Arjen kaaosta ja juhlaa!

Heipparallaa!

Tuntuu, kuin olisin ollut ikuisuuden täältä blogista poissa, vaikkei edellisestä kerrasta olekaan kuin reilu viikko :).Pahoittelut myös siitä, etten ehtinyt vastaamaan viesteihinne, sillä viime viikko oli jotenkin kaoottisen kiireinen aamusta iltaan! Miten yhteen samaan viikkoon voikin kasaantua kaikki mahdollinen? Töissä oli niin hulinaa, ettei ehtinyt melkein vessataukoa pitää, ja töiden jälkeen kaikenlaista vanhempainiltaa ym. menoa. Kaikenkukkuraksi vielä autokin sanoi sopimuksensa irti Prisman pihassa, enkä päässyt tytärtä treeneistä hakemaan! Unohdin myös toisen tyttären harrastusten alkamisajankohdan, enkä niitä lempifarkkujakaan ollut muistanut pestä! Voi huokaus! Miksi ylipäätään meidän äitien pitäisi aina muistaa, ehtiä ja jaksaa hoitaa kaikki asiat? Ei mekään mitään yli-ihmisiä olla ;)

Kiireestä ja naistenvaivojen aiheuttamasta pinnankireydestä huolimatta täällä saatiin syyskuu käyntiin varsin juhlavissa merkeissä, sillä nuorempi tyttäremme täytti 11 vuotta, ja sen kunniaksi juhlittiin oikein kahtena viikonloppuna peräkkäin. Ensin kavereiden parissa, ja viime lauantaina vielä suvun kesken :)

Myös minun ja isännän hääpäivää kunnioitimme tuossa hässäkässä senverran, että kävimme perheen kanssa yhdessä syömässä perjantai iltana! 1.9.2001 on sormukseen kaiverrettu, eli 16 vuotta on tuostakin ikimuistoisesta päivästä vierähtänyt! Kihlasormukset pujotimme sormiimme jo -96, enkä päivääkään vaihtaisi pois ( tai no ehkä pari ;). Mutta onhan se upeaa, kun on löytänyt rinnalleen ihmisen, jonka kanssa on hyvä olla.

Mutta palataanpa vielä itse juhliin ja niiden puputeemaan :)

Lastenjuhlat on aina helpommat järjestää ainakin tarjoilujen puolesta, sillä sankarin toiveesta pöytään katettiin jäätelöä, karkkia, sipsejä, kinkkupasteijoita ja coctailtikkuja. ( Eli kaikkea mahdollisimman epäterveellistä ;)

Nuo ainoat edes vähän terveellisemmät coctailtikut koostuivat nakeista, lihapullista, juustosta, kurkusta ja viinirypäleistä. Tikut painettiin kaalinpuolikkaaseen ja perinteisen siilin sijasta tehtiinkin tällä kertaa coctailpupu. Nämä menivät kuin kuumille kiville. 

Koristeeksi tein kartongista pupuaiheisen viirinauhan, johon teippasin pumpulipallerot töpöhänniksi.

Lapset askartelivat puolestaan juomapulloille korvat ja silmät :)

Jäätelökakun tein irtopohjavuokaan niin, että annoin valmisjäätelöiden pehmetä n. 10-15 min. huoneenlämmössä, ja sen jälkeen levittelin ne vuokaan keksimurupohjan päälle. Sitten vielä kakku pakastimeen jäähtymään. Kakun voi ottaa esille n. 15 min. ennen kahvittelua/mehuttelua. Hassut pupukoristeet syntyivät meloninpalasista, jotka otin pupupiparimuotilla ja kastelin sulaan suklaaseen, ja jäähdytin sitten jääkaapissa.

Vieraille oli tarkoitus tehdä porkkananmalliset herkkupussit lähtiäisiksi, mutta niihin ei aika valitettavasti riittänyt. 

............

Täällä rakas päivänsankarimme. Oma tuittupää-hurmurimme, jonka huumorintaju saa meidät harvasepäivä nauramaan, mutta itsepäisyys välillä "itkemään". Hän on herkkä ja taiteellinen. Oman tiensä kulkija, joka rakastaa futista ja eläimiä yli kaiken. Hän on tavallaan jo iso, mutta kuitenkin vielä pieni. Äidin oma mussukka!

Oikea pupu pysytteli lähes koko juhlien ajan omassa piilopaikassaan, mutta ilmapallopuput ilahduttivat koristeina, ja olivat helpot toteuttaa. Korvat, nenät ja silmät leikkasimme kartongeista ja kiinnitimme ne liimalla, tai kaksipuoleisella teipillä ilmapalloihin.

Sukujuhliin tein mansikka/viinirypäle britakakkua, jonka esikoinen hienosti kasasi ja koristeli. Lisäksi valkosuklaista vadelmajuustokakkua, jonka ohjeen nappasin täältä. ( Lisäsin ohjeeseen vain pari liivatetta. Oli kyllä hyvää ). Kaupan pakastevalmiit tuulihatut olivat myös kuulemma herkullisia. Itse en ehtinyt maistaa ;). Samoin valmiit juustotikut.

Suolaisen nälkään anoppi taikoi herkullisen kinkkupiirakan ja itse tein kylmäsavulohesta rieskarullia.

Lapsille maistuivat karjalanpiirakat. Eli aika helpoilla tarjoiluilla mentiin. 

Huh hei! Onhan noissa juhlissa aina oma hommansa, mutta sitten kun kaikki on valmista, ja vieraat saapuvat, niin tunnelma on kaikessa tiiviydessään ihan leppoisaa.

Ja muutenkin tuntuu, että tästä viikosta taitaa tulla edeltäjäänsä parempi :)

Halauksin:

Iida Emilia

Futis-synttärit tyttömäiseen tyyliin

Heipsan! Ihanaa alkanutta syksyä kaikille.

Syyskuu on ehdoton lempparikuukauteni ja se onkin meillä alkanut isojen juhlien merkeissä :).

Kuun ensimmäisenä päivänä juhlistimme isännän kanssa kristallihääpäiväämme ( teemme myöhemmin jonkun pikku reissun kahdenkesken sen kunniaksi ) ja kuopuksemme puolestaan täytti toinen päivä täydet 10 vuotta!

Synttärihulinat alkoivat tänä viikonloppuna kunnon kaverikemuilla, vaikka pientä jännitystä olikin ilmassa, että peruuntuuko juhlat vallan flunssan takia. Onneksi nuha alkoi kuitenkin sankarilla helpottaa ja kekkerit saatiin pidettyä.

Synttäriteema rakentui tyttäremme uuden harrastuksen pohjalta, sillä monien lajikokeilujen jälkeen  se oikea on nyt tainnut löytyä! Jalkapallo on vienyt neidin sydämen täysin :)

Lilliputtimme lemppariväri on ollut jo ihan pienestä pitäen sininen, joten väriteema napattiin sieltä, ja mustavalkoisuus antaa hempeään siniseen särmää, sekä sopii tietenkin futikseen. Halusin tehdä hieman "poikamaisesta"  teemasta kuitenkin herkän ja tyttömäisen.

Juomapullojen koristelut olivat päivänsankarin itse ideoimat ja askartelemat. Jalkapallot tulostettiin netistä ja teipattiin pilleihin kiinni. Pallot kannattaa vain kiinnittää hieman alemmas kuin kuvassa olevat, etteivät pallot tule juodessa suun eteen :)

Netistä sai tulostettua myös tuollaista jalkapallokuosia, josta leikkelimme muffinsseihin sydänkoristeet. Söpöt tähtinompparellit ja ilmapallot löytyivät Tigeristä. 

Kauppareissulta Prismasta ostin lähes kaikki muut tarpeet serveteistä ja silkkipapereista muffinivuokiin. Prismassa pitäisi tietääkseni olla myös jalkapallo-ilmapalloja, mutta niitä en tähän hätään löytänyt. Viirinauhan tein serveteistä.

Pätkisjuustokakun koristelin teemaväreihin sopivilla karkeilla, mutta ensiviikon sukusynttäreille lupasin tehdä jalkapallon näköisen kakun! Kääk...tulikohan lupailtua liikoja ;)

Menyyseen kuuluivat kymppivuotiaan toiveiden mukaan: pikkupizzat, coctailtikut, muffinit, kakku, karkit ja juustonaksut. Lapset auttoivatkin tosi kivasti kaikissa järjestelyissä, joten äiti pääsi loppujenlopuksi aika helpolla :)

Juhlien jälkeen on mukava huokaista hetki! Selvittiinhän taas näistäkin :)

Viikon päästä sitten toinen erä edessä.

Iloa päiväänne!

Iida Emilia

Ripaus kultaa ja pitsiä vintage-synttäreillä

Juhlahumut jatkuvat täällä yhä.  Kolmatta viikonloppua putkeen!

( Jaksaa, jaksaa ;)! 

Kuopuksemme synttäreitä juhlittiin viimeviikonloppuna kavereiden voimin, ja tulevan viikonlopun aikana saamme vielä sukua kotiimme kahvittemaan. Innostuin myös tähän samaan hässäkkään varaamaan itselleni kirppispöydän, ja oman mausteensa soppaan lisäsi vielä pikkuiset kääpiöhamsterimme, jotka päättivät viime lauantaina kesken kiireisimmän synttärivalmistelun järjestää kunnon nyrkkeilymatsin, jossa jouduin toimimaan erotuomarina! 
Ennen niin erottamattomat kaverukset saivat toisistaan yhtäkkiä tarpeekseen, ja paniikissa etsein väliaikais-asunnoksi toiselle pahvilaatikon. Onneksi vielä saman päivän aikana löysimme netin kautta häkin, sattumalta melkein naapuristamme. Nyt hamsteri-siskokset jatkavat eloaan tyytyväisesti erakkoina omissa häkeissään ja tappelussa saadut haavatkin paranivat nopeaan. 

Loppujen lopuksi kaikki sujui siis hyvin, ja me isännän kanssa karkasimme viime lauantain iltana kaikkea hälinää pakoon mökille hääpäivän viettoon. Kiitokset äidilleni, joka itse ehdotti, että voisi tulla tyttöjä hoitamaan :) 

Mutta palataanpa takaisin aiheeseen...eli yhdeksänvuotiaan lilliputtimme synttäriteemaan... Tällä kertaa tyttärelläni ei ollut minkäänlaista tiettyä teema-toivetta, eikä liioin väritoiveitakaan kekkereiden suhteen. Hetken jo mietein, että tarvitseeko niitä koristeita oikeastaan ollakkaan!? Pääsisi ainakin jossakin asiassa helpommalla. Mutta niin vain ruokakauppareissulta tarttui käteen kauniit kultaiset servetit ja kakkupapereita...ja siitähän se idea ryöpsähti valloilleen. 

Askartelukaupasta lisäksi hieman silkkipaperia, paperipussukoita, pieniä pitsipapereita.
Pienellä vaivalla nättiä vintage-tyyliin :)

Mutta nyt hippulat vinkumaan! Matot ulos ja siivous käyntiin. Leipomuksetkin ihan vaiheessa.

Nämä kemut kun vielä saadaan kunnialla ohitse, niin kyllä osaa taas rauhallisia koti-viikonloppuja tämän jälkeen arvostaa ;)

Perjantai-terkuin:

Iida Emilia

Mustavalkeat Wonderland -synttärit

Heipparallaa! Toivottavasti kaikilla on ollut mukava ja rentouttava viikonloppu :)

Meillä saatiin synttäreiden ensimmäinen osuus juhlittua, kun lauantaina kotiimme saapui sankoin joukoin sukulaisia päivänsankaria onnittelemaan. Kemut sujuivat oikein mukavasti ja erityisen yllättynyt olen siitä, että olen ilmeisesti vihdoin oppinut suhtautumaan juhlajärjestelyihin letkein rantein!? Osaan kerrankin aloittaa asiat hyvissä ajoin, vai onko lapset vain kasvaneet senverran, että heistä on näin juhlien alla enemmän hyötyä kuin haittaa? ;)

Entinen täydellisyydentavoittelija suoristeli hikipäässä sohvatyynyjä ja koristeli kakkua viimeminuuteilla ennen vieraiden tuloa, mutta nyt ehdein jopa kuvailla rauhassa ennen kekkereiden alkamista. Olen myös päättänyt, että keskityn mieluummin siihen mikä on mukavaa ja jätän jotkut asiat vähemmälle huomiolle. Esim. supersuursiivous on oikeastaan aivan turhaa ennen juhlia, koska lattioille tippuu kuitenkin murusia ja joku pyyhkii takuuvarmasti suklaisen naamansa valkoiseen sohvaan!

Niinpä me keskityimme perus-siivouksen jälkeen askarteluun ja näpertelyyn, kun niitä ideoitakin alkoi lopulta ilmoille kummuta. Juhlien teemaksi muodostui mustavalkoinen Wonderland.
Ajatus lähti esikoisen lahjatoiveesta: Pullip classical Alice -keräilynukesta, joka on siis
Liisa Ihmemaassa-nukke mustavalkoisena.

Tähän olohuoneen lipaston päälle tehtiin lasten herkkupöytä, josta löytyi poppareiden ja karkkien lisäksi kinkkupasteijoita, muffinsseja ja minttudomino/pätkis-kakku.

Limsat laitoimme vanhoihin Laitilan pulloihin, joissa luki tietenkin teemaan sopien: Drink me!
Ja muffinssien päälle esikoinen askrteli "Eat me"-lappuset.

Viirinauha askarreltiin itse erivärisistä serveteistä. Muffinsivuuat löytyivät aikanaan jostain halpiskaupasta. Popgorn-astiat Minimanista. Kaikki on siis sieltä-täältä kerättyä tai itsetehtyä.

Juustokakun päälle tein sokerimassasta kellotaulun, joka osoitti aikaa, jona esikoinen päästi ensimmäisen parkaisunsa synnytyslaitoksella.

Siellähän se pitkänhuiskea sankari itse serkkunsa kanssa 

herkkupöydän äärellä :)

Tässä alhaalla vielä kuva tyttäremme lahjatoiveesta. Tätä nukkea on toivottu pitkään ja hartaasti.
( Kuva lainattu Mollamania-sivustolta )

Meidän vanhempienkin piti kyllä miettiä  pitkään ja hartaasti tämän lahjan hankintaa, sillä nukke ei ole lelu, eikä kestä rajua käsittelyä. Ikäsuositus tälle keräilynukelle on 15 vuotta.
Hintakin on melkoisen kallis. Mutta tiedämme että 12 v. tyttömme on hyvin huolellinen ja tarkka, joten uskaltuduimme tämän tilaamaan. ( Ja kiitos vielä isälleni, joka otti osaa tähän lahjaan ).

Onhan se kaunis kuin mikä.

Ensiviikonloppuna juhlimme vielä sitten kavereiden kesken, ja sen jälkeen saakin pian alkaa suunnitella seuraavia juhlia, nimittäin mieheni täyttää kesällä tasan 40 vuotta!
Huh...sehän kuulostaa jo....keski-iältä!

Reipasta pakkasviikkoa!

Iida Emilia

Juhlaa pukkaa!

Noniin...nyt kun on joulusta juuri selvitty, niin onkin aika alkaa suunnitella uusia juhlallisuuksia, nimittäin esikoisemme syntymäpäiviä. Tyttösemme täyttää jo 12 vuotta ( mihin tää aika on kadonnut!!!) ja haluaa edelleen perinteiset kaverikekkerit. Olemme kyllä luopuneet niistä "kokoluokan" megabileistä jo pari vuotta sitten, mutta muutama paras kaveri on kutsuttu yökylään ja saavat sitten katsella leffaa, herkutella, pelailla, kikatella ja rupatella yömyöhälle ;)

Tässä vaiheessa vuotta ideapankkini on jotenkin typötyhjä. Kumisee onttona koko pääkoppa.
Mutta onneksi tytöillä riittää ideoita. Kortteihin piti saada kuulemma muffinsseja ja väriteemaksi musta/harmaa/valkoista. Ja siitähän se ajatus sitten lähti:

Yhdessä askarreltiin kortit ja kaiveltiin kaapeista esille kaikki väriteeman sopiva 

materiaali. Ja sitähän löytyikin mukavasti, eli eiköhän näillä saada himppusen koristelua aikaan.

Sitten vaan menua miettimään. 

Kakun teko saa taas harmaita hiuksia aikaan, kun oma vakkarileipurini on nykyään jo niin kiireinen, että kakku pitäisi muistaa tilata erittäin hyvissä ajoin. Ei auta kuin itse alkaa kehitellä ;)
( oikeasti löysin muuten tänään päästäni ekan harmaan hiuksen, kääk )

Mutta mitäs tässä ny ressaamaan.
Kyllä näistä juhlista on ennenkin suht kunnialla selvitty :)

Tiistaiterveisin:

Iida Emilia