perjantai 23. lokakuuta 2015

Aamuvirkun höpinöitä

Hyvää huomenta! 

Eipä riittänyt unta näemmä näin vapaalle lauantai-aamullekaan, vaan nousin "pirtsakkana" ylös jo ennen seitsemää. Hassua, miten pimeää ja hiljaista täällä onkaan. Ihan kuin hipsisin tuvassa itsekseni keskellä synkintä yötä! Koska muu perhe tuhisee vielä tyytyväisenä sängyissään, en halunnut alkaa heti aamutuimaan keittiössä kolistelemaan. Onneksi tietokoneen kätköistä löytyi muutama julkaisematon kuva parin viikon takaa, niin saan pienen päivityksen tehtyä ennen päivän touhuja :)

Tänään olisi tarkoitus lähteä metsästämään synttärilahjaa kummitytöllemme, lastemme serkulle, joka täyttää jo 11 vuotta. Sununtaina juhlahumua siis tiedossa. Onneksi lahjan hankinta on aika helppo nakki, kun omatkin tyttäret ovat samaa ikäluokkaa. 

Illan ruokaostoksetkin pitää miettiä tarkkaan, sillä saan meille tänään ihania, rakkaita vieraita.
Tuoreita kukkia pitää myös hankkia, ja paljon kynttilöitä. Tervetuloa meille, lapsuuden ystäväni!

Kokoonnumme tosiaan kerran tai kahdesti vuodessa tällä kuuden hengen porukallamme, josta puolet olen tuntenut jo ala-aste ikäisestä, ja toiseen puoleen tutustunut yläasteella. Meillä on kyllä mahtava jengi, ja tapamisemme ovat aina niin mukavia, sekä terapeuttisia. Ystäville kun voi puhua ihan kaikesta, kipeistäkin jutuista...eikä naurultakaan näillä reissuilla säästytä :). Tällä kertaa tapaaminen on silläkin tapaa harvinainen, että kaikki naiset pääsevät matkaan ilman lapsia. Ja vaikka onkin toki ollut huippua nähdä aina lasten kera ( tosin tilat meinaavat vaan loppua kesken ;) niin kyllä nyt on tosi hauskaa tavata näinkin, ilman "häiriötekijöitä".

Oma perheeni lähtee iltapäivällä naiskööriä karkuun ja me pääsemme rauhassa sitten iltaa istuskelemaan.






Tämä alla oleva kuva on napattu olkkarin peilin kautta, 
jos joku miettii, miten kuva on kääntynyt noin nurinkurisesti.


Tällaisia viikonloppusuunnitelmia meillä tällä kertaa. Nyt alkaakin jo päivä valjeta, ja täytyykin aloittaa kolistelu, jotta saa paikat kuntoon ennen vieraiden saapumista.

Ihanaa viikonloppua!

Iida Emilia


tiistai 20. lokakuuta 2015

Terassi valmistautuu talveen

Voi miten mukavaa, kun terassin ilmettä voi muutella eri vuodenaikojen mukaan!

Pidän ihan hirmuisesti callunoiden ja kanervien karun kauniista muotokielestä, jota voi yhdistellä kivasti metsän antimien sekaan. Tälläkin kertaa valitsin ruukkuihin perinteisiä lilanpunertavia sävyjä valkoisen ja vihreän rinnalle. Lisäksi hieman hopealankaa sekä uutuutena kaunista lankaköynnöstä. Hassua, että tykkään ehkä jopa enemmän rakennella näitä syystalven istutuksia, kuin niitä kesäisiä, vaikken talvi-ihminen muutoin olekkaan! Liekö syy vain yksinkertaisesti syyskukkien helppohoitoisuudessa ;)

Syysilmat ovat olleet kyllä tänä vuonna ihan mahtavat!
Nythän näihin kuulaisiin ja aurinkoisiin päiviin onkin ilmeisesti tulossa muutosta, mikäli sääennusteisiin on uskominen. Kaamosta ei pääse valitettavasti pakoon, (ellei varaa lentolippua lämpöön), mutta onhan tähänkin jo totuttu...kai?

Arvatkaapa muuten, mistä tietää tulleensa aikuiseksi? No siitä, että päivän säästä puhuminen on ihan oikeasti mielenkiintoista :D


















Nyt on ainakin terassi valmiina vastaanottamaan talvea.
Oletko sinä?

Kirpsakkaa viikon jatkoa!

Iida Emilia

sunnuntai 18. lokakuuta 2015

Päivähaaveita kammarin puolella

Heippatirallaa!

Syysloman viimeistä päivää vietetään täällä rauhaksiin kotosalla.
Vaihtelin sänkyihin raikkaan puhtoiset lakanat, ja samalla kokeilin, miltä näyttäisi led-valosarja sängynpäädyn yläpuolella. Nyt kun illat ja aamut alkavat olla pilkkopimeitä, niin tunnelmavalot saavat toimia valontuojina melkeinpä ympäri vuorokauden. Aika ihanaa tunnelmaa ne luovatkin.

Makuuhuonetta tuleekin kuvattua harvakseltaan. Toisaalta pidän kammarin sisustuksesta näinkin, mutta silti se ei ole läheskään sellainen, miltä unelmamakkarini haaveissani näyttäisi. Tuo kollaasikin on vähän hätäiseen rykäisty ja vinksallaan. Värimaailmasta tykkään kyllä, mutta haluaisin jossain vaiheessa tänne mustan rautasängyn ja jäyhemmän valaisimen. Seinätkin saisi peittää esim. valkoisella laudalla, ja lattian maalaisin myös vaaleaksi. Jenkkisänkymme onkin jo 14 vuotta vanha, sillä hankeimme sen aikanaan häälahjarahoillamme, ja patjat jousineen alkavat vedellä viimeisiään. Kuinkahan usein patjoja tulisi ylipäänsä vaihtaa?




Makuuhuoneen seinällä olevaan naulakkoon saa kätevästi laukkuja, koreja ja huiveja säilytykseen.
Tuon kauniin olkilaukun löysin kesällä eräältä maalaiskirppikseltä muutamalla eurolla.





Minilomani on ollut oikein leppoisa. Yhtenä päivänä meillä kävi vieraita, toisena kävimme lasten kanssa kaupungilla shoppailemassa ja uimahallissa polskimassa. Kolmantena pääsimme isännän kanssa kaksin elokuviin, kun lapset olivat serkkulassa yökyläilemässä. Ja eilen vielä yllättäin lapset menivätkin naapuriin yöksi, ja me saimme iskän kanssa vielä toisenkin romanttisen vapaaillan!
 On kieltämättä aika mukavaa vaihtelua tämäkin, kun lapset tulevat kouluikään, ja näitä yökyläilyjä alkaa olla puolin ja toisin. 

 Mukavaa loppupäivää!

Iida Emilia

sunnuntai 11. lokakuuta 2015

Keittiön kuulumisia

Sunnuntaitervehdys kyökistä!

Pitkien, makoisien yöunien jälkeen on helppo herätä aamuun hymyssä suin.
Aurinko paistelee ja tuoreen leivän tuoksu täyttää tuvan. Lapset jäivät viikon mittaiselle syyslomalle. Hassua, kun tuntuu, että juurihan ne vasta koulut alkoivat. Itse pidän pari vapaapäivää syysloman loppupuolella ja isäntä lomailee alkupuoliskon. Mitään erityisiä suunnitelmia lomalle ei ole. Ihan vain kotoilua, uimahalliretkeä yms.

Pitkästä aikaa kuvailin tätä köökkimme kokkauspuolta. Kovasti jo alkaa olla paikat rempallaan ja keittiörempasta haaveilen yhä. Olen tykännyt avonaisista hyllyköistä, jotka syntyivät yksinkertaisesti irroittamalla pari kaapin ovea. ( vaikka eihän nuo kaapin reikäiset rungot ihan kauneimmat taustat astioille olekkaan). Maustehyllykön yläosaan saa kivasti esille nättejä serviettejä ym. kippoa ja kuppia.


Viimeisimmältä blogireissulta Jyväskylästä, sisustus Nostalgiasta, tarttui mukaan kaunis tummanharmaa tähti-patakinnas, joka passaa kivasti  Krasilnikoffin tarjoiluastioiden seuraan.










Myös nuo seinään kiinnitettävät, metalliset "puristimet" tai mitkä ne lienevät nimeltään (?)
ovat kotoisin sisustus Nostalgiasta.


Nyt täytyykin alkaa valmistautua ruuan laittoon, sillä haemme isovaarin tänne kyläilemään ja ruokailemaan. Tai isäntähän meillä se parempi kokki on, joten minä taidan hoitaa vain salaatin ja kattauspuolen.

Mukavaa päivän jatkoa!

Iida Emilia

torstai 8. lokakuuta 2015

Olkkaria syys/talvi asussaan

Pirteät perjantain pakkasterkut!

No eipä se pakkasukko ihan pikavisiitillä ollutkaan. Ihan taisi tulla jäädäkseen. Hrrr...
Olimme suunnitelleet viikonlopulle mökkireissua, mutta taitaa olla liian kylmää kyytiä jo. Onneksi pari viikkoa sitten ehdimme nauttia tunnelmallisesta syysmökkeilystä anoppilan väen ja kälyn perheen voimin, joten tuohon mukavaan muistoon on kiva päättää tämä mökkeilykausi.

Nyt tuntuukin kotiviikonloput tosi houkuttavilta saunan lämpöineen ja kynttilöineen. Iltasella syttyy jo tunnelmavalotkin tuikkimaan. Olohuoneessa vaihtoi vielä kertaalleen valkoinen lipasto paikkaansa, kun halusin tikapuut takaisin tv-kaapin viereen. Vanha vaakakin löysi paikan lipaston päältä. Kynttilävarastot hupenee kauheaa kyytiä. Täytyypäs niitä käydä kauppareissulla lisää hakemassa. Mutta nyt täytyy laittaa eväät valmiiksi ja valmistautua työpäivään...









Kiitokset muuten kommenteistanne! Ne lämmittävät aina mieltä :)
Ja tervetuloa uusimmat lukijatkin Pilvenhattaran reunalle mukaan!

Leppoista viikonloppua!

Iida Emilia

tiistai 6. lokakuuta 2015

Pakkasukon pikavisiitti

Kun aamulla kömmin lämpöisen peiton alta ylös, tunsin heti luissani, että yön aikana joku on hiiviskellyt nurkissamme! Oli jättänyt jälkeensä vain hyytävän viileyden ja huurteella kuorrutetun maiseman. Pakkasukon terveiset olivat selkeät: "täältä tullaan, oletko valmis"? Iiiiks!

Onneksi olin pari päivää sitten nostanut terassilta rosmariinipuun sisälle, ja pilkkonut persiljat pakkaseen. Ja nyt oli muutoinkin korkea aika alkaa kaivella talvivaatteita varastosta esille. Taas näyttäisi suurin osa lasten vaatteista kutistuneen kesän aikana. En osaa niiden kanssa ennakoida koskaan. Olisihan se fiksua ostaa tammikuun alesta jo valmiiksi ne isommat toppavaatteet seuraavaan talveen. Paniikissa sitä sitten aamuhulinassa etsittiin lämpimämpää päälle!

Kyllä se talven tulo yllättää joka vuosi, mutta tässä alkuvaiheessa se on kuitenkin samalla salaperäisen ihastuttava ja kutkuttava. Rakastan sitä ensilumen huumaa ja pakkasen tuoksua edelleen kuin lapsena aikanaan.  Valitettavasti se huuma on aika nopeasti haihtuvaa. Ehkä tänä vuonna opin ottamaan talvesta enemmän irti ;). Sitäpaitsi tämähän oli vasta alkusoittoa. Eihän sitä tiedä ehtiikö kunnon talvi perille jouluksikaan. 

Kuvat eivät nyt liity milläänlailla tekstiin. Valoisa aamu vain pakotti tarttumaan kameraan.
Mutta näkyyhän siellä sentään se terhakkaana vihertävä rosmariinipuuni
 ( se, joka ei kelvannut etanoille ).



Tämä kuvakulma on olohuoneen ovensuulta, josta siirsin tikapuut takaisin vanhalle paikalleen, sillä ne tekivät kulkuaukosta hieman tukkoisen. Muutoin olen kyllä tykännyt tästä työpisteestä kovasti.




Terkut muuten ystävälle, joka kävi eilen kylässä. Pitäisi nähdä useammin. Pus!

Halein!

Iituli

sunnuntai 4. lokakuuta 2015

Lokoisa lokakuu

Onnea on...

neljä erilaista vuodenaikaa. 
Jokaisessa niissä ripaus omanlaista taikaa.

Syystuulen raikas suudelma, kultaisena kahisevat lehdet. 
Ikkunalaudoilla soiva sade, hiljaisuudesta heräilevä hämärä.

Sohvan kutsuva syleily,  koti-illoissa viipyvä lämpö.
Muorin villasukista huokuvat muistot, kynttilöissä välkehtivä onni.






Taidan joka syksy kirjata ylös nämä samankaltaiset kliseet, mutta ne ovat vaan niin totta!
Syksyisin kotikissa heräilee eloon ja nauttii täysillä pimenevistä illoista pehmeän viltin alla.
Täydellisen loppusilauksen antaa vielä kuppi höyryävän kuumaa teetä ja muutama palanen herkkusuklaata :) 


Kuvissa poseeraa esikoisemme.
Hämmästellen ihailen, kuinka tuo kuudesluokkalainen onkin jo varttumassa kovaa vauhtia nuoreksi neidoksi! Silti hän on lapsonen vielä. Poloinen sai perjantaina koulussa rokotuksen ja jännitti niin, että pyörtyi. Lievän aivotärähdyksen ja huonovointisuuden takia viikonloppu alkoikin sitten rauhallisissa merkeissä, mutta onneksi tyttö toipui nopeasti tästä yllättävästä käänteestä.


Leppoisan kotiviikonlopun jälkeen jaksaakin taas palata arkeen, 
eikä tässä mene aikaakaan, kun jo vietetään syyslomia. 

Suloista syys-sunnuntaita!

Iida Emilia