kuvailla ).


Mutta on tässä hämäryydessä jotakin lohdullista ja kaunistakin. 
Sitä antaa itselleenkin luvan vain olla, käpertyä ja uinua talviunta. Sillä kevät ja valo tulevat ennen kuin huomaatkaan. Siihen asti voi keräillä nyt energiaa.


Mukavaa marraskuun viimeistä viikkoa!

Iida Emilia

maanantai 20. marraskuuta 2017

Joulu hiipii...

Mainiota maanantaita!

Viikot ne vierii vauhdikkaasti ja viikonloputkin viuhuu silmissä ohi! Voitteko kuvitella, että enään on jäljellä vain neljä maanantaita ennen joulua! Kuulostaa niin vähältä, että melkein iskee paniikki. En ole tapani mukaan miettinyt lahjaostoksia vielä juuri ollenkaan, mutta kortti-ideoita alkaa jo löytyä. Lähinnä joulu on ollut vain tunteen tasolla mielensopukoissa mukana.

Koti alkaa kuitenkin pukeutua hillitysti jouluun.
Hyasintit ja pikkukuuset ovat niiiin valloittavia joka ikinen vuosi, että meinaan vallan pakahtua niiden kauneudesta. Niiden lisäksi tähdet ja tunnelmavalot leviävät ympäri huushollia! Tuntuu, ettei niistäkään saa tarpeekseen. 

Mielestäni joulusisustukseen riittäisi vallan hyvin pelkät kukat ja kynttilät, mutta eiköhän niiden lisäksi Mailegin tontut hypähtele pian tupaan. Kovin paljoa en kuitenkaan koristeita kotiin kaipaa, sillä vaalin mieluummin yksinkertaista ja luonnonmateriaalein rakennettua joulutunnelmaa. ( Toki voi olla, että joulun lähestyessä innostunkin "lasten painostamana" kaivelemaan kaikki punaiset jutut esiin, vaikka vielä se tuntuukin kaukaiselta ajatukselta ).




Vielä ei ole kovin pahasti ehtinyt marraskuun pimeyskään ahdistaa, sillä niin tunnelmallista on hämärän tullen sytytellä kaikki mahdolliset valot päälle ( enkä siis tarkoita suinkaan kattovaloja ja lamppuja, vaan nimenomaan kynttiöitä ja jouluvaloja, joista tulee ihanan pehmeä valo kotiin ).

Toiveissa olisi saada ikkunat kuurankukkia täyteen ja maisema valkeaksi, mutta siitä asiasta lienee syytä neuvotella tuon yläkerran herran kanssa ;)





Näissä fiiliksissä kohti uutta viikkoa, joka tulee olemaan aika tiivisohjelmainen, joten:

Tunnelmallisia hetkiä viikkoonne!

Iida Emilia

tiistai 14. marraskuuta 2017

Vastapainoa ruuhkavuosien kiireisiin

Tiistaitervehdys!

Ihana vapaapäivä, eikä pakottavaa tarvetta käydä ruokakauppaa kauempana. Mukavaa vain olla ja kuunnella pyykkikoneen hiljaista hurinaa viimeviikon kiireiden vastapainoksi! Varmasti jokainen vanhempi tietää sen tunteen, kun omien töiden, lastenhoidon ja kotihommien lisäksi pitäisi muistaa sen sata asiaa: kerätä arpajaisvoittoja koulun myyjäisiin, myydä keksipaketteja luokkaretkeä varten ja mausteita futis-seuran hyväksi. Taitokisojen ajaksi olisi kioskivuoroakin tarjolla!

Tämän päälle olet varannut kirppispöydän, lupaudut ottamaan osaa viikon kestävään  radiotutkimukseen, teet vaippakakkua ja leivot ystävän vauvakutsuille, opiskelet uutta haastavaa asiaa työpaikan koulutuksessa ja vapaa-aikanakin. Kuvaat ja valmistelet yhteistyöpostausta. Hoidat myös lemmikin suolitukoksen ja unohdat tässä hässäkässä melkein isänpäivänkin! 

Hetken jo suunnittelin mielessäni, että veronpalautukset kun kolahtaa tilille, niin minä ja isäntä häivytään Battayalle täyshoitoon, ja siemaillaan siellä mojitoa auringon-noususta auringonlaskuun!!! 



Mutta kummasti ne asiat hoituu, kun tekee yhden jutun kerrallaan, ja itselläni toki helpottaa, kun en tee täysinäistä työviikkoa, niinkuin te monet muut siellä...täytyy taas hattua teille nostaa!
Onneksi viikot myös vaihtelevat, eikä aina ole tuollaista kiirettä. 

Ja vaikka viimeviikkoon sattui vähän turhan monta juttua päällekkäin, niin kaikki olivat kivoja ja mielekkäitä juttuja ( paitsi pupun sairastuminen, mutta siitäkin selvittiin ). 



Tämän kaoottisen arjen vastapainoksi tykkään, että kotona on rauhallista ja tavarat paikallaan.
( Tosin viimeviikolla täällä ei ihan tältä näyttänyt ;) 

Pikkuhiljaa alkavat myös talviset ja jouluiset asiat näkyä sisustuksessa, kuten nuo blogiystävältäni saadut, ihanat vanhat puusukset, jotka yleensä koristavat etupihaa, mutta haluan joulun alla tuoda ne sisälle. 

Havut ja männynoksat tuovat myös samantien jouluntuntua tupaan! Tykkään niin tästä ajasta. 


Mutta nyt pyykkikasoja viikkailemaan...

Rauhallisempaa viikon jatkoa kaikille!

Iida Emilia

Ps: Kantolan kammarilla kirppispöytä 23, jos joku sattuu siellä suunnalla käymään ;)

keskiviikko 8. marraskuuta 2017

Pieni kurkkaus kylppäriin

Heipsan!

Nyt seuraa blogissani aika historiallinen hetki, sillä päästän teidät kurkistamaan  kylpyhuoneeseemme ensimmäistä kertaa koko blogitaipaleeni aikana! Tämäkin kurkistus on tosin hyvin pieni ja varovainen, koska haluan säästää teitä järkytykseltä, sillä kylpyhuoneemme on yksinkertaisesti ihan susiruma, enkä ole sitä edes sisustellut aiemmin millään tavalla.

Kylppärimme on ihan kivan kokoinen, ja sen yhteydessä toimivat saunan ja suihkutilan lisäksi pyykinhuolto. Tässä tilassa tulee vietettyä aikaa melko useasti päivässä, mutta pieniä hetkiä kerrallaan, eikä tänne juurikaan vierailla ole asiaa, elleivät satu olemaan yökylässä.

Olen haaveillut kylppäriremontista ikuisuuden, mutta jotenkin se vain on jäänyt kaiken muun tarpeellisemman jalkoihin. Nyt kuitenkin tuntuu siltä, että mittani on niin täynnä tätä ysärimeininkiä, että räjähdän, jos sille ei pian tehdä jotakin! 

Siksipä tuossa syysloman aikoihin päätin vihdoin kääriä hihat, ja alkaa hommiin!
Sain vasta valmiiksi yhden osion, mutta se antaa jo toivoa paremmasta ;)
Postaus toteutettu yhteistyössä Colornovan kanssa.



Kylpyhuoneeseemme pääsee kulkemaan kahdesta eri ovesta, ja toinen kulku tapahtuu suoraan keittiöstämme. Sinänsä tämä ovi on hieman turha, sillä kylppäriin pääsee myös vessan kautta. Yllä oleva kuva ei näytä kovin pahalta, kun suihkuverho peittää laatat ja pesukoneen vieressä oleva kylppärikaluste jää piiloon. En kuitenkaan pysty arpomaan, kumpi on pahempi...tuo 90-luvun, turkoosi laatoitus boordeineen, vaiko se kuvasta piiloon jäävä mdf-kaluste!

Kalusteet onneksi pystyy suht helposti vaihtamaan, mutta onko epämiellyttäviä laattoja vain katseltava, mikäli varsinaiseen kylpyhuoneremonttiin ei ole varaa? Tässä tapauksessa suurempaan remonttiin ei ole edes tarvetta, sillä laatat ovat edelleen ihan hyväkuntoiset.


Onneksi edukkaampia ja helpompiakin vaihtoehtoja kylpyhuoneremonttiin löytyy, sillä laattojen päivitys nykyaikaan onnistuu yksinkertaisemmin maalin avulla! 

Vessan remontissa aikanaan olinkin todennut tuon laattamaalin loistavaksi vaihtoehdoksi, ja nyt luotin jälleen Ronseal kaakelimaaliin, joka peittää vanhat laatat alleen tasaisesti ilman pohjamaalia.
Maali kestää vettä ja pyyhkimistä, ja muodostaa homeelta suojatun pinnan.

Värivaihtoehtoja maalista löytyy useampia, mutta itse päädyin valkoiseen. Halusin valoisan ja rauhallisen taustan, jota voi maustaa sisustuksessa mustan, harmaan ja ruskean sävyin. Lisäksi valkoinen kylpyhuone yhdistyy näin saumattomasti myös viereisen wc:n värimaailmaan.


Ennen maalaukseen ryhtymistä kaakelit saumoineen on puhdistettava huolellisesti! 
Saumojen puhdistukseen käytin Ronseal saumanpuhdistajaa ja laatat pesin helppokäyttöisellä Nitor maalarinpesulla.

Kuivumisajan jälkeen maalasin seinän kertaalleen lyhytnukkaisella telalla, ja kuten kuvasta näkyy, niin jo yksikin kerros peittää erittäin hyvin! Vuorokauden jälkeen maalasin alueen vielä toistamiseen tasaisen lopputuloksen saavuttamiseksi. Valumien välttämiseksi maalia ei kannata ottaa telaan liikaa!
Tosin kovin helposti maali ei valukkaan, sillä se on paksua ja helposti työstettävää. Ainoastaan maalin vahva haju "harmitti", mutta huolellisella ilmanvaihdolla siitäkin selvittiin. 


Lopputuloksesta tuli erittäin siisti ja tasainen! Jotenkin ihanan puhtaanvalkoinen ja samettisen oloinen. Olen kyllä niin tyytyväinen ja odotan innolla, että pääsisin muidenkin seinien kimppuun. Ensin täytyy vain odottaa, että löydämme uudet kalusteet, jotta pääsemme purkamaan vanhat kalusteet pois maalauksen alta. 

Nyt olen kuitenkin jo askeleen lähempänä unelmieni kylpyhuonetta!



Toivottavasti pääsen esittelemään teille loputkin osat kylpyhuoneesta vielä lähiaikoina!

Reipasta viikon jatkoa!

Iida Emilia

-Yhteistyössä Colornova-