Uusi suosikkinurkkaus ja heräteostoksia

Moikka!

Nöyrimmät kiitokset teille lukijoilleni ihanista viesteistänne edelliseen postaukseen liittyen! 

Sain runsaasti vastauksia myös facen sekä instan puolella, ja vaikka niitä konkreettisia postaustoiveita oli hyvin vähän, niin parasta oli kuulla, että tykkäätte tästä blogistani ihan juuri tällaisenaan....kaikkine samoine nurkkineen ja arkisine höpötyksineen, joten kiitos teille!

Tästä on hyvä jatkaa samalla kaavalla eteenpäin ja jätän tästedes mieheni sutkautukset huomiotta!;D Yritän myös lisäillä postauksiin juttuja teinielämän haasteista ( joskin niitä ei meillä ainakaan vielä ole edes kauheasti ollut...koputetaan puuta ). Ja mökkeilyjuttuja yritän lisäillä myös. Ensiviikolla olisikin tarkoitus lähteä talvimökkeilemään loman kunniaksi :)

Itseasiassa viime viikollakin nauroin oikein ääneen erään katastroofisen ja kiireisen aamun kynnyksellä, että jestas miten tästäkin sähellyksestä saisi blogimateriaalia!

Ja oikeastaan mulla pyörii useinkin mielessä erilaisia postausaiheita ihan tavallisesta elämästä sen riemuineen ja haasteineen, mutta AIKAA ei vain tunnu löytyvän niiden kirjoittamiseen. Sitä kun saisi vuorokauteen enemmän, niin johan sitä ehtisi tehdä vaikka ja mitä. Eli eihän tässä välttämättä olekaan ispis kadoksissa, vaan juurikin se aika!

Mutta nyt väliin vähän sisusteluakin!

Tämä uusi keittiönurkkaus miellyttää tällä hetkellä silmääni aikalailla, ja täältä tulette varmasti saamaan kuvavyöryn jos toisenkin :)

Nykyisin sorrun aika harvakseltaan ostelemaan mitään "turhaa", sillä kotimme pursuaa jo kaikkea mahdollista tarpeellista ja vähemmän tarpeellista tavaraa. Mutta lähikukkakaupassa käydessäni en voinut vastustaa kiusausta, kun törmäsin tuollaiseen hauskaan sinkkiseen koeputkitauluun, johon voi asettaa kukkasen koristeeksi. Jotenkin niin simppeli ja kaunis esine mielestäni, ja kivasti saa vaihtelua eri vuodenaikojen mukaan. Sen suuremmitta perusteluitta nappasin taulun mukaani.

Naulakko- ja patakaappiseinustalla alkavat tavarat myös löytää hiljalleen paikkaansa. Tuo patakaappi on aavistuksen liian pieni takaseinälle, mutta siihen viereen sopikin tuoli ihan mukavasti.

Kattolamppua pitäisi vielä siirtää ruokapöydän yläpuolelle, sillä lapset tykkäävät tehdä läksyjään pöydän äärellä.

Tänään heitetään kuitenkin läksykirjat nurkkaan, sillä koululaisten hiihtolomat ovat juuri aluillaan! Me vanhemmatkin lomailemme muutaman päivän, joten fiilis on huipussaan. Pikaiset siivoukset alulleen ja taidanpa yllättää koululaiset lämpöisin vohvelein kotiin tullessaan. Aurinkokin paistaa niin ihanasti! Tästä tulee hyvä päivä :)

Mukavaa viikonloppua ja hiihtolomaa muillekin lomaileville!

Iida Emilia 

Blogimietteitä ja kadonneen inspiraation metsästystä

Hellou helmikuinen maanantai!

Viikonloppu meni hujauksessa ja uusi viikko alkoi karmeassa loskasäässä. Rapa roiskuu ja lumikasat muuttuvat sohjoksi, mutta jos tämä tietää kevättä, niin antaa roiskua vaan! Tämä alkuvuosi on aina itselleni jonkinlainen "vaikeampi" välivaihe, jonka vain koittaa rämpiä yli päivän kerrallaan. Vaikka lisääntyvä valo antaa voimaa, niin silti tuntuu kuin olisi horroksessa. Oi kevät, tule jo!

Jonkinlaisessa välitilassa taitaa olla myös tämä blogini tällä hetkellä.

Heräsin oikein pohtimaan asiaa, kun mieheni tokaisi erään kerran, että eikö blogiin voisi keksiä mitään uutta kuvakulmaa tai ideaa?! 

Tottahan tuo onkin, että blogini on jämähtänyt paikalleen ja inspiraationi on ollut toisinaan kadoksissa. Ja ihmekkös tuo, sillä olen kirjoittanut blogia jo pian 10:n vuoden ajan! Miten ihmeessä olen ylipäänsä voinut kehitellä juttua tästä samasta asunnosta ja aihepiiristä noin pitkän aikaa? :D

Blogin alkutaipaleella olin vasta 30:nen, kahden pienen lapsen kotiäiti.

Rakastin tuota aikaa elämässäni ja nautein olla kotosalla tyttöjen kanssa. Kirjoitin paljon lapsiperheen arjesta ja ideapankkini sisutuksen suhteen tuntui olevan ehtymätön. Rahaa meillä ei ollut, mutta kehittelin todella paljon edullisia remontti- ja sisustusideoita. ( Miten tuohon kaikkeen riittikin energiaa :)

Vuosien varrella olen haaveillut useampaan otteeseen vanhasta talosta tai muutosta isompaan asuntoon, eikä tuo haave ole vieläkään kokonaan sammunut. Uskon kuitenkin, että kodin voi tehdä minne vaan, kunhan sydän ja rakkaat ovat siellä mukana. 

Pari vuotta sitten saatiin myös vihdoin teetettyä kunnon remontti tähän kotiimme ja sekin vahvisti  tunnetta siitä, että tässä on hyvä olla.

Vuodet ovat vierineet ja ne ovat täyttyneet elämän kaikkine väreineen. Yhtäkkiä lapset ovat venähtäneet teini-ikäisiksi ja me vanhemmat kieriskelemme keski-iän "kriiseissämme". Elämä pyörii työn, harrastusten, jatkuvan ruuanlaiton ja pyykkäyksen ympärillä. Asiat ovat hyvin ja niistä saa olla kiitollinen, vaikka toisinaan ruuhkavuodet väsyttävätkin.

Olen alkanut myös pikkuhiljaa etsiä itseäni sieltä pyykkivuorten keskeltä. Mitä asioita tykkäsinkään tehdä ennen? Voisinko suoda itselleni taas hieman omaa aikaa ja olla välillä muutakin kuin vain äiti, vaimo ja kodin hengetär? 

Blogikin muuttuu elämän edetessä ja etsii paikkaansa. Sisustaminen on edelleen minulle tärkeää ja rakastan kaikenlaisia projekteja, mutta niille ei vain yksinkertaisesti meinaa jäädä aikaa ( eikä edelleenkään sitä rahaa ;). Energiaakin tuntuu olevan vähemmän.

Kirjoittaminen ja valokuvaaminen ovat minulle kuin terapiaa, ja niiden ansiosta blogini hengittää edelleen....mutta tässä kohtaa rakkaat lukijani tekin voisitte kertoa minkä tyyppiset postausaiheet teitä kiinnostavat? Onko se pelkästään sisustaminen ja remontit? Vai tykkäättekö katsella vain kuvia? Onko kirjoituksilla mitään merkitystä? Voisiko sisustusblogiin kirjoitella enemmän mietteitä elämästä? Tai onko teillä ylipäänsä toiveita postausten suhteen? :)

Mahtavaa jos avaatte asiaa ja autatte minua löytämään inspiksen uudelleen.

Iloisia ajatuksia alkavaan viikkoon loskasta huolimatta!

Iida Emilia

Pieni kierrätyspiste keittiöön

Hiiohoi! 

Täällä tähyillään malttamattomana kohti valkoista horisonttia, liekö vielä kevättä näkyvissä? Suojasää laittoi räystäät tipahtelemaan ja eilen kuulin talitinttien laulavan. Tuli niin kevättä ikävä! Mutta helmikuuta vasta elellään, joten maltetaan vielä tovi. Nuo lumimäärät eivät hetkessä mihinkään katoa ;). 

Sattuipas tässä eräänä vapaapäivänä päähänpisto, jota täytyi heti testailla.

Minua kun toisinaan harmittaa tuo pieni keittiö ja ahtaanpuoleinen ruokailutila, jossa ei oikeastaan muutoksiin ole mitään mahdollisuuksia! Mutta syttyihän se lamppu viimeinkin ja päätin siirtää pöytää n. metrin eteenpäin entisen patakaapin paikalle...ja TADAA...siinähän se :D

Patakaappi puolestaan siirtyi ruokapöydän vanhalle paikalle, eikä uusi järjestys näyttänyt ollenkaan hassummalta. Miten en ollut tätäkään aiemmin hoksannut? 

Uuden järjestyksen myötä keittiöön tuli tilan tuntua lisää ja sain patakaapin nurkkaukseen toivomani kierrätyspisteen. Meillä on aina lajiteltu jätteet, mutta roskiskaapin tila ei ole ollut kyllin riittävä siihen.

Onneksi kierrätyksenkin voi hoitaa kauniilla tavalla ja mm. nuo erilaiset paperipussit tekevät lajittelusta vieläkin hauskempaa. Kartongit ja muovit sujahtavat nyt näppärästi omiin pussukoihinsa ja metalleille ajattelin hommata vielä omansa. 

Kivan näköistä ja hyvä mieli kaupan päälle!

Eilen ulkoillessani huomasin, että meidän kodin lähellä oli kaadettu paljon risukkoa. Sieltä nappasinkin ison kasan pajuja kaniherralle tuliaisiksi ja osan oksista toin kotiin talvisisustuksen silmäniloksi. Lähestyyhän se pääsiäinenkin sieltä pikkuhiljaa.

Luonnonmateriaalit ovat kauneimpia koristeita mitä tiedän. 

Mitäs suunnitelmia lauantaille? Meillä esikoinen lähti isosleirille ja nuorempi saa serkkutytöt sekä mummun kavereikseen. Me lähdemme isännän kanssa tapaamaan tuttavia. Hauskuuksia horisontissa siis :)

Mukavaa viikonloppua!

Iida Emilia