keskiviikko 27. joulukuuta 2017

Pyhien päätyttyä

Voi ei! Nytkö se joulu on jo ohi!
Olisin niin halunnut vain unohtua hetkeksi tuonne kuusen alle pyjamassani, konvehtirasioiden seuraksi :D Mutta ei...töihin se oli tänään herättävä! Miten raastavaa!

No onneksi jouluttelu jatkuu vielä tovin, vaikka jännästi se katse kääntyy kevääseen silmänräpäyksessä joulunpyhien jälkeen. Yhtäkkiä aamulla tuntui niin kovin pimeältäkin, vaikkei se ollut tähän asti yhtään häirinnyt. 

Mutta olihan se joulu taas ihanaa! Toivottavasti teilläkin?
Kunhan täällä oltiin aattoaamun kinkkushowsta selvitty ( kauhea käry nousi uunista ja possunrasvaa oli kaikkialla! Siinä meinasi mamman joulumieli olla koetuksella, mutta kunnon tuuletuksella siitä selvittiin ja kinkku oli jokatapauksessa makoisaa ;).

Yhdessäoloa, lautapelejä, leffoja, herkkuja, hyvää ruokaa, sukulointia, kirjoja, lepoa...
kaikesta näistä oli meidän joulu tehty.



Aaton simppeli kattaus syntyi pellavan rouheudesta, kuusen ja hyasintin tuoksusta, sekä kynttilöistä. Iittalaa ja Ikeaa sulassa sovussa ;)




Herkut ja jälkiruuat tarjoiltiin vanhan patakaapin päältä, jonne olimme koko perheen voimin leiponeet omat "piparitalot" . Kukin sai myös koristella talonsa itse. Tästä taitaakin tulla uusi joulun perinne! Kiitokset vaan kälylle hauskasta ideasta :)




Nyt nautitaan välipäivien letkeistä tunnelmista ja valmistaudutaan vastaanottamaan uutta vuotta.
Palataanpa siis pian taas asiaan!

Rentoa loppuvuotta!

Iida Emilia

sunnuntai 24. joulukuuta 2017

Jouluiloa!

Rauhaisaa huomenta jouluaaton aamuun!

Täällä on herätty kinkun tuoksuun ja kuusen kynttilöiden tuikkeeseen! Muun perheen vielä nukkuessa  istuskelen täällä hiljaa nautiskellen ja kuuntelen jouluradiota. Kiireet ovat jääneet taa ja ikkunasta avautuu kauniin valkoinen maisema! Koti on koristeltu kynttilöin, piparein ja valkein joulukukkasin.
Sydämen on täyttänyt lämmin joulumieli!



Tämän vuoden kuusi yllätti meidät pöyheydellään, kun sen säkistä avasimme. Mielestäni kuusi on jo itsessään niin kaunis, ettei se paljoa koristeita vaadi. Lasten kanssa yhdessä koristelimme ja päätimme, että näin se on hyvä. Pupuherra on kierrellyt uteliaana kuusen ympärillä ja kurkotellut hieman oksillekin! Sattuikin kanitalouteen hyvä kuusi, kun siinä oli niin pitkä varsi, että vielä sahaamisenkin jälkeen jäi varsi aika pitkäksi.




No nyt heräilevät täällä jo muutkin, joten alamme lämmitellä perinteisesti joulusaunaa!
Aamiaiseksi on ihana maistella kinkkua kera joululimpun. Päivällä käymme joulupuurolla mummilassa, ja iltaa vietämme täällä kotosalla perheeni ja äitini kanssa.



Näiden jouluisten kotikuvien myötä haluan toivottaa teille kaikille:

Ihanaa ja Rauhallista Joulun aikaa!

Iida Emilia

tiistai 19. joulukuuta 2017

Pikkuisia muistamisia

Jouluviikko kulkee vauhdilla eteenpäin. Vähän liiankin nopeaan näin aikuisen silmin!
Viikonlopun aikana sain paketoinnin lisäksi tehtyä kunnon suursiivouksen, joten aatonaattona riittää enää kevyt paikkojen siistiminen. Vähän vielä leivontaa, sisustelua ja kuusenhakua. Sitten saa joulu tulla :)

Kameran taakse en ole ehtinyt ollenkaan, eikä tämä hämäryyskään oikein edesauta kuvaamisintoa.
Pari viikkoa sitten kuvasin pieniä askartelujani, joita näpersin ystävilleni. Nyt ne ehtivät vasta blogiin asti.

Pieni lämmin ajatus ja muistaminen. Se on mielestäni tärkeämpää, kuin suuri rahallinen panostus. Jotain itsetehtyä, mutta kuitenkin "tarpeellista" ja poiskuluvaa. Varsinkin, jos rakastaa kynttilöitä!
Ja kukapa niitä ei rakastaisi!



Kynttilöitä en tosin tehnyt itse, mutta koristelin nuo isot tulitikkurasiat ( Pinterestin innoittamana ) vähän nätimmiksi erilaisin paperein. Nyt niitä kelpaa ehkä pitää pöydällä kädenulottuvillakin. Rasian lisäksi pakettiin voi lisätä vaikkapa suklaata ja muutaman kynttilän, niin hyggenautinto on aika täydellinen.



Tällaiset muistamiset voisivat miellyttää kerhontätejä ja opettajiakin, joten tässäpä pieni viimehetken lahjavinkki, mikäli ideat ovat vielä hukassa.

Iloisia joulutouhuja!

Iida Emilia

lauantai 16. joulukuuta 2017

Paketointipuuhia

 Huihai!

Se olisi n.viikko enää jouluun ja loppukiri kohti aattoa on käynnistynyt!
Lahjoista meinasin saada tänäkin vuonna stressin, mutta lopulta huomasin, että homma hoitui ihan yhtä hyvin kuin muinakin vuosina. Saatan olla aina vähän mattimyöhäinen, mutta hyvin suunniteltu on puoliksi tehty! Yhden päivän aikana saa tehtyä melkoisen tehospurtin kauppoihin, kunhan on miettinyt listan valmiiksi.

Onhan tämä lahjarumba toki vähän kaksipiippuinen juttu! Toisaalta sodin vastaan tätä kauheaa kulutushysteriaa, mutta toisaalta on niin ihanaa muistaa läheisimpiä ihmisiä! Sekin kuuluu perinteisiin. Toki olemme myös monien tuttujen kanssa sopineet, että lahjoja ei vaihdeta, ja sisarusten kesken on sopimus, että vain lapsia muistetaan paketein.

 Itse pyrin aina lahjastressiä helpoottakseni kyselemään valmiiksi etukäteen, mitä kukin lahjansaaja tarvitsee. Sen lisäksi mietin aikuisten kohdalla etenkin, että lahja olisi jotakin järkevää tai poiskuluvaa. Elämyslahjat, lahjakortit, juomat ja herkut ovat mielestäni aina hyviä vaihtoehtoja. 

Näitä periaatteitani noudattaen sain kuin sainkin lähestulkoon kaikki lahjat ostettua, ja nyt on osa niistä kääreissäkin. Kylläpä mieli ( ja lompakko ) keveni!



Lahjojen paketointi onkin yksi joulun suosikkipuuhiani! Rakastan kauniita papereita ja nyörejä. Niitä tuleekin hankittua etukäteen aina, kun kauniita kääreitä osuu kohdalle. Joulupaperit sujahtivat nyt kätevästi tuohon Parolan Aseman kauniiseen säkkiin.

Tänä vuonna itseäni ihastutti erityisesti harmaan, valkoisen ja mustan sävyt, joten niissä väreissä mennään tämä joulu. Oma lempparipaperini on tuo valkopohjainen/mustapilkullinen, joka löytyi blogireissulta ihanasta Juhlapuotivaniljasta. Hamaapohjainen tähtipaperi oli puolestaan ostos Koiramäen pajutallilta, ja isommilla tähdillä varustettu lahjapaperi Prismasta.

Aamusella sainkin rauhassa puuhastella muun perheen nukkuessa, jouluradion soidessa ja kynttilöiden luodessa valoaan aamun hämärään. 



Tänään on paketointien ohessa tullut leivottua pipareita, ja pyykättyä vähän kaikkea matoista sohvanpäällisiin! Isäntä lupasi pestä vielä iltapuhteeksi saunan. Hommathan etenee!

Puuhakasta viikonvaihdetta!

Iida Emilia

keskiviikko 13. joulukuuta 2017

Joulukorttiaskartelua

Korttipajalta päivää!

Tulikos teillä kiire korttien kanssa? Tai lähetättekö ylipäätään joulukortteja enää?
Omasta mielestäni joulukorttien antaminen ja vastaanottaminen kuuluu ehdottomasti joulun ihaniin perinteisiin, mutta tänä vuonna jostakin syystä meinasin kyseenalaistaa koko touhun! Mietiskelin ääneen miehelleni, että onko tässä korttihässäkässä mitään järkeä? Hetken ilohan se vain on, ja kortit lentää kenties joulun jälkeen suoraan paperinkeräykseen. Ukkokulta yllätti minut kuitenkin painokkaalla vastauksellaan: Tottakai ne kuuluu jouluun! 

Ja olen kyllä samaa mieltä, sillä niin harvoin tässä somemaailmaassa enää ylipäätään saa oikeita kirjeitä tai kortteja, että jos niitä kerran vuodessa tipahtelee oikein postiluukun täydeltä, erilaisia, valokuvista tehtyjä, itseaskarreltuja tai valmiista korteista juuri meille valittuja, niin onhan se hienoa! Ja näin joulun alla postilaatikolle matka käy paljon kevyemmin askelin, kun tietää laatikosta löytyvän muutakin kuin laskuja.

Itse olen viimeisen 14 vuoden ajan, eli esikoisemme syntymän jälkeen teettänyt aina valokuvakortit lapsesta/lapsista. Ehkäpä siksi, että se on ollut meillä helppo toteuttaa mieheni työn puolesta, mutta mielestäni on aina kiva saada ystävien ja sukulaisten lapsista kuvia ja nähdä, kuinka ovatkaan taas vuodessa kasvaneet, ja kuinka paljon omien vanhempiensa piirteitä heistä löytyykään.

Tänä vuonna kuitenkin pää löi tyhjää valokuvaideoiden suhteen, eikä nuo teini-ikään ja varhaisteiniksi kasvaneet tylleröt enää niin kovin mielellään kuvissa poseeraa ( varsinkaan äidin valkkaamissa vaatteissa ;) joten päätin viimein taas vuosien jälkeen ryhtyä askartelemaan kortteja.


Aloitin askartelua hiljalleen jo joulukuun alussa, kun olin löytänyt Pinterestistä hauskan idean haukatusta piparkakusta. Sovelsin ideaa omannäköisekseni ja kaivelin kaapin perukoilta kartongit, sakset ja liimat esiin. Lisäksi tarvitsin piparkakkumuotteja, sekä ohuen siveltimen ja valkoista kalkkimaalia.  ( Piparien koristeluun olisi käynyt hyvin myös valkoinen permanenttitussi ).

Piparkakkujen kaveriksi syntyi myös muutama piparitalo, sekä valkoinen lumihiutale.
Askartelu on leppoisaa ja mukavaa puuhaa, mutta yllättävän aikaavievää ja kiirehän se lopulta kuitenkin tuli. Sain kuin sainkin kortit kuitenkin postiin edullisemmilla postimerkeillä...viimeisenä mahdollisina päivänä ;)



Nyt kun kortit on hoidettu alta pois, niin seuraavaksi olisikin niiden pakettien vuoro! En ole ostanut nimittäin vielä oikeastaan yhtäkään! Perinteet siis jatkuvat tämän pienen paniikinpoikasen merkeissä. Onneksi edessä pian pitkä viikonloppuvapaa, niin eiköhän lahjatkin hoidu siinä samalla.

Kelit ovat ainakin kohdillaan, sillä ulkona on aivan satumaisen ihanat talvimaisemat. Ja viikonlopun voimaannuttava blogireissu pitää vielä pitkään pään pilvissä. Instagramissa tuosta reissusta olikin jo esimakua, ja ehkäpä saan kuvia vielä tänne blogiinkin jossain vaiheessa.

Vilinää ja vilskettä loppuviikkoon!

Iida Emilia


keskiviikko 6. joulukuuta 2017

Suomi 100

Hyvää itsenäisyyspäivän iltaa!

Tämä päivä on ollut erityisen tunteikas, ja täynnä suurta kiitollisuutta ja kunnioitusta!
Heti aamusta verhot avatessani eteeni avautui kaunis sinivalkoinen maisema. Lumi kimmelsi sinisen taivaan alla ja lippu liehui salossa. Jotenkin tuo täydellinen näkymä sai palan kurkkuun, ja tippa tuntui olevan herkässä pitkin päivää. Kuinka paljosta saammekaan olla kiitollisia :)

Paljon onnea armas, kaunis kotimaamme!



Juhlistimme itsenäisyyspäivää anoppilassa juhlavasti syöden ja torilla juhlanäytöksiä ihastellen. Kaupungin kirkko oli valaistu upeasti vaihtuvin sävyin ja iltasella tuli tietenkin perinteisesti katseltua linnanjuhlia.



Tämä viikko onkin yhtä juhlaa, sillä huomenna koululla vietetään Suomi100-hengessä joulujuhlaa ja viikonloppuna tapaan pitkästä aikaa blogiystäviäni ja pääsemme viettämään pikkujouluja yhdessä. Joten palaillaan pian reissukuulumisten kera.

Halauksin:

Iida Emilia

maanantai 4. joulukuuta 2017

Adventtikalenteri

Heippa ihanat!

Joulukuun alussa meille muutti jälleen tonttujoukko asumaan ja joulupuuhissa auttelemaan. Lisäkädet ovatkin tarpeen, sillä niin paljon touhua riittää tähän joulunalusaikaan! Vaikka eilenkään ei ollut juuri mitään pakollista menoa minnekään, ja sitä kuvitteli ehtivänsä tekemään kaikenlaista, niin silti puolet asioista jäi toteuttamatta. Samaan aikaan, kun itse juoksi kilpaa kellon kanssa, niin isäntä puolestaan valitteli tekemisenpuutetta!! Joskus sitä toivoisi omaavansa miehen aivot :D

Eilen vietettiin myös ensimmäistä adventtia ja sen kunniaksi askartelin työpisteelle pienen adventtikalenterin. Kun lapset ovat jo isoja, eivätkä enää usko tonttuihin, ja tämä äititonttukin haluaa päästä jo helpommalla, niin silloin tämäntyyppinen kalenteri on oiva valinta. Valmiisiin paperipusseihin vain numerot kylkeen ja havunoksaa hieman koristeeksi. Reijittimellä reikä yläkulmaan ja narulla roikkumaan.

Näihin pussukoihin voisi sujahtaa jokaisena adventtina herkkujen lisäksi jotakin kivaa puuhaa koko perheelle. Elokuvalippuja, pelejä, uimahallireissua ja kiipeilypäivää. Tai sitten jotakin pientä tarpeellista, kuten sukkia, hiuspompuloita jne...en ole totta puhuakseni vielä edes keksinyt, mitä noihin loppuihin laittaisin. Elokuviin ajattelimme kuitenkin tässä lähiaikoina mennä.



Sunnuntaiaamuna heräsin perheen ainoana aamuvirkkuna (liian) aikaisin ja harmittelin tovin vesisadetta, joka oli pyyhkäissyt kaikki edellisen päivän lumet mennessään. 

Päätin kuitenkin ottaa ensimmäisestä adventista kaiken irti ja laitoin kynttilät päälle, jouluradion soimaan ja riisipuuron padalle porisemaan. Kummasti synkkä päivänalku sai heti paremman käänteen. Kylläpä maistui puurokin hyvältä :)



Tänään vapaapäivänä meinaan saada ainakin loput korttiaskartelut valmiiksi, joten nyt hommiin...

Iloista joulukuun alkua!

Iida Emilia