tiistai 18. heinäkuuta 2017

Känkkäränkkää ja pionin tuoksua

Heipparallaa!

Eilinen ensimmäinen lomapäiväni meni vain ihmetellessä. En saanut kertakaikkiaan mitään järkevää aikaan! Paitsi että pelastin pari pionia rankkasateen armoilta sisätiloihin. Olihan sekin jotain :D 

Tiedä sitten, oliko sadepäivällä osuutta asiaan, mutta eilen väsytti ja vähän ketuttikin koko päivän. Tuntui siltä, että olisi sittenkin pitänyt heti loman alkuun järkätä jokin pieni reissu, jotta pääsisi irti arjesta ja kotiympyröistä. Kaikki muutkin tuntuvat olevan reissuissa, ja ties vaikka missä! Vaikka kotoilua rakastankin ja muutamia projektejakin olisi täällä tiedossa, niin juuri tällä hetkellä ne eivät kiinnosta pätkääkään. 

Erehdyin myös selailemaan kauniita puutarhakuvia Pinterestissä. Peukaloni ei alkanut sen myötä vihertämään, mutta naama sitäkin enemmän ;). Lisäksi eksyin blogeihin, joissa rempataan vanhoja taloja perinteitä vaalien. Ihailen ja ihmettelen aina suunnattomasti näiden ihmisten rakennustaitoja ja viitseliäisyyttä. Itsekin haluaisin olla samanlainen! Voi miksei meilläkin voisi joskus olla vanhaa taloa? Miksi kaikilla muilla, muttei meillä? Miksi sitä ja miksei tätä? Pikkupiru tuntui notkuvan koko päivän olkapäälläni.



Tänä aamuna aurinko paistaa kuitenkin kirkkaalta taivaalta, ja kunnon yöunien jälkeen olo tuntuu virkeältä. Eilisen känkkäränkkä on tipotiessään, eikä ole tervetullut takaisin :)

Tänään tehdään pyöräreissu kaupunkiin. Käydään moikkaamassa äitiäni, syödään välipalaa linnanpuistossa ja hengaillaan turistina omassa kaupungissa. Näin me tehdään!




Kuvapläjäys jälleen keittiöstämme. Se saa minut aina hyvälle tuulella ( vaikka tällä hetkellä se pursuileekin tiskeistä, joten taidanpa lähteä kaaosta selättämään ).
Tästä tulee hyvä päivä!

Halauksin!

Iida Emilia

sunnuntai 16. heinäkuuta 2017

Lomalla!

Aurinkoiset huomenet sunnuntaiaamuun!

Tämä sunnuntai tuntuukin erityisen mukavalta, sillä seuraavat neljä viikkoa olen niiiin vapaaherrana, matkien Naantalin aurinkoa! Se on nimittäin loma nyt! 

Loma meinasi viedä jalat alta heti alkuunsa, kun perjantaina sain tulla siistiin kotiin ja valmiin ruokapöydän ääreen (  ruokaahan tuo isäntä laittaakin mielellään, mutta osaa se näemmä siivotakin ;). Teimme myös pienen iltareissun mökille. Vanhan hirsisaunan löylyjä, ja kesän virkistäviä iltauinteja ei vain voita mikään.


Eilen vietimme perheaikaa Aulangon upeissa maisemissa, Hugoparkin seikkailupuistossa kiipeillen. Oli kyllä todella hauskaa, suosittelen lämpimästi, jos Hämeenlinnan seudulla satutte liikkumaan. Päätimme nimittäin, että tänä kesänä ( kun nuo lomamme menivät ristiin ) ja nyt kun meillä on kotona lemmikkieläinkin, niin teemme vain pieniä päiväreissuja ihan tässä omassa kauniissa kaupungissamme ja lähikunnissa. Parhaassa tapauksessa rahaakin saattaa hieman säästyä, kun ei lähde mihinkään pidemmälle. Vai liekö tuo vain toiveajattelua? :D

Joka tapauksessa nyt tuntuu ihanalta, ettei lomalle ole mitään sen suurempia suunnitelmia. Mennään vain fiilisten mukaan ja toivotaan tietenkin paljon aurinkoisia päiviä.



Huomaako kukaan kuvissa mitään uutta?
Noiden ihanien, suurten teekuppien ( jotka sain ystävältäni Allidaalialta hänen kyläillessään meillä ) lisäksi meillä on nyt uudet ikkunat! En tiedä huomaako eroa kuvista, mutta ovat kyllä todella paljon siistimmät kuin alkuperäiset. Alkuun ehkä hieman vastustin ikkunaremonttia, kun yhtiövastikekin nousi, mutta nyt kun ovat paikoillaan, niin vaikuttivat kyllä suuresti kodin yleisilmeeseen. Vielä kun saisi niihin ristikot, niin olisivat täydelliset.


Mutta nyt nautin vielä tovin hiljaisesta kodista ja laittelen aamiaisen perheelle valmiiksi...


Kaunista kesäsunnuntaita!

Iida Emilia

sunnuntai 9. heinäkuuta 2017

Meidän pieni sydäntenmurskaaja!

Saanko esitellä...

meidän uuden perheenjäsenemme, pupuherra Apollon :)
Hän muutti meille perjantaina pitkällisen pupukuumeilun jälkeen, ja viikonlopun ajan olemme nyt tutustuneet toisiimme sillä seurauksella, että sydämemme ovat sulaneet täysin tämän pojun suloisuudelle!


Apollo, eli Allu on rodultaan Ranskanlupan ja kääpiöluppakorvan risteytys. Hän on vasta 3,5 kk vanha, mutta on jo melko kookas ja kasvavassa iässä edelleen. Hän on utelias, reipas ja rohkea kani, joka tykkää syödä, loikoilla, tutkia paikkoja ja saada hyppyhepuleita :). Seuralliseltakin pupupojumme vaikuttaa, vaikka on vain hetken meillä asustanut.


Täällä Alluherra edestä ja takaa :)

Hän on saanut kuljeskella kodissamme vapaasti. Ainoastaan yöksi olemme laittaneet häkkiin.
Kaikki pisut ja papanat on tehty nätisti häkkiin, eikä hän ole ainakaan vielä järsinyt mitään huonekaluja tai listoja mennessään, vaan tykkää kovasti puun oksista, joita olemme häkkiin virikkeeksi laittaneet.


Aamulla ja illalla herkutellaan pelleteillä. Heinää ja vettä on saatavilla kokoajan. Lisäksi tuoreita vihanneksia, hedelmiä ja salaatteja. Terveelliset herkkupalat tuntuvat kyllä kovasti maistuvan, ja niiden avulla lapset ovatkin yrittäneet jo kouluttaa Apolloa hyppäämään esteiden yli. Välillä onnistuu...välillä ei ;)


Siivousvälineille on nyt ahkerasti käyttöä, sillä puruja ja heinää löytyy sieltä täältä. ( Oikein siivousintoilijan unelmalemmikki ). Niin ja lastenhuoneen uutena sisustuselementtinä toimii nyt suurensuuri häkki...joka on onneksi vaaleanharmaa väritykseltään ;).


Pupu maastoutuu muutenkin värityksellään hyvin sisustukseemme! Blogiystäväni Allidaalia kävi meillä poikansa kanssa viikonloppuna kyläilemässä ja hän epäili, että minä olen valinnut pupun värityksen mukaan, mutta kyllä tämä oli silkkaa sattumaa :D. 

Tuo viileä laminaatti tuntuu olevan Allulle miellyttävä alusta kuumana päivänä. Vähän liukas se tosin on pehmeiden tassujen alla, mutta viikonloppuna sain matot pestyä, niin pian on mukavampi lattioilla pomppia.

Pihaan olemme myös suunnitelleet jotakin häkkiä tai aitausta, jotta Apollo pääsisi pian ulkoilemaan.


Kylläpä tuntuu ihanalta, kun meillä on taas lemmikki. Ja onhan tämä kani aika paljon seurallisempi kuin hamsterit :). Varsinkin meidän nuorempi neiti on aivan haltioissaan. Hän on rakastanut eläimiä ihan pienestä asti, ja tykkää kovasti hoivata ja touhuilla niiden kanssa. Tuntuukin, että Allu ja meidän kuopuksemme ovat jo nyt erottamattomat ystävykset, ja heidän välilleen on syntynyt heti vahva side.

Mutta kyllä teinikin on ollut varsin otettu uudesta lemmikistämme, ja hän keksi tuon pupun nimenkin. Teinimme olisi alunperin halunnut ennemminkin rottia lemmikiksi, mutta kuopuksemme jankutti niin kauan näistä pupuista, että lopulta oli annettava periksi ;). Nuorimmainen säästi rahaakin lemmikkiä varten, ja otti selville kaiken mahdollisen tiedon, mitä kanin hankinnassa ja hoidossa tulee huomioida.


Tällaisten ilouutisten myötä kohti uutta viikkoa! Ja tämän viikon jälkeen pääsen minäkin vihdoin lomille.

Helteisiä kesäpäiviä!

Iida Emilia

tiistai 4. heinäkuuta 2017

Erilainen illanvietto

Heippa!

Eilen vietin vähän erilaisen illan parhaassa mahdollisessa seurassa, nimittäin ihan omassa seurassani. Hih! Näin nelikymppisenäkin sitä voi näköjään kokea jotakin uutta :) En ole todentotta nukkunut koskaan yötä yksin kotona!

Aloimme mieheni kanssa seurustella niin nuorina, että muutimme yhteen suoraan lapsuudenkodeistamme, ja sen jälkeen olemme olleet kuin paita ja peppu. Aina yhdessä. Joskus olen kyllä hotellissa yöpynyt yksin koulutuksen merkeissä, mutta kotona ovat ainakin lapset olleet seurana, jos miehellä on sattunut jotakin menoa olemaan.

No mutta, ei yhtään hassumpaa!
Oikeastaan aika mukava kokemus, vaikka koti olikin oudon hiljainen.
Lapset lähtivät nimittäin isänsä kanssa Helsinkiin serkuillensa yökylään, ja kävivät eilen tramppapuistossa, ja tänään aikovat mennä Linnanmäelle. Itse olen vielä töissä, joten jouduin jättämään reissun väliin.



Ja voitteko kuvitella, että jos ihmisellä on vapaailta ja sen voisi käyttää ihan miten vaan...
niin minähän tietenkin ensitöikseni SIIVOSIN! Siis niiin ihanaa pistää radio täysille, ja antaa villakoirille rauhassa kyytiä ilman keskeytyksiä! Tavarat ojennukseen, eikä kukaan tule niitä siirtämään! Ilonsa kullakin :D

Siivouksen päätteeksi tein pyörälenkin ja hain itselleni illaksi herkkuja Italialaiseen antipastotyyliin.
Televisiosta sattui tulemaan mielenkiintoinen elokuvakin.





Uni ei menannut tulla millään ja huomasin kuuntelevani kaikkia ulkoa kuuluvia ääniä. ( Taisin kurkistaa varmuuden vuoksi sängyn allekin, ettei ole kummituksia ;). Mutta nukuin lopulta hyvin kyllä ja nautein rauhallisesta illastani.

Mutta onhan se ihanaa, että tänään illalla kodin täyttää taas tutut äänet ja rakkaat ihmiset!

Nyt pyörän selkään ja töihin...

Iloa päiväänne!

Iida Emilia