torstai 27. joulukuuta 2012

Joulutunnelmia

Joulunpyhät sujuivat leppoisissa tunnelmissa. On syöty hyvin, rentouduttu, tunnelmoitu, ja availtu toki hieman lahjojakin. Ja kaikkein tärkeimpänä; vietetty kiireetöntä aikaa läheisten kesken :)

Tänä jouluna pääsimme todella helpolla, sillä aattoa juhlistimme anoppilassa. Joulupäivänä vietimme aikaa mieheni tädin luona koko suvun kesken, ja vielä Tapaninakin pääsimme valmiiseen pöytään. Teimme kotonakin pienen kinkun, jota on napsittu aamu-,-väli- ja iltapalaksi leivän päällä. ( Nyt alkaakin jo kinkku pursua korvista...ehkä jopa suklaakin ;)

Aaton perinteisiin meillä kuuluu joulupuuro, lastenohjelmat, aamusauna ja haudalla käynti. Sen jälkeen pukeudutaan siistimmin, ja käydään juhlapöytään. Pukkikin tulee aina iltasella, mutta tänävuonna pukki oli niin kiireinen, että ehti vain jättää lahjat oven taakse. Kilttejä olivat lapset näemmä olleet, sillä paljon kivoja toivottuja juttuja pukinkontista löytyi :)


Aattoaamun puurokattausta, ja muitakin jouluisia juttuja köökin puolelta. Tänä vuonna aloin laitella joulua kotiin senverran myöhemmin, ettei vielä ole edes kiire saada punaisia juttuja piiloon.


Joulutervehdykset ystäviltä ja sukulaisilta ilahduttavat siellätäällä. ( Olen tarkka näköjään korttienkin suhteen tuosta värimaailmasta. Vain samanväriset kortit pääsevät samaan paikkaan ;)


Ja tietysti lasten askartelut pääsevät esille. Kuin myös joulunpunaiset purnukat. Joku tarkkasilmäinen saattaapi huomata, että tämä mamma sai joululahjaksi ensimmäiset GG- kipponsa :)


Olin ajatellut täksi jouluksi hankkia vain pienen pöytäkuusen, mutta isäni yllätti minut kauniilla tuuhealla kuusella, jonka lapset saivat koristella. 






Leppoisa oleskelu jatkuu vielä lomailun merkeissä uuteenvuoteen asti.

Heissulivei ja mukavia välipäiviä!

Iida Emilia

sunnuntai 23. joulukuuta 2012

Taas toivotus hyvän joulun...



Pilvenhattaran väki toivottelee teille kaikille tänne kurkkaaville:

Ihanaa joulun aikaa!

lauantai 22. joulukuuta 2012

Tonttutouhuja

Ah, vihdoin on se hetki, kun voi huokaista, ja aloittaa joulusta nauttimisen kaiken kiireen ja pitkän työrupeaman jälkeen!  Miehenikin juuri laski, että hänellä on tainnut olla joulukuussa jopa yksi vapaapäivä ( itsenäisyyspäivänä )! Huomennakin hän menee vielä töihin, mutta sen jälkeen saadaan koko perhe olla yhdessä :)

Tänään puunasin kahden pikku-apulaiseni kera kodin kiiltäväksi ja raikkaaksi. Kuusikin koristeltiin, ja viimeisiä lahjoja käärittiin paketteihin. Meillä lapset tietävät, että me aikuiset autetaan pukkia lahjojen ostossa. Uskovat kyllä vieläkin valkopartaan, mutta aika kinkkisiä kysymyksiä välillä esittävät. Ainakin siihen tulokseen tultiin, että porot taitavat lentää vain saduissa ;)

Tänä(kin) vuonna meidän jouluväreiksi valikoituivat punainen ja valkoinen.
Kuuseen tosin meinasi tulla lasten toimesta "iloinen" värien sekamelska, kun niin riemuissaan tyhjentelivät laatikon kaikki koristeet kuusen oksille. Päästiin sitten kuitenkin yksimielisyyteen siitä, että osan koristeista voisi laittaa takaisin laatikkoon ;)

Paketit noudattavat samaa punavalkoista värisuoraa.





Eskaritädeille, opettajille ja muutamille ystäville leivottiin piparista rasioita
 ( Kiitos kälylleni vinkistä )!
Rasiat täyttyivät makeisista, tai jouluisista kukkasista. Ihan mukavat poistuhottavat muistiaiset, mutta hieman työläätkin toki



Huomenissa saakin jo ottaa löysin rantein! Vietämme joulua anoppilassa, joten ruokia ei tarvitse itse tänävuonna laittaa. Kinkku kyllä paistetaan, ja jotain suklaista herkkua taidan kahvipöytään vielä leipaista.

Oikein rentouttavaa jouluista viikonloppua!

Iida Emilia

maanantai 17. joulukuuta 2012

Hiihtimet

 Pitkään haaveilin ikiomista suksista. En ehkä niinkään kunnonkohotus-mielessä, 
vaan lähinnä sisustelun takia ;)

Ja kuinkas hauskasti sattuikaan, kun ihastelin blogiystäväni Anskun (http://villahovineloa.blogspot.fi/) hienoja vanhoja hiihtimiä, kertoi hän minulle varastossaan lojuvista ylimääräisistä suksipareista! Siitäpä innostuneena sovimme tärskyt eräälle viikonlopulle, kun satuimme kyläilemään VillaHovin suunnalla. 

Oli suuri ilo tavata ihana pirtsakka Ansku livenä! Villahoviinkin pääsin kierrokselle, ja voi luoja kuinka kaunista heillä olikaan. Blogin kauniista kuvista ei paljastu koko komeus samalla tavalla kuin todellisuudessa. Huoh... olisin voinut jäädä pidemmäksikin aikaa ( vaikka viikoksi lomailemaan ; ), mutta harmikseni aikataulumme oli kiiruinen, eikä ehditty edes kahveelle jäädä. Toisella kertaa sitten, sillä juttua olisi riittänyt :)

Sain siis tuolta reissulta erittäin iloisen mielen, ja upeat sukset kaupan päälle!
Kiitos Ansku :)


Uudet tervantuoksuiset hiihtimeni koristivat ensialkuun etupihamme sisääntuloa, mutta joulun kunniaksi pääsivät asettumaan olohuoneen nurkkaan. Eikä sitä koskaan tiedä, vaikka jonain kauniina päivänä päätyisivät jalkaani valkeille hangille ;) On ne vaan niin komiat!


Puusohvan tyynyläjän päälle ilmestyi myös tälläviikolla uusi lemmikkimme; Putte-possunen. Olkoon nyt vaikka joululahja itselleni, tuo pehmoinen röhnöttäjä. (Itselleen oliskin niin kovin helppoa tuo lahjojen ostaminen :)

 Lahjoista puheenollen muuten, ihan suotta stressasin, sillä eilisellä kauppareissulla sain hankittua lähestulkoon kaikki loput lahjat. Ja viikko vielä jouluun aikaa! 



Stressitöntä viikkoa teillekkin!

Iida Emilia

lauantai 15. joulukuuta 2012

Leppoisa lauantai

Ai että olen nauttinut tästä vapaapäivästä, kun ei ole tarvinnut kiirehtiä mihinkään. 
Kotihommia vaan, ja pieniä tonttuilutouhuja jouluradion soidessa taustalla. 
Ihanan jouluinen ja leppoisa fiilis.
 Töitä onkin ollut nyt joulun alla niin paljon, että pientä joulustressin-poikasta on meinannut hiipiä takaraivoon.
 Jos on aina ollut tapana tehdä asiat viimetipassa,
 niin itseään ei kai pysty siinä suhteessa muuttamaan!? 
Vai onko joku muu siinä onnistunut? 
Ehkä ensi vuonna sitten...




Mutta tänään nautin kodin jouluisesta tunnelmasta ja saunan lämmöstä. Käperryn kullan kainaloon leffaillan kunniaksi, ja hörpin mukillisen glögiä. Huomenna ryntään sinne kauppoihin ;)

Kynttilöiden valoa iltaanne!

Iida Emilia

sunnuntai 9. joulukuuta 2012

Adventin aikaa

No niin, täällä ollaan taas "back to bisnes" :) 
Sain lopulta poistettua vanhoja kuvia Picasa-verkkoalbumistani, joten lisätilaa tuli 
ainakin hetkeksi lisää.

Kiitos hurjan paljon lohduttavista osanotoistanne edelliseen postaukseen. 
Meillä oli eilen raskas päivä, kun saattelimme rakkaan muorimme haudan lepoon. Jäähyväiset ovat aina niin kitkerän makuisia, mutta onneksi muistot lämmittävät, ja säilyvät sydämissämme ikuisesti!
Hautajaiset olivat erittäin kauniit, ja tunnelma kaikkien kyyneleiden keskellä leppoisa.

Tämä joulu tulee olemaan haikea, kun tärkeä ihminen on poissa.
Mutta kummasti nuo lapset, ja arki-askareet tempaavat mukaansa, joten meilläkin saatiin viikko sitten aloiteltua joulutohinat. Leivottiin piparkakkuja, ja juhlistettiin ensimmäistä adventtia glögillä.
Nämä kuvat siis viimeviikolta, sillä tänäänhän syttyi jo toinen kynttilä.
Joulu se tulla jolkottaa taas ihan hurjan nopeaan...



Kuvia taas tästä samasta keittiön nurkkauksesta, koittakaahan kestää ;) 
Asetelmat ovat sentään vaihtuneet jouluisemmiksi, ja jokaiselle perheenjäsenelle löytyy 
ikkunalta oma nimikkopipari.



Antoisaa adventin aikaa!

Iida Emilia

sunnuntai 25. marraskuuta 2012

Kuulumisia Pilvenhattaralta


Heipsansaa kaikki ihanat lukijat!

Viimeiset pari viikkoa ovat olleet yhtä hullunmyllyä; sairastelua, työkiireitä, sressiä, huolta ja surua. Sitähän se elämä on. Aina ei voi tanssahdella pelkillä ruusun-nupuilla, vaan joskus niitä piikkejäkin osuu polun varrelle. 


Olisin tehnyt pitkästä aikaa postauksen, mutta blogin kuvakiintiö on nyt tullut täpötäyteen, (vaikka olenkin pienentänyt kuvatiedostojani), joten täytyypi mietiskellä Pilvenhattaran jatkoa tovi. En haluaisi ihan periatteesta ostaa sitä lisätilaa ( enkä pystykkään, kun siihen tarvitsee olla tietynlainen maksuväline ). En myöskään halua poistaa vanhoja postauksia, sillä nehän ovat itselleni kuin päiväkirjan sivuja. Luultavasti joudun siis aloittamaan kokonaan uudelleen, mikä ei varsinaisesti houkuttele sekään...mutta katsellaan nyt. 

Täällä kuitenkin kaikki hyvin, vaikka surun keskellä elelläänkin. Elämään kuuluu myös luopuminen, ja iäkkään ihmisen kohdalla poislähtö on luonnollista, mutta silti niin kovin murheellista. Kova ikävä kalvaa rintaa :(

Iltasella, kun lapset lukevat iltarukouksensa, he lähettävät terveiset muorille taivaaseen, ja toivovat, että taivaanisä pitää muorista hyvää huolta! Kuiskaan, että pidäthän huolta myös vaarista, joka jäi tänne maailmaan niin yksinään. Ja meistä muistakin samalla :)

Surullisen harmaan marraskuun keskellä lähden nyt etsimään kadonnutta joulumieltäni, ja toivotan teille kaikille:

Aurinkoisempaa alkavaa viikkoa!

Iida Emilia



Ps: Palailen varmasti pian :)

maanantai 12. marraskuuta 2012

Tiskikaapin ehostus

Voiko tylsemmin enää marraskuinen maanantai alkaa....
lapsi sairastui yöllä vatsatautiin, ja kuin pisteenä kurjuuden päälle vielä harmaa sadekeli jatkuu ties kuinka monennetta päivää! Marraskuu on kertakaikkiaan pahin aika vuodesta. Pimeys saa mut täysin lamaantumaan. Joulumieli on tipotiessään, eikä oikein mikään meinaa nyt piristää! Pinna on kireällä kuin viulunkieli, joka soittaa tosi epävireistä sävelmää! Esikoinenkin totesi eräänä päivänä, että äidillä taitaa olla menkat ;D No onneksi tämä on ohimenevää, niinkuin näköjään tuo yrjöherran yöllinen vierailukin. Tyttö ainakin näyttää olevan jo kunnossa. Tämä päivä vielä otetaan rauhallisesti ja lepäillään. 

Arvatkaapa mikä minua yleensä sitten piristää? No sisustaminen ja siivoaminen tietysti! Niinpä tempaisin eräänä iltapäivänä tiskikaapin tyhjäksi. Heitin turhat rojut menemään, ja asettelin hyllyille vain kauniita astioita. Kaivelin pitsilaatikoistani erilaisia pitsirimpsuja hyllyn reunuksiin, ja hyllyjen taakse asensin paneelit, jotka olivat jääneet varastoon lojumaan. Sattuivat olemaan juuri sopivan kokoisetkin. Kaapista tuli mielestäni niin sievä, että poistin samalla toisen ovenkin. Isännän mielestä tosin muutos oli täysin turha, koska nyt astioita ei voi kuulemma enää käyttää, ettei asetelma mene pilalle! No kyllä nuo ihan käyttöön on tarkoitettu, ja minä ainakin tykkään :)

Kunnon kuvia en vaan ole saanut otettua, kun kokoajan on niin pirullisen hämärää!





Mahtuuhan tähän marraskuuhun paljon kaikkea kivaakin. Eilen juhlistettiin ihania isukkeja. Kävimme anoppilassa syömässä ja muorilassa kakkukahveilla. Lisäksi pääsin lauantaina nauttimaan erittäin hauskasta teatteri-esityksestä työkaverini kanssa. Perjantaina meillä kävi ihania vieraita, kun bloggaajaystäväni Allidaalia tuli visiitille suloisen kuukauden ikäisen poikansa kanssa. Kylläpä oli mukavaa taas tavata ja rupatella kunnolla. Vauveli oli mahdottoman söpönen, ja nukkua tuhisi melkein koko vierailun ajan!


Allidaalia toi minulle lahjaksi emali-suppilon, jollaista ihailin jo kesällä rompetorilla ollessamme, mutta hintapyynti oli silloin mielestäni kohtuuton 20 euroa!!! Ystäväni oli löytänyt tämän version "hurjaan" kahden euron hintaan, eli hyvää kannatti taas kerran odottaa. Kiitos :)


Tässä vielä loppuhuipennuksena pikkuinen aarre. Ihana pikkumies sulatti kyllä sydämeni täysin :)

Ja hei...nyt huomaan olevani yhtäkkiä hyvällä tuulella. Kannatti näköjään purkaa vähän syvimpiä tuntemuksiaan!

Mukavaa viikkoa marraskuusta huolimatta!

Iida Emilia


sunnuntai 4. marraskuuta 2012

Kauhutalon karnevaalit

Oli synkkä ja myrskyinen yö! Vain täysikuun kaino välke valaisi tietä kohti kauhujen linnaa. Tuuli ravisteli raivoisasti puiden narisevia oksia. Jostain kaukaa kuului susien nälkäistä ulvontaa. Kellon lyödessä puoltayötä alkoi kauhutalo täyttyä karmaisevista noidista, piruista, hirviöistä ja vampyyreistä. Vuoden hurjimmat kekkerit olivat aluillaan...




Perjantai-iltana meillä juhlittiin lasten toiveesta Halloweeniä. Paikalle kutsuttiin muutama koulukaveri, ja naapurin lapsia. Koti koristeltiin teemaan sopivaksi, ja tarjolle aseteltiin jotain pientä "ällöttävää" purtavaa nyyttärimeinigillä. Juhlat alkoivat illan hämärtyessä kuuden aikaan ( ei toki puolenyön aikaan ;)


Koristelut syntyivät helposti ja suht edullisesti. Lapset askartelivat haamuja ja lepakoita, joita ripusteltiin ympäri kämppää. Tiimarin hämähäkinseitistä, (eli pumpulivanusta) saimme venyteltyä moneen paikkaan seittejä, joissa vilisteli pieniä iljettäviä hämähäkkejä. Pihasta poimitut paljaat oksat kattokruunussa ja maljakoissa toivat myös aavemaista tunnelmaa. Ovien päälle kiinnitin nastoilla mustaa jätesäkkiä, johon leikkelin repaleisia suikaleita. Musta pöytäliina löytyi kaapin kätköistä. Kurpitsa eksyi koriini kauppareissulla. Pimeä ilta, kynttilät ja kirjastosta lainattu kauhumusiikki kruunasivat vielä kauhutalon tunnelman.



Lasten asut löytyivät omasta roolivaatelaatikosta. Itselleni ostin noidan hatun, mutta pärstä onkin jo valmiiksi kauhujuhlaan sopiva ;)

Tarjoiluihin sain vinkkejä googlettamalla. Päädyttiin ihan helppoihin perusjuttuihin, ja kaupoista tuntui löytyvän paljon halloweenteemaan sopivia herkkuja.

Esikkoiseni hoisi ohjelmapuolen. Hän oli jostain kirjasta poiminut monia hauskoja leikkejä
( Jotka eivät tosin tuon meidän pikkuvelhomme mielestä olleet kovinkaan hauskoja muutakuin silloin, kun sattui itse voittamaan )!


Kauhutalo täyttyi siis kovasta metelistä ja "lämpöätihkuvasta" tunnelmasta, kun sisällä lämpötila nousi varmaan kolmeenkymmeneen  asteeseen. Huh, mikä hulabaloo!

Mutta nyt seitit on lakaistu talosta, ja joulu saa astua pikkuhiljaa sisään :)

Hyytävin terveisin:

Iida Emilia

tiistai 30. lokakuuta 2012

Lastenhuoneen vanha rautasänky

Huomenta! Rauhallinen aamuhetki ennen töiden alkua, joten päivitetäänpä blogia taas ajantasalle. Talvikauteen siirtyminen toi mukanaan pimeät illat, ja ensilumen ( josta ei tosin ole enää paljoakaan jäljellä ). En ole erityisemmin talvi-ihminen, mutta pakkasesta kirpistinyt aamu, ja auringonhohteessa välkkyvä luminen maisema on kyllä luontoäidin kauneinta taidetta :) 

 Talvisin viihdyn ehdottomasti enemmän lämpimissä sisätiloissa, ja mikäs sen parempaa puuhaa kotosalla onkaan kuin sisustelu ja möpleeraus! Viimeisimmät muutokset tapahtuivat lastenhuoneen puolella jo reilut pari viikkoa sitten, kun myin vanhat puusängyt pois, ja ostin tilalle rautaisen parisängyn. Kerros-sänky olisi varmasti ollut tilankäytön kannalta viisaampi vaihtoehto, mutta tiedän, että meidän pimeää pelkäävä neiti Lilliputtinen ei olisi siinä kertakaikkiaan nukkunut. Pienempi 6v-neitimme on nimittäin tähän asti tuhissut tyytyväisenä äipän viekussa, sillä omaan sänkyyn yksin nukahtaminen on ollut varsin tuskaista taistelua. Lisäksi illalla uneen rauhoittuminen on kestänyt eskarilaisellamme ikuisuuden, ja kieltämättä meidän vanhempien kärsivällisyyskin alkoi olla näissä iltatoimissa jo koetuksella! 

Olin salaa haaveillut sellaisesta ihanasta antiikkisesta rautasängystä, missä olisi korkeat päädyt...tiedättekö, niinkuin Heinähattu&Vilttitossu elokuvassakin? Meidän tytöt ovat muutenkin juuri niinkuin nuo elokuvan hahmot. Isompi on tunnollinen, kiltti ja avulias. Pienempi sitten taas kaikkea muuta ;). Noh, sitä antiikkisänkyä ei valitettavasti vastaani tullut, mutta tori.fi:ssä sänkyjä katsellessani huomasin tämän 120 cm:n rautasängyn ( olisiko jotain 60-70-luvun mallia ). Pohdiskelin asiaa tovin, ja päätin sen sitten ostaa, kun hintakaan ei päätä huimannut. Ja näköjään ostos kannatti! Vaikkei sänky nyt ihan sellainen wanha unelmasänky olekkaan, niin asiansa se on hyvin hoitanut, nimittäin sisarukset ovat nukkuneet tuossa vieretysten kuin enkelit konsanaan. Lilliputti on nukahtanut iltaisin nätisti, ja nukkunut yöt KOKONAAN omassa sängyssään!!! Käsittämätöntä, mutta totta. Ja mikä parasta...minä olen saanut ukko-kullan sohvalta takaisin kainalooni :)




Sängyn sijoittaminen aiheutti hieman päänvaivaa, koska toki parisänky vie lattiasta pinta-alaa hieman enemmän, mutta onneksi sänky on jatkettavaa mallia, niin sitä ei tarvitse vielä pitää täydessä kahden metrin mitassaan. Vinottain sänky oli hauskan näköinen, mutta siirsimme sen jo itseasiassa seinänmyötäisesti, jotta leikkitilaa jäisi huoneeseen enemmän.




Yövalona lastenhuoneessa on toiminut mukavasti pikkutalossa välkkyvät led-valot. Huoneessa vallitsee edelleen tällainen vaaleanpunainen prinsessateema, josta me kaikki tytöt kyllä kovasti tykätään :)

Mutta nyt kiirehdin töiden pariin!

Prinsessaterkuin:

Iida Emilia

Ps: Seuraavaksi ollaankin hieman eri tunnelmissa, nimittäin lupasin järjestää lapsille viikonlopuksi Halloween kekkerit, kun  niin kovasti toivoivat ;)

lauantai 20. lokakuuta 2012

Saikkupäivän tunnelmia

Leppoisaa lauantai-aamupäivää!
 Ainakin itselleni tuntui erittäin leppoisalta herätä kunnon yöunien jälkeen kurkkukivuttomaan aamuun virkeän oloisena. Aamupalakin maistui taas. Pieniä ilon aiheita :)


 Tulin tosiaan tiistai-iltana kipeäksi. Oikein tosi kipeäksi, kun ekaa kertaa varmaan kymmeneen vuoteen nousi kuumekin. Kolme päivää sohvan uumenissa välillä kylmästä väristen ja välillä hikeä valuen. Onneksi nyt tauti hellittää otteestaan ( kunpa vain ei tarttuisi lapsiin, eikä meidän vieraisiin jotka kävivät tiistaina kylässä )! 

 Loma nyt meni sitten vähän...pipariksi! Onneksi lapsilla riitti naapurissa kavereita, ja isänsä kanssa kävivät sentään uimassakin. Lapset tosin nauttivat kun saavat rauhassa kotona leikkiä, vaikka itse aina ajatteleekin, että jotain kivaa toimintaa pitäisi keksiä. Siinähän sitä virikettä riittää, kun juoksevat ulkona hippaa, ja kiipeilevät puissa :) 

 Omina saikkupäivän virikkeinä toimivat sisustuskirjat, ja vanhat joululehdet, joita tulikin selailtua ahkerasti. Joulusta haaveilu on ihana aloittaa ajoissa, ja suunnittelu on mukavaa, vaikkei luultavasti puoletkaan suunnitelmista tule toteutumaan ;) Perjantaina jaksoin jo hieman järkkäillä paikkoja, sytytellä kynttilöitä, ja taivuttelin etupihan orapihlajapuusta kauniin oksan maljakkoon.





Kynttilöiden lämpöä, mukavaa lueskeltavaa ja lasten hellyttäviä piirrustuksia. 


Sohvan uumenista uutta kuvauskulmaa olohuoneen puolelta.


Viikonlopun iloksi postiluukkuuni tipahti myös tämä syksyn odotetuin ja ihanin sisustuskirja: Ilona Pietiläisen "Talven taikaa" kirjanen, jota olenkin jo selaillut moneen kertaan. Ihania ideoita ja satumaisen kauniita kuvia! Olipas hassua nähdä kirjan sivuilla kuvia myös omasta kodista kaikkien niiden kauniiden kotien rinnalla. Mukavaa, kun sain olla projektissa mukana.

Kiitokset kaikille, jotka tilasivat kirjan kauttani. Paketit ovat jo matkalla teidänkin ihasteltaviksi :)

Lämpöistä tunnelmaa viikonloppuunne!

Iida Emilia

tiistai 16. lokakuuta 2012

Vanhoja astioita

Ulkona käy tänään melkoinen tuiverrus. Välillä sataa ripsottaa, ja välillä aurinko väläyttelee hymyään pilvien lomasta. Värikkäät lehdet heittelevät riemukkaita kuperkeikkoja ilmassa. Me olemme pysytelleet sisätiloissa lämpimässä, ja saatiin mukavia vieraitakin aamupäivästä käymään. Syysflunssa-pahanen ei meinaa hellittää, vaikka jo kolmatta viikkoa olen niiskutellut. Kurkkukin tuli yöllä kovin kipeäksi. Lääkkeeksi lämmintä marjamehua ja tilkkanen hunajaa. Jospa niillä nuha saisi jo vihdoin kyytiä.

Keittelin eilen iltasella suuren kattilallisen riisipuuroa lasten toiveesta, ja sämpylöitä siihen kaveriksi. Kylläpä maistui puuro hyvältä, ja ihana jouluinen tuoksu täytti tuvan :) Katoin pöydän kauniilla vanhoilla astioilla, joita olen löytänyt kirpparilta pienellä rahalla. Varsinkin Arabian vanha soikea tarjoiluvati ilahduttaa suuresti kauneudellaan. Miten nuo vanhat tummuneet aterimetkin ovat niin suloisia?









Arvatkaapas, mitä meillä seuraavaksi vuorossa? Ostin salaa kaupasta piparitaikinaa, ja luulenpa, että täältä löytyy pari innokasta leipuria kun kerron asiasta ;) 

Lomaterkuin:


Iida Emilia

sunnuntai 14. lokakuuta 2012

Syksyn ihanuutta

Olipas mukava viikonloppu! Rauhallista oleilua perheen kesken; saunanlämmitystä, herkullista ruokaa, kynttilöiden tuiketta ja leffailtaa. Tänään sunnuntaina saimme nauttia kuulakkaan kirkkaasta syyspäivästä. Kävimme kyläilemässä isomuorin- ja vaarin luona, jossa on aina ilo vierailla. Mökilläkin piipahdettiin appivanhempien herkullisten lihapatojen äärellä, ja pihahommissakin auteltiin. Metsäretkeltä löydettiin paljon kivoja aarteita pihan somisteeksi ja joulu-askarteluihin :)

Tällä hetkellä etupihassa komeilee vielä valkeat krysanteemit, mutta aivan pian niiden tilalle laittelen perinteisiä kanervia ja havunoksia. Rakastan näitä syksyisiä istutuksia. Nämäkun pysyvät koko talven kuosissaan ilman kastelua ja nyppimistä. Laiska puutarhuri kiittää ;)



Hieman jo pilaantuneet omenat eivät kelpaa enää syötäviksi, 
mutta koristavat mukavasti sisääntuloa :)


Syksyihmisenä nautin hirmuisesti tästä kauniista luonnon värienergiasta. Kuinka upeasti kullankeltaiset lehdet kimaltelevatkaan puiden oksilla! Illat hämärtyvät jo yllättävän nopeasti, mutta kynttilälyhdyt ulkona ja sisällä luovat ihanaa tunnelmaa :)

Tunnelmallisia syyshetkiä toivottelee

Iida Emilia

lauantai 13. lokakuuta 2012

Keittiön pientä "pintaremppaa"

Meillä alkoi syysloma. Tai lapsilla alkoi, mutta mieheni kanssa lomaillaan vuorotellen puolet viikosta. Mukavaa tietää, ettei viikkoon tarvitse kiirehtiä aamuisin mihinkään. Suunnitelmissa ainakin ystävien tapaamista, uimahallireissua, syysretkiä ja rauhallista kotoilua. Tänään voisi aloittaa päivän kunnon siivouksella, mutta sitä ennen ajattelin vilauttaa teille keittiömme pikkuruisia muutoksia viime viikonlopulta. Uudistukset eivät maksaneet penniäkään, mutta piristivät kummasti köökin ilmettä :)

Suurimman muutoksen koki keittiömme työskentelytasot. Noin nelisen vuotta sitten maalasin keittiömme pyökinväriset kaapinovet valkoisiksi, ja tuolloin päällystin tasot tummanruskealla puukuvioisella DC-fix muovikelmulla, joka toimikin erittäin hyvin. Nyt muovi oli kuitenkin jo paikoin repeillyt ja epäsiisti, joten ajattelin poistaa sen, ja hankkia tilalle uutta.Värivaihtoehtojakin on tullut runsaasti uusia. Vanha kelmu irtosi tasosta yllättävän helposti. ( Lapsetkin innostuivat sitä kanssani repimään ). Alta paljastuva vanha vaalea taso ei näyttänytkään enää itseasiassa pahalta, joten pähkäilin, että se saakin jäädä nyt tuollaiseksi. Keittiön ilme kirkastui ja raikastui valtavasti!



Olin myös pitkään mietiskellyt, että poistaisin maustehyllystä oven, jotta siihen saisi purkkeja nätisti esille. Maustehylly on muutenkin ollut vähällä käytöllä, koska pidän mausteita erillisessä korissa kuivakaapissa. Niinpä irrotin kaapinoven liesituulettimen päältä, ja lisäsin vielä mausteeksi pari puuripaa, joten lopputuloksena syntyi uusi lautashylly.


Emalipurkkeihin kätkeytyy kätevästi kännyköiden laturit, sekä D-vitamiinit ym. pikkuromppeet.
( Meillä olisi muuten uusi nätti hanakin kaapissa odottamassa, jahka saataisiin putkimies vaan kutsuttua paikalle ;)


Tänne avohyllyille vaihtelin myös vaaleita astioita esille. Tuon kaapinoven irrotin jo aikanaan keittiöremppamme yhteydessä jotta sain mikron nostettua ylemmäs. Mielestäni kaikki yläkaapit voisi poistaa ja laittaa tilalle pelkkiä avohyllyjä, mutta kaikki astiamme eivät ole valitettavasti niin edustuskelpoisia, joten pysykööt osa piilosilla ;)


Kummasti nuo pienetkin asiat tuovat uutta ilmettä, ja ilahduttavat. Mutta nyt pitäisi sitten kait tarttua imurinvarteen ( ei kyllä yhtään innostaisi ;). Iltapäivällä olemme menossa koko perheen voimin taikuriesitykseen, joten sitä odotellessa viikonlopun vietto voi alkaa!

Leppoisia lomapäiviä lomailijoille ja mukavaa viikonloppua muille!

Iida Emilia

Ps: Hiphei! Näytti tulevan 500 lukijaa täyteen. Oikein lämpimästi tervetuloa uusimmat lukijat :)

maanantai 8. lokakuuta 2012

Vanha vaaka-aarteeni :)

Syystuulet puhalsivat köökkiimme ihan mielettömän hienon aarteen! Olin ihastellut tuollaista kaupan vanhaa vaakaa monessakin blogissa, ja salaa tietenkin haaveilin saavani sellaisen joskus omaankin kotiin. Ilmeisesti näitä ei ole kovin helposti saatavilla ( ? ), koska itselleni ei ainakaan moista ole koskaan tullut vastaan kirpparikierroksella taikka muuallakaan. 

Eräänä iltana selailin pitkästä aikaa tori.fi:n tarjontaa, kun yhtäkkiä eteeni ilmestyi kaupan vanha vaaka! Kiljahdin jo innosta, mutta hinnan nähdessäni päätin unohtaa koko asian. Kyselin vielä tuttaviltani, kuinka paljon olisivat valmiit maksamaan tuollaisesta vaaka-ihanuudesta. Ja arvatkaapa mitä? Siihenpä eräs sisustus-siskoseni vastasi, että hänellä sattuu olemaan kotona juuri samanmoinen vaaka tarpeettomana, että voisin kyllä hakea sen pois nurkista pyörimästä! Ja ilmaiseksi vielä? No eipä tarvinnut pitkään miettiä :D

Vaaka on todella suuri ja painava, mutta se löysi heti paikkansa keittiöstä vanhan patakaapin päältä. Tykkään kyllä tosi paljon, ja ihanaa vaihdella erilaisia asetelmia tuohon vuodenaikojen mukaan. Kyllä kannatti taas hyvää odotella ;)



Joku tarkkasilmäinen saattoi sielä jo huomata, että tämä äidiltäni saatu vanha patakaappikin on uudistunut! Juuh...pitkällisen harkinnan jälkeen päätin "tuhota" antiikkisen lipastoni maalilla! 
(Tiedän että eräs ystäväni järkyttyy syvästi tämän nähdessään ;). En kyennyt enää ollenkaan hillitsemään itseäni, kun siivouskaapin perukoilta löysin valkoista maalia purkin pohjalta. Ja täytyy sanoa, että olen lopputulokseen tosi tyytyväinen, sillä tämä väritys sopii paaaljon paremmin meille! Patakaappi on sananmukaisesti nyt hyvää pataa tuon meidän uuden pöydänkin kanssa.




Innostuin viikonloppuna uudistamaan vähän muitakin pikkujuttuja keittiössä, joten niistä lisää sitten seuraavalla kerralla :)

Maanantai-terkkusin:

Iida Emilia