Huhuu pitkästä aikaa!
Kovasti on kiirettä, harmia ja kaikenlaista takaiskua mahtunut tähän tammikuuhun! Ei siis mitään ylitsepääsemätöntä, mutta pieniä vastoinkäymisiä kuitenkin, jotka meinaavat vetää mielen matalaksi. Onneksi positiivinen asenne auttaa pitkälle ja pienistä asioista nauttiminen synnyttää puron, joka kasvaa yhä suuremmaksi, ja pyyhkii lopulta huolet mennessään :)
Tänä aamuna iloitsen vapaapäivästä ja siitä, että saattaessani kuopusta kouluun huomaan aamun valkenevan nopeammin ja lintujen laulavan täydestä sydämestään. Kauppareissulta tarttuu mukaan keväinen sisustuslehti ja kimppu tulppaaneja. Tänään meinaan olla vaan. Pestä vähän pyykkiä ja tehdä hyvää ruokaa. Jospa se kipeytynyt selkäkin siinä asettuisi.
Remontin rippeistä en ota vielä stressiä, vaikka kylpyhuoneen muutos siellä jo kovasti kutsuukin. ja muutama seinä huutaa maalia! Taidetaan pitää pieni tauko nyt kuitenkin. Ehtiihän sitä.
Viikonloppuna meillä muuten juhlittiin, sillä esikoisemme täytti 14 vuotta. Hui että kuinka vuodet vieriikään! Välillä oikein hämmästelen, kuinka tuo pikkuprinsessamme onkin yhtäkkiä venähtänyt jo melkein äitinsä mittaiseksi nuoreksi naisen aluksi! Aamuisin hän sipaisee hillitysti meikkiä ja huolehtii itse vaatteensa ja aamupalansa. Niin ne vain kasvaa. Jotenkin huojentavaa ja samaa aikaa haikeaakin!
Ensi viikonloppuna pidämme vasta varsinaiset kakkukahvitukset, mutta viime lauantaina saimme tyttäremme parhaat kolme ystävystä yökylään ja kunnon teinipirskeet käyntiin. Isoja kaverisynttäreitä ei nyt enää pidetä, joten sen osalta saapi jo huokaista ;)
Nuoret neidit kävivät appiukkoni valokuvastudiolla kaverikuvauksissa, katselivat leffaa, pelasivat, saunoivat ja herkuttelivat. ( Ja supattelivat siskonpedissään aamuneljään asti ).
Tarjoilutoiveena olivat omatekoiset hampurilaiset, popparit ja karkit. Jälkkäriksi teimme kakun sijasta panoffee-kuppikakkuja, ja aamupalalla tarjoiltiin vohveleita tuoreiden hedelmien kera. Melkoisen makeaa touhua!
Ensi viikonloppuna pidämme vasta varsinaiset kakkukahvitukset, mutta viime lauantaina saimme tyttäremme parhaat kolme ystävystä yökylään ja kunnon teinipirskeet käyntiin. Isoja kaverisynttäreitä ei nyt enää pidetä, joten sen osalta saapi jo huokaista ;)
Nuoret neidit kävivät appiukkoni valokuvastudiolla kaverikuvauksissa, katselivat leffaa, pelasivat, saunoivat ja herkuttelivat. ( Ja supattelivat siskonpedissään aamuneljään asti ).
Tarjoilutoiveena olivat omatekoiset hampurilaiset, popparit ja karkit. Jälkkäriksi teimme kakun sijasta panoffee-kuppikakkuja, ja aamupalalla tarjoiltiin vohveleita tuoreiden hedelmien kera. Melkoisen makeaa touhua!
Näihin helppoihin panoffee-jälkiruokiin ladoin kerroksittain Marie-keksinmurusia, valmiiksi lämpökäsiteltyä kondensoitua maitoa, kiiviä ja banaania sekä kerman sijasta vaniliavaahtoa.
Täytyisikin alkaa jo pähkäillä ensi viikonlopun juhliin tarjoiluja. Mitään varsinaista teemaa ei teinimme enää juhliin kaipaakkaan, joten helpommalla päästään silläkin saralla.
Nyt kuitenkin siivous ja pyykit odottaa:
Iloa viikkoonne!
Iida Emilia
Niitä vastoikäymisiä aina välillä sattuu, mutta onneksi menevät, myös aikanaan ohi. Onnea tyttärelle♥...täällä toinen tammikuun "lapsi"...siis minä. Huomenna pyörähtää taas uusi vuosiluku liikkelle...APUA...vastahan oli 15 vuotias....:)
VastaaPoistaKiitos <3 Kyllä nämä vastoinkäymisetkin kuuluu elämään, ja nehän vain vahvistavat ;).
PoistaOi onnea sinnekin tammikuun tytölle, ja erityisonnea pyöreistä! Onneksi tosiaan mieli pysyy aina parikymppisen tasolla ;)
Ihana keväisiä kuvia! Ja herkullisia! Eipä ole lähtenyt tammikuu oikein vauhtiin täälläkään - hammasta purren ja eteenpäin.
VastaaPoistaKiitoksia kovasti :)
PoistaVälillä sataa loskaa niskaan ( ja kuinka ne huolet yleensä tuppaakin kasaantumaan samaan syssyyn ) mutta leukaa ylös ja kohti uusia pettymyksiä mennään :). Tsemppiä!
Herkullista tarjoilua teillä näytti olevan,
VastaaPoistaUutta voimaa uudelle alkavalle viikolle.
Kiitos kovasti tsempeistä ja mukavaa viikkoa sinulle myös Tuija :)
PoistaIhana kukka-asetema pöydällä : )
VastaaPoistaMyös täällä on lähtenyt vuosi vähän takkuillen liikkeelle ja meinasi vetää mielen down, mutta pari lepopäivää hyvän kirjallisuuden parissa, sai ajatukset taas tolpilleen ja kun asiaa ajattelin just positiivisemmalla asenteella, niin ongelmat eivät tuntuneet enää niin haastellisilta... niitä tulee ja menee... onneksi eivät jää pidemmäksi aikaa... : )
Kiitos kauniista viestistäsi Sanni ja näinpä juuri, kun ei ala liikaa asioita vatvoa, vaan ajattelee positiivisemman kautta, niin hyvin ne hommat hoituu <3
VastaaPoista