sunnuntai 23. syyskuuta 2018

Hiljaisen viikonlopun sisustelut

Laiskan sunnuntain tervehdys!

Minussa asuu pienenpieni erakko. Yksin ollessani tunnen, kuinka sieluni soi ja hengitys tasaantuu! Kuuntelen hiljaisuutta. Sitä suloista sinfoniaa, kun kukaan ei puhu, eikä vaadi. Sitä, ettei mikään maailman melu kantaudu näiden seinien sisään ja voin voin käpertyä omiin mietteisiini.

Yhtä paljon rakastan myös sitä hetkeä, kun ovi aukeaa ja puheensorina täyttää talon! Odotan sitä syli avoinna ja sydän kaipausta täynnä. Ilman läheisiä en olisi mitään, enkä tuolloin ehkä näkisi kauneutta, jonka hiljaisuus voi tuoda tullessaan.

..........

Syksyinen viikonloppu taipui moneen. Isäntä sai nauttia mökkeilystä miesten kesken. Esikoinen koki uusia elämyksiä isosleirillä ja kuopus puolestaan kisaili futiksen parissa. Minulle jäi hiljaisuus, enkä pistä siitä pahakseni. Lisäksi vietimme kuopuksen kanssa laatuaikaa...sen mitä tuollainen varhaisteini kännykältään ja ystäviltään ehti ;). Äitinikin kävi meillä kyläilemässä.

Nyt on perhe palannut kotiin ja hyvä niin, sillä hieman ontto olo vaivaa aina kun joku puuttuu. Palapeli on taas kasassa ja kotoisa hälinä taustamusiikkina.




Rauhan vallitessa minulla oli aikaa uppoutua sisustelemaan ja sytytellä kynttilöitä. Nauttia hetken  siististä kodista ja ojennetuista sohvatyynyistä! Terapiaa minulle, vaikkei toki elämän tärkeyslistassa niitä kaikkein tärkeimpiä jos syvällisemmin ajattelee.

Jokatapauksessa olohuoneen sisustus muokkaantui hieman ja nyt olen siihen todella tyytyväinen! Ajatuksenani oli saada olkkariin lisää tilan tuntua, sekä kontrastia tummemmalla värillä. 

Tavaroiden kierrätys huoneesta toiseen toimii hyvinkin jos muutosta kaipailee. Aina ei tarvitse ostaa uutta. Vaihdoinkin lastenhuoneen ja olkkarin lipastot päikseen, ja samalla maalasin vanhan kuluneen lipaston tummanharmaaksi. Siitä tuli mielestäni tosi upea! Maalina käytin  Eskaron Aguamaster 40 kalustemaalia, jonka sävykoodi E047. Mielettömän kaunis väri ja puolikiiltävä pinta! 



Sohvan työnsin ihan nurkkaan, jolloin vanhat tikapuut pääsivät kunniapaikalle lipaston viereen.
Myös kanin järsimä vanha matto sai väistyä tilasta kokonaan, sillä olenkin haaveillut jonkin aikaa uudesta. Tosin välttämättä olohuone ei kaipaa mattoa ollenkaan, sillä lattian kaunis pinta pääsee näin paremmin oikeuksiinsa.

Olkkarin kulmaan sopisi itseasiassa erittäin hyvin kulmasohva, jos joskus pääsisimme mieheni kanssa yhteisymmärrykseen uuden sohvan ulkonäöstä tai tarpeellisuudesta ylipäänsä ;). Tämä vanha sohva on palvellut meitä jo pitkään, ja appivanhempiamme ennen sitä. Laatu on priimaa, mutta valitettavasti sohvan vihreä väritys kaipaa aina naamioinnin päälleen.

Jonkinlainen seinä- tai lattiavalaisin olisi myös käytännöllinen sohvan nurkkauksessa.



Aika pienestä se muutos oli kiinni, mutta mielestäni syysilme piristyi nyt kummasti. 

Nyt taidan käväistä pienellä happihyppelyllä ja laittaa saunan lämpenemään.

Leppoisaa iltaa ja tsemppiä uuteen viikkoon!

Iida Emilia

tiistai 18. syyskuuta 2018

Olohuoneen täyspuinen sivupöytä

Heipä hei!

Mitä teille kuuluu? Tänne kuuluu oikein hyvää perusarkea, ripauksella materiaalionnea!
Saimme nimittäin olohuoneeseemme uuden ihanan sivupöydän, joka on niiiin kaunis, että aivan sydän pakahtuu. 

Pitkään suunnittelin tälle seinustalle muutosta, sillä lasten vanha paripulpetti oli jäänyt nuorisolle pieneksi. Toisaalta en olisi raaskinut luopua pulpetista millään, mutta todellisuudessa sillä ei ollut enää minkäänlaista käyttöä, ja lisäksi se ahmaisi olohuoneesta paljon tilaa. Onnekseni eräs tuttavani etsi juurikin samanlaista pulpettia vanhaan rintamamiestaloonsa ja niin pääsi pulpetti uuteen, ihanaan kotiin, pienen tytön piirustelupöydäksi :)

Koska tarvitsimme olohuoneeseen kuitenkin jonkinlaisen tason, jota voisi käyttää myös työpisteenä, aloin etsiskellä kapeita sivupöytiä ja instagramissa törmäsinkin sattumalta erään kauniin tilin kautta täydelliseen JUVI-Production sivupöytään. Avasin suuni oikeassa paikassa oikeaan aikaan, ja siitä lähti mukava yhteistyö käyntiin.

Juvin huonekaluja olen ihastellut itseasiassa jo nuoresta saakka, kun niihin ensimmäistä kertaa sisustuslehdessä törmäsin, ja aina ajattelin, että joskus vielä noita meille haluan! Ja siinä se nyt on: meidän ensimmäinen Juvilainen :)


JUVIn ideologia natsaa yhteen omien aatteideni kanssa, sillä arvostan suuresti kotimaista käsityötä ja kunnon puusta tehtyä, kestävää laatua. Juvilla vaalitaan täyspuuhuonekalujen ja puusepäntyön arvokasta perinnettä, jonka perustana on rakkaus vanhoihin antiikkihuonekaluihin. Perheyrityksen tavoitteena onkin tuoda täyspuiset huonekalut kuluttajien tietoisuuteen ekologisena ja kestävänä vaihtoehtona kertakäyttöhuonekaluille.

JUVIn huonekalut valmistetaan ilman pintakäsittelyä, jolloin asiakas pääsee itse vaikuttamaan kalusteen ulkonäköön. Huonekalut voidaan siis pintakäsitellä itse tai värjäyttää ne JUVIn ammattimaalarin kautta.






  JUVIn tuotevalikoimasta löytyi hurjan paljon erilaisia sivupöytämalleja,
joista omaksi suosikikseni valikoitui heti tämä koivusta valmistettu, hyvin simppeli välihyllytön pöytämalli. Vetimien laajasta kokoelmasta valitsin mustat, patinoituneet kuppivetimet. Sain tuotteet erittäin hyvään tarjoushintaan bloginäkyvyyttä vastaan.

Halusin pintakäsitellä pöydän itse, sillä kaapin perukoille oli kasaantunut erilaisia maalin jämiä. Värin valinta ei ollut ihan helppoa, sillä valkoinen olisi ollut tietenkin turvallinen ja meille sopiva sävy, mutta halusin kerrankin jotakin muuta valkoisen tilalle. Musta sävy olisi ollut myös tyylikäs vaihtoehto, mutta lopulta maaliviivoille taistelivat vaalea- ja tummanharmaa. 

Päädyin lopulta tummanharmaaseen, enkä voisi olla lopputulokseen enempää tyytyväisempi. Se on aivan täydellinen! Pöydän kannen halusin jättää puun väriseksi, mutta sen käsittely on vielä kesken. Ajatuksena olisi vahaus tai öljypinta, joka muistuttaisi harmaantunutta vanhaa puuta.


Kuvissa on nyt hieman erilaisia stailausvariaatioita, sillä en osannut päättää vielä, tuleeko pöydän yläpuolelle juliste vaiko peili!? Taidan päätyä julisteeseen, koska se on mielestäni raikkaampi kokonaisuus.

Innostuin tuosta tummanharmaasta niin kovin, että maalasin viikonloppun aikana pöydän lisäksi myös yhden lipaston, tuolin ja tuon kuvissa näkyvän peilin kehykset. Ja kylläpä kodin ilme sai kaivattua kontrastia ja uutta ilmettä :)


Allaolevassa kuvassa näkyykin paremmin pöydän harmaa sävy, joka on maalatu Eskaron Aguamaster kalustemaalilla E047.


Sain JUVIlta vielä yllätyslahjana ihanan pikkujakkaran, sekä mustaa, vanhanajan maitomaalia.
Täytyykin testata tuota maalia johonkin. ( Kaniherra siellä jakkaraa juuri ihasteleekin. Hänkin rakastaa aitoa puuta, mutta onneksi on pitänyt terävät hampaansa toistaiseki huonekaluista erossa ;)



Uuden, kapean sivupöydän myötä olohuoneeseen tuli tilaa ja avaruudentuntua yllättävän paljon lisää, ja tuo tumma väri jollakin tapaa "raikastaa" vaaleata tilaa! Tykkään ihan älyttömästi. 


Me jatketaan täällä kaniherran kanssa vapaapäivän viettoa ja ihastellaan uutta pöytäämme. Mitäs olette kokonaisuudesta mieltä?

Iloa ja energiaa päivääsi!

Iida Emilia

-Yhteistyössä JUVI-Production-

maanantai 10. syyskuuta 2018

Viikonloppu viuhahti ja arkirattaat taas pyörähti

Voi viikonloppu, mihin katositkaan? 
Voisimmeko aloittaa uudestaan, kun en ehtinyt mukaan alkuunkaan ;)

Viikonvaihde sujahti meidän kuopuksemme synttäreitä järjestellen ja juhlien! Talo täyttyi suvusta ja kummeista, puheensorinasta ja hymysuista. Kahvintuoksusta ja pullanmurusista. Mukavaa elämäniloista menoa, josta jää jälleen kivoja muistoja. 

Syyskuun lämpimät päivät ottivat avosylin vastaan ja takapihan terassillakin kelpasi vielä kahvitella. Kuvitella, että vielä syyskuussa kukatkin viheriöivät kuin kesällä konsanaan? Siis ne kukat, joita kaniherra ei ole vielä syönyt ;)

( Arkisia kuvia nyt, kun viikonloppuna en ehtinyt juhlissa kuvailla ).




Kun lomien jälkeen arkeen laskeutumisen "pehmeä vaihe" on ohi, niin täytyy sanoa, että nyt pyörii taas oravanpyörä vauhdilla! Harrastuksia, Wilmaviestejä, vanhempainiltoja, läksyjä, sanakokeita, projekteja, kakkutukkumyyntejä...siinä välissä ruuanlaittoa ja pyykinpesua...flunssasta nyt puhumattakaan!

Vain reilu kuukausi koulujen alusta ja mielessä käy jo se sana: LOMA! :D
Edes pieni kylpyläviikonloppu, tai hotelli-irtiotto! Eipä olisi hullumpaa. 




Huomenna kuopus lähtee luokan kanssa leirikouluun ja esikoinen aloittaa isos-koulutukset. Kivaa touhua nuorille! Minulla täällä vapaapäivä, joten pesukone päälle ja rattaat pyörimään.

Vauhdikasta viikon alkua!

Iida Emilia


perjantai 7. syyskuuta 2018

Neutraalien sävyjen pauloissa

Heipsan!

Kesän hiljaiselon jälkeen olen herännyt uudelleen eloon blogirintamalla! Heinäkuun helteillä ei sisustaminen, saati sitten kuvaaminen innostanut ollenkaan! Ajattelinkin tuolloin, että tähänkö se yhdeksän vuoden blogitaival päättyy? Ei ollut pienintäkään inspiraatiota, ei ajatuksen hiventäkään päässä. Mutta nyt aivan yhtäkkiä syksyn myötä kamera on jälleen paras kaverini ja nämä samat nurkat innostavat yhä uudelleen kertomaan tarinoitaan. Ihanaa, kun olette mukana :)

.........

Syksyn muotivärit hehkuvat upean okran, sammalenvihreän, viininpunaisen ja sinisen murretuissa sävyissä, mutta miksi ihmeessä en innostu väreistä ollenkaan? Ihastelen värejä toki muiden kodeissa ja hypistelen tummia kuoseja kaupan hyllyillä. Saatan hetken hurmiossa jopa ostaakin trendivärisen  sisustustyynyn sohvalle, mutta EI! Pian se tuntuu vallan holtittomalta. Olen vain totaalisesti neutraalien sävyjen pauloissa.




Itseasiassa kun mietin aikaa taaksepäin, niin meillä on ollut aina hyvin neutraali värimaailma kodissamme. Tosin siinä ihan ensimmäisessä, pienessä kerrostalokaksiossa, reilu 20 vuotta sitten oli hetken vihreää ja jopa sinistäkin :). Mutta hyvin pian värit alkoivat muuttua vaaleiksi tuolloinkin. Myös musta on kuulunut kestosuosikkeihini aina valkoiseen yhdistettynä.

Omaan sisustus-väripalettiini kuuluu usein vain kolme sävyä kerrallaan. Tällä hetkellä ne ovat valko/harmaa/ruskea + ihan pieni ripaus mustaa. Näin tila pysyy rauhallisena ja hillittynä.

Koen, että tämä neutraali sisustus on ennenkaikkea ajaton, luonnonläheinen ja rauhoittava. Vaaleus antaa puhtaan, keveän ja hienostuneen tunteen. Toki se voi jollekin muulle olla tylsä ja masentavakin  yhdistelmä.




Toisaalta kotiin voisi tuoda tässä syksyn aikana himpun verran "väriä", tai oikeastaan tummuutta lisää. Sohvaan voisi hyvinkin vaihtaa tummemman harmaat päälliset ja osan valkoisista kalusteista voisi maalatakin? Hmmm...pitääpä miettiä. Rohkenisiko revitellä noinkin hurjasti :D

Hillittyä viikonloppua!

Iida Emilia