tiistai 27. elokuuta 2019

Kylässä idyllisessä hirsitalossa

Moikka moi ihanat!

 Kuinkas arki on lähtenyt rullaamaan? Täällä tahtoo kiire ja aikataulutettu elämä kiristää hermot tiukille, kun pitää muistaa yhtäkkiä taas sen tuhat asiaa, mutta muuten kuuluu ihan hyvää :)
Aurinko paistaa ja helteitäkin vielä loppukesään lupailtu. Lisänä kivoja juttuja, kuten työkaverin tupareita juhlittu viikonloppuna ja hääpäiväkin häämöttää edessäpäin. 

Ystävien tapaaminen onkin ihan parasta terapiaa arjen keskellä, mutta valitettavasti näissä ruuhkavuosissa aika harvinaista herkkua. Aikataulujen sovittaminen yhteen on monasti hankalaa, tai paukut eivät vaan riitä vieraiden kestittämiseen. Itsessäni ainakin olen huomannut suuren eron menneisiin vuosiin, kun tykkäsin vielä täyttää talon kutsuilla ja kekkereillä. Nykyään pelkkä ajatuskin väsyttää. 

Haluaisin olla sellainen extempore-ihminen, joka mielellään pitää ovet avoinna ja kahvipannun kuumana yllärivieraillekin ( kaaoksenkin keskellä ), mutta en vain ole! Ennemminkin viihdyn nykyään omissa oloissani?! Onko tämäkin joku vanhenemiseen liittyvä juttu? Ehkä toivottavasti ohimenevä sellainen ;)

Kesän aikana on kuitenkin tullut nähtyä paljon ystäviä ja tehtyä kivoja asioita, jotka antavat hurjasti voimaa ja onnenpilkahduksia elämään. Yksi näistä kohtaamisista tapahtui erään lapsuudenystäväni kauniissa kodissa viime viikolla, josta tallensin luvan kanssa kuvia tänne teillekin.

Tämä ikätoverini on ollut elämässäni mukana aina lapsuusvuosistani saakka, sillä vanhempamme olivat ja ovat edelleen perhetuttuja. Tähän samaan porukkaan kuuluu myös kolmaskin rakas ystävä ja yhdessä olemme kulkeneet ihan sieltä ala-asteiästä asti. Voi miten paljon tapahtumia, unelmien täyttymisiä sekä myös pettymyksen kyyneleitä näihin yhteisiin vuosiin onkaan mahtunut.



Tällä hetkellä tämä ystäväni, Hirsitalon Susanna elääkin suurta unelmaansa todeksi, vaikkei matka siihen ole ollut mutkaton.

Hän on kaveripiiristäni niitä ensimmäisiä, joka muutti jo nuorena pois kotoa. Hän meni nuorena naimisiin ja sai eikoisensa jo paljon ennen meitä muita. Hän joutui myös myöhemmin kokemaan raskaan eron ja asui vuosia kahdestaan tyttärensä kanssa. Muistan kuinka hän haaveili tuolloin suurperheestä ja maalaistalosta, vaikka mukavasti elämä siinä kaksinkin heillä sujui.

Ystäväni on juuri sellainen ihminen, joka rakastaa kutsua vieraita yhteen suuren pöydän ääreen. Hänellä on aina syli avoinna ja vierasvaraa kaapissa. Hän järjestää helposti juhlat vaikkapa tyttärensä toisen nimen nimipäivän tai kissan syntymäpäivän kunniaksi :D. Juuri sellainen hersyvän avoin ja iloinen persoona!



Ja kuinkas ollakkaan, eräänä päivänä hänen elämäänsä ratsasti se komea ritari, jonka myötä unelmat saivat tuulta purjeisiin. Uuden liiton mukana hän sai ne pari bonus-lastakin sekä kaksi yhteistä rakkauden hedelmää, joten suuremmalle talollekin alkoi olla 7-henkisellä perheellä tarvetta.


Pitkään hakuksessa heillä olikin vanha maalaistalo, mutta kun sitä oikeaa ei tullut vastaan ja tilan tarve oli suuri, päätyivät he lopulta kompromissiin jonka lopputulos remontin jälkeen on aivan valloittava! Tämä hirsitalo ei nimittäin ole kuin reilu 30-vuotias, mutta tunnelmaltaan kuitenkin paljon "iäkkäämpi" ja arvokkaampi!


Hirsitaloissa on tietynlaista eleganssia ja ajattomuutta. Kestävyydestä ja ekologisuudesta puhumattakaan. Tässäkin kyseisessä talossa löytyy upean korkeat huoneet, parrut katossa, puulattiat, leivinuuni- ja takkayhdistelmä, lasiveranta, monta makuuhuonetta ja ympärillä suurensuuri tontti mäntymetsän keskellä. Melkoinen unelma!



Ystäväni puoliso on käsistään varsin kätevä ja pääasiassa hänen käsittelyssään koti ja pihapiiri ovat saaneet viimeisen 3:n vuoden aikana jo hurjasti muutosta, vaikka vieläkin kuulemma hommia riittää. Ystäväni suunnittelee ja mies osaa toteuttaa. Aika kadehdittavaa yhteistyötä:)

Kodin pinnat on käsitelty kauttaaltaan mm. kellastuneet puulattiat maalattu harmaiksi, hirsiseinät valkoisiksi ja osa seinistä tapetoitu tunnelmallisin kuviotapetein.

Keittiö on remontoitu kokonaisuudessaan sekä vanha pieni eteinen purettu niin, että ruokailutilaa saatiin samalla avarrettua. Uusi eteinen on otettu käyttöön suurelle lasiverannalle ja seuraavaksi valmistuu vessa.



Uloskin on tehty leikkimökkiä, puuvajaa ja kasvihuonetta. On istuteltu omena- luumu ja riikunapuita. Ruusutarhaa unohtamatta! Ai että, jotkut ovat aikaansaavia :). Nappasin itseasiassa kuvia ulkoakin, mutta niistä teen vielä oman postauksen, kun ihastuttavia kuvia tuli niin paljon!

Huomaatte muuten varmaan, että sisustusmakumme ovat ystäväni kanssa aika samankaltaiset ja tänne usein kauppaankin ensimmäisenä meiltä poistuvaa tavaraa. Myös puheenaiheet pyörivät hyvin usein remonteissa, sisustuksissa ja uusissa ideoissa ( perheen ja ruuhkavuosi-stressin lisäksi ;).
On se suuri rikkaus, kun saa vaihtaa kuulumisia samassa elämäntilanteessa olevien kanssa. 


Olen niin onnellinen ystäväni toteutuneesta unelmasta, idyllisestä hirsitalosta, jonka täyttää nykyään iso lapsikatras äänillään. Vauhtia ei täältä talosta puutu, kun lapsia löytyy uhmaikäisestä aina murrosikäiseen ja jo kotoa pois muuttaneella esikoisellakin on oma taaperonsa. Ystäväni on siis mummikin jo :). Niin ja kuuluuhan maalaisidylliin toki koira, kani ja viiriäisetkin. Ja ison ruokapöydän ympärille kerääntyy lähes päivittäin sukua, ystäviä tai naapurin lapsiakin.

Siinä sivussa seuraava projekti onkin jo valmistumassa vanhoihin autoihin hullaantuneen isännän käsissä,( eikä se ole siis uusi autalli ) vaan ihana vanha hirsisauna! Tästäkin täytynee napata kuvia lisää, kunhan päästään testaamaan pihasaunan löylyt loppusyksyn hämärissä.


Mitäs sanotte? Aikas mukavaa idylliä ja elämänmakuista menoa.

Ystävältäni sain tosiaan luvan tehdä tällaisen kotijutun, sillä hänkin on haaveillut joskus blogin kirjoittamisesta, mutta ymmärrettävästi suurperheen opettaja-äidillä ei aikaa tällaiseen liikene :). 
Hieman vaihtelua omiin koti-kuviini välillä.

Halauksin

Iida Emilia

16 kommenttia:

  1. Nimetön20.59

    Ai että tykkään niin kovasti tästä blogistasi. Tapasi kirjoittaa ja valokuvasi <3
    Teidän kotikin on niin kaunis ja sisustustyylisi jotenkin herkkä ja kaunis.

    Ihanasti kirjoitit ystäväsi kodista ja ystävyydestä. Rakastan lukea tällaisia tarinoita ihmisten elämästä, kuinka se polku ei ole aina ihan suora kulkea, silti määränpäässä voi odottaa aarre :) ihanaa myös lukea että tässä hektisessä nykyisessä elämänmenossa ja jotenkin niin materialistisessa ja suorituskeskeisessä maailmassa joku jo elää unelmaansa todeksi. Niinhän sen kuuluisi mennäkin, eletään unelmaa todeksi, eikä jatkuvasti haalita vain lisää ja lisää ja enemmän ja enemmän. Niin kuin että nautitaan siitä matkastakin. Toki haaveita saa, ja pitääkin, olla :)
    Nyt jo mietin että onko tässä kommentissa päätä tai häntää, vain tämmöistä ajatusten virtaa keskiviikko aamuun :) ja mietin jo että kannattaako tätä edes julkaistakaan..

    Kaikesta huolimatta siis pointtini on että: sinulla on ihana koti, ihana blogi, tämä oli ihana postaus.

    Ihanaa keskiviikkoa juuri sinulle :)

    T. Sanniska/äiti kolmelle

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi ihana Sanniska! Kiitos, että julkaisit tämän ajatuksen virtasi :)
      Aivan sydäntä lämmittävä kommentti ja niin mukava kuulla, että tykkäsit postauksesta ja blogistani ylipäänsä <3

      Ymmärsin pointtisi kyllä tosiaan, että haaveita ja unelmia pitää olla, ja vaikkei ne koskaan toteutuisikaan, niin silti nautitaan jokaisesta päivästä tällaisenaan :)

      Ja tosiaan nämä tarinat, kuten ystävänikin unelmien toteutuminen, vaikkei se ihan se alkuperäinen unelmien talo ollutkaan ja vaikka suurperheen vauhdikas elämäkin välillä päätä huimaa ;D niin antaa toivoa, että elämä voi muuttua ja haaveista voi tulla totta!

      Ihanaa päivää sulle myös! :)

      Poista
  2. Oi että, kyllä näyttää kauniilta kodilta 😍 Mielenkiinnolla jään odottamaan pihapostausta 😊

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi, kiva kuulla :)
      Ystävälläni on kyllä silmää ja aina ollut niin kaunista. Tämä koti on oikea helmi!
      Yritänpä saada piakkoin pihakuvatkin esille :)

      Poista
  3. Vastaukset
    1. Eikös olekin? Tosi sympaattinen ja ihana minunkin mielestä :)

      Poista
  4. Aivan hurmaava koti, uskon että tuolla viihtyy isäntäväen lisäksi myös vieraat enemmän kuin hyvin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, niin on kyllä :)
      Se vaara tässä onkin, että täältä ei haluaisi lähteä kotiin ollenkaan :D

      Poista
  5. Aiva iiiiiiihana koti ♥ ja tarina ystävästäsi ♥ On niin mukava lukea tämmöisiä missä asiat lopulta kääntyvät kohti unelmia kun vaan jaksaa uskoa! Tuo aikataulujen yhteensovittaminen ystävien kanssa on tuttua vaikka minulla olisi jo aikaa ja hirmuisesti sitä halua tavata, mutta monet ystävistä elää vasta niitä kiireisempiä ruuhkavuosia kun minulla on jo osa lapsista aikuisia ja nuorinkin jo 14-vuotta :) Onneksi on lapsenlapset joiden kanssa voi pistää vaikka lettukestit pystyyn jos ei muuta ♥ Toki rakastan nykyään myös näitä hiljaisuuden hetkiä kun ei tartte olla kenellekkään mitään eikä kukaan! Oikein ihanaa viikonloppua sinulle ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos sulle <3 On soma koti kyllä ja ihana tarina :)

      Juu se on harmi näissä ruuhkavuosissa, kun aikaa ei meinaa jäädä ystäville :/. Mutta jossain kohtaa se kuitenkin helpottaa, esim, itselläni tosiaan myös jo paremmin aikaa kun lapset isoja.

      Voi sullakin jo niitä lapsenlapsia ilona siellä ja välillä saa hengähtääkin <3 Ihanaa viikonloppua!

      Poista
  6. Tosi kaunis koti, ihana kun ns. uudestakin kodista saa ikäänkuin vanhan näköistä. Hirsi on hyvä elementti siihen.
    Meillä kun on normi talo, en saa siitä millään vanhanmallista.
    Kiva omistaa tuollainen ystävä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon Tuija :)

      Sepä se, että tuosta hirrestä on kyllä moneksi, kun on niin ajaton materiaali! Aivan ihanasti henkii vanhaa, mutta saisi siitä varmasti halutessaan moderninkin.

      Meillä myös ihan tavis, tavis 80-luvun rivarikoti, johon olen yrittänyt luoda vanhahtavan henkäyksen...ei se ole kyllä helppoa :D

      Poista
  7. Aivan ihana koti ja tarina <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitoksia, mukava kuulla että tykkäsit <3
      Ystäväni koti on kyllä todella ihana ja aina heillä on ollut kyllä kaunista! :)

      Poista
  8. Voi kiire, se on meilläkin nyt jatkuvasti läsnä. Mutta kyllä se taas tästä, kun päästään kunnolla kiinni arkeen.
    Niin huikea talo ystävälläsi<3
    Tuo on niin parasta kun on ihminen kenen kanssa voi jutella just niistä itselle tärtkeistä asioita!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ihana Ulla, kun kerkesit jättämään kommenttia <3

      Juu tuo kiire on melkoinen kirosana kyllä, mutta sen kanssa täytyy vain opetellatulemaan toimeen:)

      Ihana on tämä ystävän talo kyllä ja on mukavaa omistaa samoista asioista innostuva kaveri!

      Poista