sunnuntai 2. joulukuuta 2018

Ensimmäinen adventti & Piparkakku-kranssi

Ihanaa joulukuuta ja ensimmäistä adventtia!

On tämä aina niin kutkuttavan jännittävää ja tunnelmallista aikaa. Vaikka meillä ei enää asu niitä ihan pieniä pellavapäitä, jotka heräsivät kukonlaulun aikaan tutkimaan, mitä ylläreitä tonttu oli kalenterin luukkuihin sujautellut, niin silti joulun taikapölyä leijuu ilmassa.

Tai jos ei muuta, niin jauhot pöllyää ainakin ;)
Törmäsin nimittäin ensimmäistä kertaa piparkakku-kransseihin ja pitihän niitä päästä heti kokeilemaan. Tämä olikin ihan mukavaa, joskin vähän aikaa vievää puuhaa, mutta laitanpa ideaa teillekin. 

Piparikranssit ovat mielestäni kivoja muistamisia ja jouluviemisiä, ja näiden tekemiseen voivat osallistua perheen pienimmätkin. Vain mielikuvitus on rajana! 




Käytin leivontaan kaupan valmista taikinaa, josta valmistin ensin kranssin pohjan. Ympyrän muodon sain helposti piirrettyä ison lautasen avulla, ja sisemmän ympyrän puolestaan pienemmällä lautasella. Jätin pohjan aika paksuksi. Paistoin pohjaa 200 asteessa noin 8 minuuuttia.

Lopusta taikinasta leivoin  erikokoisia tähtiä, joista tulisi kranssin koristeet. Toki muitakin muotoja olisi voinut käyttää. Paistoin ja annoin pipareiden jäähtyä kunnolla.

Sitten vain sommittelemaan tähtiä kranssin päälle. Kiinnittämiseen soveltuu hyvin sokerikuorrute.



Pikeerin valmistin itse, kun tykkään, että omatekoinen on parempaa kuin se kaupan valmis.
Kuorrutukseen tarvitset vain 4 dl Tomusokeria, yhden valkuaisen, sekä 2 rkl sitruunamehua.
Vatkaa sähkövatkaimella 3-4 minuuttia ja laita valmis kuorrute pakastepussiin, jonka kulmaan leikkaat pienen aukon.

Koristelu onkin ehdottomasti hauskinta puuhaa!
Siihen voit käyttää kuorutteen lisäksi karkkeja, nomparellejä tai mitä vain nättiä syötävää herkkua.
Viimeistele kranssi vielä kauniilla ripustusnauhalla.


Alamme valmistautua pian kummitytön syntymäpäiville, joten lyhyesti virsi kaunis tällä erää.
Seuraavat pari viikkoa on töissäkin aika kiireistä, mutta yritän ehtiä bloginkin pariin joulukuulumisten kera.

Piparkakun tuoksuista joulun odotusta!

Iida Emilia

tiistai 27. marraskuuta 2018

Ne ensimmäiset!

Viikonlopun aikana kuura koristeli maan ja hentoinen ensilumi leijaili harmaan marraskuun peitteeksi. Voi miten kauniilta maailma heti näyttikään. Ensimmäinen lumikerros saa aina huokailemaan ihastuksesta ja vuodenaikojen erilaiset ihmeet hämmästyttävät kerta toisensa jälkeen. 

Viikonloppu oli muutoinkin oikein onnistunut, vaikka univelkaa hieman pikkujoulujen jäljiltä jäikin. Yllätyksekseni innostuinkin lähtemään perjantaina kaupunkiin ja musiikin viedessä mukanaan, tanssein jalat rakoille, aina valopilkkuun asti!!!  Ja hurjan hauskaa oli :D 

Lauantaina lähdimme vielä isännän työpäivän jälkeen mökille, jossa tapasimme pitkästä aikaa lasten serkkuja. Voi miten pieneen mökkiin mahtuikaan iloista tunnelmaa näin talvi-aikaan, kun takassa loimusi tuli ja ulkona paukkui pakkanen. 




Mutta katsokaapas mitä ihanaa löysin kukkakaupasta!
Ne ensimmäiset hyasintit. Niin ihanat. 

Oliivipuukin pääsi pakkasia pakoon sisätiloihin. Vihreät luonnonmateriaalit sopivat mielestäni kauniisti jouluiseen kotiin, enkä juuri muita koristeita edes kaipaisi.




Eucalyptuksen tuoksuvista oksista kiepautin vielä muutaman kranssin. 
Kynttilärinkula sai näin juhlavamman ilmeen, samoin vanhan kaapin peiliovet.




Tänään meillä tuoksui piparkakut, joita leivottiin tietenkin joulaulujen tahtiin. Pipareistakin meinaan pyöräyttää kransseja..tai ainakin yrittää sellaisia :)

Aika jouluisissa tunnelmissa täällä siis ollaan, mutta onhan joulukin jo aika lähellä.

Ihanaa viikon jatkoa!

Iida Emilia

perjantai 23. marraskuuta 2018

Pikkujoulujen aikaan

Ihanaa, se on perjantai! Viikonpäivistä parhain.

Tänään mulla piti olla työkeikka, mutta se siirtyikin viime hetkellä, joten en pistä pahakseni, että tästä tulikin vapaapäivä. Laitanpa siis viikkosiivoukset alulleen, ja kauppareissulta ajattelin kotiuttaa  ensimmäiset hyasintit. Myös black fridayn tarjouksia tuli hyödynnettyä parin joululahjan osalta, joten pientä säästöä edes joulumenoihin.

Ehtooseen olisi sitten puolestaan tiedossa työpaikan pikkujouluja, eli vaihtelua perus perjantai-iltoihin.  Mutta minä...entinen bilehile, olen nykyään niin kotikissa, että en meinaa edes kerran vuoteen innostua rillutteluista. Onneksi meillä on kuitenkin kiva pieni porukka, ja mikäs siinä rupatellessa hyvän ruuan ja juoman äärellä. Nähtäväksi jäänee, jaksaako sitä lähteä jatkoillle vaiko ei. Näin keski-ikään ehtineen nukkumaanmenoaikahan on jo puolen yön aikaan ;D


Lauantaille olisi ihana menovinkki, nimittäin Parolan aseman joulumarkkinat,  
joista viime vuonna hankein eteiseemme tuon suloisen "Villasukka"-pussin sekä "Ken sotkee"-kyltin.
Teksisipä mieleni kovasti piipahtaa markkinoilla tänäkin vuonna, sillä sieltä jos mistä tarttuu iloinen joulumieli mukaan.


Ripauksen joulun tuntua tuovat eteiseen tällä hetkellä paperinen tähti sekä pariovea ympäröivät valot.

Tässä kuvia katsellessani mietin, kuinka eteisestä tulikin remontin myötä lähestulkoon yksi lemppareistani koko huushollissa, vaikka ennen vihasin pimeää eteistämme yli kaiken!

Pariovien ja suuremman oviaukon myötä valoa tulvii sisään aivan erilailla kuin aikaisemmin, ja tylsä käytävä muuntui huomattavasti kodikkaammaksi. 


Mutta nyt kone kiinni ja  menoksi.

Mitäs suunnitelmia sinulla viikonlopulle? Jokos pikkujouluja on tiedossa?

Railakasta perjantaita!

Iida Emilia

tiistai 20. marraskuuta 2018

Havukranssi & terassin talven odotusta

Voi miten mukavilta ovatkaan tuntuneet nämä pakkasen puraisemat huurteiset aamut, kun auringonsäteet ovat kurkotelleet maahan pitkiä kauniita varjojaan. Raikas tuoksu ulkona kielii siitä, että talvi ei ole enää kaukana.

Viikonloppuna intouduin pukemaan terassia talviseen asuunsa ja samalla sidoin takapihalle suuren havukranssin. Pihan talvisiin koristuksiin riittävät lyhtyjen ja kausivalojen lisäksi muutamat havuasetelmat, sekä kuusen taimet, jotka ilahduttavat terassin ilmettä kummasti.






Kransseja en ole itseasiassa kauhean usein tehnyt, vaikka kaikenlaisesta näpertelystä pidänkin. Pinterestin kauniista kranssikuvista inspiroituneena päätin kuitenkin pitkästä aikaa tarttua toimeen, kun materiaaliakin tuli mökiltä mukaan kahmittua.

Kranssin pohjan taivuttelin pajun oksista ja lisäsin joukkoon kuusenhavuja, katajaa sekä lumimarjan oksia. Halusin tehdä kranssista huolettoman villin ja rempseän näköisen, ja siinä taisin onnistua ;)

Terassin talvi-ilmeen viimeisteli vielä harsoverhon alle piilotetut kausivalot, jotka alkavat illan tullen tuikkimaan.




Nyt pihasta ei puutu kuin hentoinen lumikerros, mutta sen uskon kyllä saapuvan ennemmin tai myöhemmin.

Rapsakkaa keskiviikkoa!

Iida Emilia


keskiviikko 14. marraskuuta 2018

Makuuhuoneen talviunia

Tervehdys keskiviikkoon!

Rauhallinen aamuhetki ennen töihin lähtöä, kun muu perhe on jo kiirehtinyt menoihinsa. Keittelen puuroa kynttilänvalossa ja viikkailen pyykkejä kaappeihin pyykinpesukoneen pyöriessä taustalla. 
Puhtaat lakanat kutsuvat sitten illalla pehkuihin päivän touhujen jälkeen.

Aamuisin olen ehdottomasti virkeimmilläni, mutta näin pimeänä vuodenaikana huomaan, että energiataso laskee saman tien kun pimeys laskeutuu. Ja tällaisina harmaina suttupäivinä vireystila ei meinaa nousta huippuunsa ollenkaan. Mutta selittelen itselleni, että tämä on nyt tätä talviunien aikaa! Nyt vain ollaan ja rauhoitutaan...ja valitaan iltalenkin sijasta sohvan nurkka, mielellään suklaapatukan kera. Tiedän toki, että tuo tapa ei vireystilaa ainakaan kohenna, mutta mielialaa kylläkin ;)



Makuuhuoneeseen on ollut suunnitteilla parikin projektia, mutta ne ovat jääneet vain ajatuksen tasolle. Olen nimittäin haaveillut sellaisesta kattoon kiinnitettävästä verhohärpäkkeestä, mutta tiedä sitten? Liekö vähän liian hempeä...isännän makuun varsinkin. Mutta kattolamppu pitäisi ainakin laittaa vaihtoon.

Myös kylppäriin tarkoitettu puupenkki on näyttänyt unohtuneen sängynpäätyyn, mutta se näyttää ihan kivalta noinkin.

 

Yhden jutun sain sentään valmiiksi asti! Nimittäin tuo Kokkolan reissulta löytynyt, vanha tappinaulakko päätyi makuuhuoneen seinälle ja tykkään sen yksinkertaisen kauniista ilmeestä kovin. Seinällähän oli aiemminkin naulakko, mutta sen ulkonäöstä en oikein välittänyt. 
Piristi kyllä makuuhuonen ilmettä tällainen pienikin asia heti.


Mutta nyt päivän työt odottaa, joten

Ilonpisaroita ja energiaa päiväänne!

Iida Emilia

maanantai 12. marraskuuta 2018

Ripaus joulua harmauden keskelle

Uutta harmaata viikkoa tarvotaan taas eteenpäin ja aurinkoiset päivät tuntuvat olevan kaukainen muisto vain. Mutta synkkyyden keskeltä löytyy valon pilkahduksiakin, kuten vaikkapa viikonlopun isänpäivä, jolloin saatiin muistaa ja rutistaa elämämme tärkeitä miehiä. 

Kokoonnuimme viettämään isänpäivää mieheni vaarin luokse, vanhaan punamultaiseen rintamamiestaloon, joka huokuu aina lämmintä tunnelmaa. Syötiin hyvin, kahviteltiin, rupateltiin ja nautiskeltiin takkatulen räiskeestä. Mukava päivä huipentui kotisaunan löylyihin. 

Viikonlopun kunniaksi tuli siivoiltuakin oikein kunnolla ja kauppareissulta nappasin huonekuusen mukaani. Samalla kotiin tulvahti jo ripaus joulun henkeä.




Vaikka ulkona on ankeaa, niin rakastan kodin tunnelmaa ehkä eniten juuri tähän aikaan vuodesta!
Pehmeitä tekstiilejä sohvilla taljojen kavereina ja paperitähtiä ilahduttamassa talvista sisustusta.

Kattovaloja en juurikaan harrasta, mutta kynttilöiden ja kausivalojen lisäksi erillaiset pöytä- sekä seinälamput luovat hauskoja valon ja varjon leikkejä tilaan. 

Kuvaaminen on talvisin haastavampaa, kun päivänvalo ei yllä sisätiloihin, mutta kuviin tulee silti ihan omanlaisensa tunnelma, jollaista kesäaikaan saa hakemalla hakea.




Katsotaanpa nyt kuinka tuon trendikkään huonekuusen käy minun hoivissani. Kovin kauaa ei yleensä viherkasvit meillä kestä ;). Kunhan nyt joulun yli sitkuttelisi poloinen. 

Olohuoneen pöydälle lisäsin vielä männyn oksan vihreyttä tuomaan.



On tässä marraskuun pimeydessä jotakin mystisen kiehtovaakin! Kotikissan parasta aikaa :)
Näin ainakin uskottelen itselleni!

Tunnelmallisin terveisin:

Iida Emilia

maanantai 5. marraskuuta 2018

Pyhäinpäivän kattausta

Moikka maanantaihin!

Toivottavasti saitte viettää mukavan ja rentouttavan viikonlopun.

Meidän viikonloppuumme mahtui kotoilun, tunnelmoinnin ja hyvän ruuan ( sekä herkkujen ) lisäksi metsäretkeilyä mökillä makkaranpaistoineen, sekä pyhäinpäivän perinteisiin kuuluva hautausmaalla käynti. Mökiltä keräilin metsän aarteita mukaani talvi-istutuksiin ja pikkuhiljaa alkavat tunnelmavalot, sekä paperitähdet tuomaan valoa pimeyteen.

Sunnuntaina kyläilimme anoppilassa ja kävimme kaupungilla pakollisilla talvitarvikeostoksilla. Ainakin yksi kovaa vauhtia kasvava varhaisteini täällä huushollissa vielä löytyy. Esikoisen  pituuskasvu onkin tainnut puolestaan jo hidastua. Ihan ei ole vielä äitinsä pituutta saavuttanut, vaikka jo 176 cm mittaa löytyykin. ( Kunpa hidastuisi vielä minunkin kasvuni, kun tuntuvat vaatteet aina vain kutistuvan...leveys-suunnassa tosin  ) :D

Sunnuntai illan päätteeksi kävimme pitkästä aikaa tyttöjen kanssa elokuvissa, sillä nuo Disneyn upeat sadut on aina nähtävä! Ja kylläpä tuo Pähkinänsärkijä vei hohdokkaalla tunnelmallaan ihanasti kohti joulua!



Joulutunnelmista vielä kuitenkin pyhäinpäivän fiiliksiin:
Silloin tällöin on mukavaa panostaa kattaukseen ja asetella pöytään pellavaa ja "kristallia".

Minun juhlakattaukseeni kuluivat tosin Ikean viinipikarit sekä kirputorilta löytyneet posliinilautaset. Pellavaliina on iteasiassa verho, jonka ostin joskus H&M:n homesta ja pellavaservetit on revitty käyttöön vanhasta rikkoutuneesta tyynyliinasta. Serviettirenkaat pyörittelin joskus aikanaan koivun oksista, ja niitä tuleekin käytettyä usein kattauksissa.





Kynttilät luovat juhlatunnelmaa koruttomaankin kattaukseen ja haamupuu sopii askeettiseen halloween-teemaan.

Täytynee tunustaa, että söimme lauantaina laiskoina vain noutoruokaa, mutta kaunis kattaus on kuitenkin puoliruokaa, eikös niin ;)



Näistä juhlavista tunnelmista kohti arkista viikkoa ja pyykkivuorta!

Marraskuisin terveisin:

Iida Emilia




tiistai 30. lokakuuta 2018

Syysistutuksia ja tuulen tuiverrusta

Hellurei!

Jos viime postauksessa olin valmis kääriytymään talven syleilyyn, niin nyt perun sanani! Aivan järkyttävä tuuli ulkona. Tukka melkein lähti ja viima kävi sieluun asti. Kyllä tuli jo kesää ikävä!
Mutta tottuuhan tuohon kylmyyteen kai pikkuhiljaa...hrrr...ja onneksi sisällä on mukavan lämmintä. 

Viikonloppuna tuli laiteltua pihaa talviteloille ja samalla virittelin syksyisiä istutuksia terassille.
Pari kurpitsaakin pääsi kaupasta kyytiini ( ihan koristeeksi tosin ). Olivat niin upean sävyisiä nuo Japanilaiset talvihokkaidot. Saavat tuoda ripauksen halloweenhenkeä pihaan, sillä muutoin taidan sivuuttaa tuon juhlan sujuvasti.

Joulu sensijaan alkaa saada sijaa ajatuksissani yhä enemmissä määrin. Kuuntelin yhtenä päivänä jopa joululaulujakin ja kuopus halusi leipoa ensimmäisen satsin pipareita. Pikkujoulujakin täällä suunnitellaan. On se vain joka vuosi yhtä ihanaa aikaa.





Meinataanko teillä juhlia halloweenia vai joko joulu kolkuttelee mielessä?

Kivaa viikon jatkoa!

Iida emilia

lauantai 27. lokakuuta 2018

Syysmökkeilyä

Suloista sunnuntaita!

Heräsin tänään aikaisin ja ihastelin yön aikana maahan leijaillutta hentoista lumikerrosta. Siirsin keittiössä raksuttavan kellon talviaikaan, sytytin kynttilän valaisemaan aamun hämärää ja kuuntelin hiljaisuutta muun perheen vielä tuhistessa sängyissään. Sydämessä läikähti lämmin ja onnellinen olo. Ei haitannut pimeys, eikä kylmyys. Sensijaan tuntui, kuin talvi kutsuisi hellään syleilyynsä. Oikeastaan ensimmäistä kertaa syksyn aikana minut valtasi myös joulufiilis. Se tunne tuo tähän vuodenaikaan aivan oman tunnelmansa :)

Olemme useasti haaveilleet joulun vietosta mökillä, ja nyt kun mökkiin saatiin sähköt, niin tuo haave voisi hyvinkin joskus toteutua. Ylipäänsä mökkeilykautta on voitu pidentää sähköistymisen myötä. Tänä vuonna vietimme harmillisen vähän aikaa mökillä, sillä alkukesän pihahommat ja juhlavalmistelut veivät kaiken ajan ja muutenkin tuntui kaikenlaista menoa kesään mahtuvan. Appivanhemmillekin toki haluaa suoda välillä rauhallisia viikonloppuja, ettei aina olisi vieraita passattavana, vaikka tiedän, että he vieraista tykkäävätkin. Hehän asuvat mökillä läpi kesän.

Syyslomalla vietimme ihanan viikonlopun perheen kanssa mökkeillein ja pitkästä aikaa tuli kamerakin mukaan matkaan. 




Sattui hurjan kaunis ja lämmin viikonloppu. Nautittiin ulkoilusta ja syksyn väriloistosta. Pelailtiin, saunottiin ja pulahdettiin jopa pikaisesti vielä lampeenkin. Illan tullen lämmiteltiin takkatulen loisteessa.

Alemmassa kuvassa näkyy hyvin tuo vanhempi pikkuinen hirsimökki, joka toimii lähinnä vierasmökkinä, ja taustalla näkyy uudempi mökki, jossa vietetään enemmän aikaa.






Jotkut teistä varmasti muistavatkin vielä muutaman vuoden takaa, kuinka tämä pikkumökki raikastui remontin myötä. Sain tuolloin vapaat kädet remontin toteutukseen. Tykkään kyllä tosi paljon mökin tunnelmasta. Täällä mieli ja sielu lepäävät.



Nyt ovat viimeisetkin lehdet jo puista alas leijailleet ja mökki jää uinumaan talviuntaan. Keväällä taas tavataan! 

Mukavaa päivää jokaiselle!

Iida Emilia