Hieman meinaa kiirettä pukata tälle viikolle, sillä työpäivien jälkeen olen autellut äitiäni hänen 60-vuotis juhlien järjestelyissä, joita vietetään tulevana lauantaina. Lisäksi syyskuun lapsemme täyttää ensiviikolla yhdeksän vuotta, mutten ole ennättänyt miettiä synttäreitä vielä ollenkaan. Pidämmekin kekkerit onneksi suvulle vasta parin viikon päästä, joten kai tässä vielä ehtii jotakin kehitellä ;)
Sisustelulle tuntuu kuitenkin liikenevän aina aikaa, enkä maltakkaan olla esittelemättä omaa bloginurkkaustani, joka syntyi alkuviikosta puolivahingossa olohuoneen puolelle.
Sohvan siirtelyn myötä olkkarin ikkunan alle jäi valtava tyhjiö, johon toivon löytäväni jossain vaiheessa nojatuolin ja jalkalampun. Haluan kuitenkin tarkkailla ensin kirppareiden ja torin tarjontaa rauhassa ennenkuin rynnin uutta ostamaan. Kierrätys kunniaan!
Tyhjään tilaan kuljettelin nyt alustavasti vanhan apteekkarin lipastomme, joka on viettänyt eläkepäiviään tuolla naulakon alla. Lipastovanhus sopikin ihan hienosti entisen puusohvan paikalle, mutta naulakkoseinä jäi puolestaan liian avaraksi.
Onneksi tavaranhamstraamisesta on sillointällöin hyötyäkin, sillä olin säilönyt lasten vanhaa peilipöytää varastossa näemmä juuri tätä hetkeä varten ;). Melko rumasta 70-luvun retro-pöydästä kuoriutui ihan kelpo bloggauspöytä, kun poistin pinttyneen peiliosan ja vaihdoin vetimet. ( Vetimet ja muutkin tilpehöörit löytyivät kotoa, joten muutos ei tullut maksamaan mitään ).
Tästä väliaikaiseksi tarkoitetusta työpisteestä tuli niin kiva etten ehkä maltakkaan tästä enää luopua!
Terveiset muuten blogini lukijalle joka tuli minua kadulla moikkaamaan, kun laahustin juuri väsyneenä ja pöllähtäneenä työpäivän jälkeen kotiinpäin. Olihan päivän piristys todella :)
Mutta nyt on lähdettävä unten maille.
Heipsulivei!
Iida Emilia