Arki

Heipsan!

Niinhän se blogi jäi toviksi unholaan, koska kesästä ja lomailusta täytyi ottaa kaikki ilo irti :)

Ja onhan tuo kesästely ihanaa, ei siitä pääse mihinkään. Jotenkin niin huoletonta ja rentoa elämää! Mutta niin vain jännästi se aina menee, että alkukesästä toivoisi kesän jatkuvan ikuisesti, mutta loppukesästä mieli samoilee jo syksyyn.

Onneksi elokuu tarjoilee meille vielä lämpöä ja auringonsäteitä arjen alkuun. Se tekee siirtymävaiheesta lempeämpää. Arki on pitkän loman jälkeen tervetullutta, mutta aina se alkuun kangertelee. Pieni haikeuskin jää huokailemaan valoisien kesäöiden perään. Mutta toisaalta meidän teineille, noille yökukkujille tekee jo ihan hyvää päästä normirytmeihin. Onneksi loppulomasta aikataulut alkoivatkin hipsiä luonnostaan raiteilleen, etenkin kun esikoinen kävi kesätöissäkin.

Tänään, pilviseen vapaapäivän aamuun heräillessäni sytyttelin keittiöön pari kynttilää. Nautein hiljaisesta kodista, kun lapset olivat lähteneet kouluun. Täytin pesukoneen, söin rauhassa aamiaisen ja päätin tarttua pitkästä aikaa kameraan. Itseasiassa sain nauttia omasta arkivapaastani yksin ensimmäistä kertaa sitten maaliskuun! Tai siis olisin nauttinut, ellei äitini olisi pölähtänyt yhtäkkiä takaovesta sisään ;D

 Keittiössä siirtelin jälleen pöydän ja patakaapin paikkaa, koska en osaa päättää kumpi järjestys olisi parempi. Ehkä tässäkin pieni vaihtelu aina virkistää! 

Heinät ja omenat tuovat elokuisen tuulahduksen ja ikkunat odottavat laskosverhojaan, jotka otin jo alkukesästä ikkunanpesun ajaksi pois, mutten ole saanut niitä takaisin paikoilleen. Enkä oikeastaan enää edes kaipaa niitä, mutta ikkunaristikoista haaveilen yhä edelleen.

Syksyyn olisi pieniä sisustus- ja remppahaaveita mielessä. Pihaankin jäi monta ideaa vielä muhimaan, mutta tässä vaiheessa pihanlaitto alkaa kummasti tökkiä. Jotkut elokuiset rapujuhlat olisi kyllä hauskat...niitähän olen suunnitellut varmaan joka vuosi, mutten saa niitä koskaan toteutettua ;D.

Onneksi nyt kesällä tuli nähtyä paljon ystäviä ja vietettyä kivoja iltoja, sitä kun ei tiedä mitä syksy ja korona taas tuovat tullessaan!? 

 

 Oikein paljon tsemppiä syksyyn teillekin ihanille seuraajille, jotka jaksatte tänne kurkistella :)

Lämpöisiä elokuun päiviä!

Iida Emilia

 

Kesäinen tuulahdus olohuoneessa

Helteiset terveiset täältä loman kynnykseltä :)

Jopas on ilmoja pidellyt! Ei voi kyllä moittia, vaikka itselleni nuo 30 asteen rajat alkavat olla jo himppusen liikaa. Mutta lämpimät kesäillat uinteineen ovat kyllä aivan parasta, eikä pihan terassilta malttaisi valoisina iltoina lähteä nukkumaan ollenkaan. Myös hiljaiset aamut, kun muut vielä nukkuvat ja kiertelen pihassa kukkia tuoksuttelemassa. Voi kunpa kaikki nämä kesän tuoksut saisi säilöttyä purkkiin talven varalle.

Kuinkas teillä muilla kesä on lähtenyt käyntiin? Luistiko juhannus mukavissa merkeissä? Meidän juhannuksen viettomme sujui perinteikkäästi mökillä mieheni lähisuvun kesken ja oli kyllä niin huikeaa, kun kerrankin pihalla tarkeni oleskella aamusta iltamyöhään. Oli ihanaa nähdä kälyni perhettä ja lasten serkkuja pitkästä aikaa. Viettää aikaa yhdessä pelaillen, nauraen, syöden, kippistellen, saunoen, uiden ja rupatellen. Ikimuistoinen juhannus jälleen kerran ja kiitollinen olo siitä, että olen tuon juhannusheilani myötä 25 vuotta sitten saanut ihanan toisenkin suuren perheen :)

Huomaattekos muuten, että olohuoneessamme on tapahtunut muutoksia? 

Kesäkuun alkupuoliskolla sadepäivänä käynnistyi huonekaluralli, jota olin mielessäni jo pitkään hahmotellut, mutta jokin siinä oli tökkinyt. Ehkä kuvittelin, että painava talonpoikaiskaappi olisi liian hankala siirtää tai televisiolle ei vain kertakaikkiaan olisi huushollissamme muuta sopivaa paikkaa. Onneksi lähdin ideaani kuitenkin toteuttamaan, vaikka isäntä ei alkuun ajatuksesta innostunutkaan 

( jännä, miten hänen pitääkin kaikessa olla aina vastaan ;). Tytär kuitenkin kannusti reippaasti, että äidin muutoksethan onnistuvat aina, joten tuumasta toimeen...

Maalasin samassa rytäkässä kolme valkoista seinää, eli nyt kaikki olohuoneen seinät ovat harmaita ( kun aiemmin vain yksi tehosteseinä oli harmaa ) ja mielestäni ovat nyt pehmeämmän lämpöisiä kuin aivan vitivalkoisina. Lisäksi maalasin myös keittiön ikkunaseinän vaaleanharmaaksi, joten sekin seinä siistiytyi kummasti vaikkei muutoksena ollutkaan suurensuuri.

Tummanharmaa vanha lipasto siirtyi toimittamaan televisiotason virkaa tuonne seinustalle, missä aiemmin oli Juvin sivupöytä peileineen. Yritin naamioida televisiota taulukollaasin sekaan ;D.

Parasta tässä on nyt se, että töllötin on suoraan sohvaa vastapäätä ja katseluetäisyys juuri sopiva. Isännän mielestä television tulisi tosin olla huomattavasti isompi ;). Juvin sivutaso sopii myös mukavasti entiselle tv-seinustalle.

Vanha kaappi siirtyi sohvan entiselle paikalle ja pääsee paremmin edukseen "ruokailutilan" jatkeena. Nyt myös astioilleni ja sisustustavaroille tuli kivasti lisätilaa antiikkikaapin hyllyköille :)

Olohuoneemme on itseasiassa aika tilava ja ehkä siksikin vaikea sisustaa. Nojatuoli onkin nyt uudessa järjestyksessä melko kaukana sohvasta, mutta sen saa mukavasti siirrettyä leffailtoina lähemmäs televisiota. 

Uusi juuttimatto löytyi Tokmannilta hyvästä tarjouksesta ja se sitoo tuon sohvaryhmän kivasti yhteen.

Eli kaikki palaset loksahtivat tässä järjestyksessä oikein oivasti paikoilleen ja koko perhe tykkää! 

( myös vastarannan kiiski ; ). Ja sain muuten siirrettyä kaappivanhuksen ihan itse ukkokullan töissä ollessa, sillä pyyhkeet jalkojen alla toimii kuin rasvattu. 

Nyt kelpaa sisälläkin istuskella sadepäivinä tai viimeistään syksyn tullen. Tuntuu kyllä hullulta, miten en ollut tätä järjestystä jo aikaisemmin testannut, vaikka mielestäni kaikki muut mahdollisuudet olikin kokeiltu :)

Seuraavaksi meinaan nauttia juuri alkaneesta lomastani. Eikä haittaa, vaikka ilmat vähän viilenisikin. Oikein rattoisia kesäkuun viimeisiä sinne teillekin!

Aurinkoisin viikonlopputerkuin:

Iida Emilia

Heinäkuun viimeisiä

Oi kesä, miksi kiiruhdat? 

Miten voikin jo olla heinäkuun viimeinen päivä ja ensi viikolla starttaa käyntiin koulujen syyslukukausi! Huolettomat kesäpäivät ovat ihan pian ohi, enkä tiedä olenko valmis? 

Eilen tuntui jo aavistuksen syksyltä, kun hellepäivät vaihtuivat koleaan pohjoistuuleen ja ainoastaan  viiteentoista lämpöasteeseen. Olin kyllä odottanutkin viileämpiä kelejä, sillä helle kävi jo niin tukalaksi, ettei kyennyt oikein mihinkään järkevään ja pukeutumisessa pelkät aurinkolasitkin olivat liikaa ;D. 

Eilisen työpäivän jälkeen oli pitkästä aikaa energiaa kodin siivoamiseen ja tuntui ihanalta puuhastella sisällä. Sytyttelin myös muutaman kynttilän iltasella olohuoneeseen pitkän tauon jälkeen ja kääriydyin viltin alle. Ihana hyggeilyfiilis!

Pupuherra ihmetteli touhujani ja pomppi kokoajan jaloissa. Pakko oli hänestäkin kuva napata.

Olkkariin ei ole kesän aikana oikein mitään uutta ilmaantunut, paitsi harmaavalkoiset ruututyynyliinat, jotka ostin H&M:n sisustusosastolta 5:llä eurolla kpl. Pikkuhiljaa alkaa syksyinen sisusteluintokin kohotella päätään...entäs teillä?

Vielä ei kuitenkaan anneta sijaa syksylle, sillä onhan tätä kesää jäljellä!

Ensi viikolla jään lomalle ja meillä on jopa pieni reissukin edessäpäin ennen arkea. Mielelläni otan vastaan vinkkejä Savonlinnan suunnalta, mitäs kaikkea nähtävää siellä olisi?

Lämpimät kiitokset muuten vielä runsaista synttärionnitteluista, joita täällä somessa minulle sateli.

Hyvinhän tämä elämä näyttää jatkuvan, vaikka vuosia ropsahtikin taas lisää mittariin ;D. 

(Ja tuosta 40:n "kriisistä" voisi kirjoitella ihan oman lukunsa vielä ).

Kuinkas siellä? Onkos kriisejä...kesän loppumisesta tai jostakin muusta?

Halauksin

Iida Emilia

Olkkarin uusi pöytä

Heipsulivei!

Täällä vapaapäivän suunnitelmat muuttuivat, kun työkaveri tuli kipeäksi ja joudun häntä tuuraamaan, mutta eipä se haittaa, sillä viikonloppu on jo ihan ovella. Ilmatkin näyttävät nyt lämpenevän reippaasti ja sekös vasta saakin hymyn huulille :)

Mutta hei, ihan pikapikaa ennen töihin lähtöä haluan esitellä teille tämän uusimman aarteeni!

Joskus nämä löydöt vain pompsahtavat vahingossa eteen, vaikkei niitä olisi etsinytkään...

Kun vanha sohvapöytämme päätyi muihin tehtäviin, aloin haaveilla jostakin rouheasta ja puunvärisestä pöydästä ja ensihätään kaivoin varastosta pienen puulaatikon sohvan edustalle. Se näyttikin tosi kivalta, mutta oli aivan liian pieni. Ajattelin, että hankin toisen puulaatikon siihen rinnalle, mutta yhtäkkiä vastaani kävelikin tämä ihastuttava Alkon vanha kujetuslaatikko.

Juuri sopivan kokoinen ja niin ihanasti kulunut. Ja miten upea tuo puinen pinta! 

Tämä on kuin meille tehty :)

Hämeenlinnaan on viime syksynä avattu uusi Vintage & Desingn- Korentotori

jossa myydään kaikkea vanhaa ja kaunista. 

Pääsin itse käymään tuossa suloisessa liikkeessä vasta ensimmäistä kertaa ja heti tein tämän upean löydön. Oikein hyvä palvelu ja edukkaat hinnat, joten suosittelen tutustumaan.

Mutta nyt täytyy mennä....tosi stressaava viikko takana jotenkin, mutta onneksi töiden jälkeen tapaan ihania ystäviä viinilasillisen ja tapas-illan merkeissä, niin saa nollata päätään!

Ihanaa viikonloppua!

Iida Emilia

Hiljaisen viikonlopun sisustelut

Laiskan sunnuntain tervehdys!

Minussa asuu pienenpieni erakko. Yksin ollessani tunnen, kuinka sieluni soi ja hengitys tasaantuu! Kuuntelen hiljaisuutta. Sitä suloista sinfoniaa, kun kukaan ei puhu, eikä vaadi. Sitä, ettei mikään maailman melu kantaudu näiden seinien sisään ja voin voin käpertyä omiin mietteisiini.

Yhtä paljon rakastan myös sitä hetkeä, kun ovi aukeaa ja puheensorina täyttää talon! Odotan sitä syli avoinna ja sydän kaipausta täynnä. Ilman läheisiä en olisi mitään, enkä tuolloin ehkä näkisi kauneutta, jonka hiljaisuus voi tuoda tullessaan.

..........

Syksyinen viikonloppu taipui moneen. Isäntä sai nauttia mökkeilystä miesten kesken. Esikoinen koki uusia elämyksiä isosleirillä ja kuopus puolestaan kisaili futiksen parissa. Minulle jäi hiljaisuus, enkä pistä siitä pahakseni. Lisäksi vietimme kuopuksen kanssa laatuaikaa...sen mitä tuollainen varhaisteini kännykältään ja ystäviltään ehti ;). Äitinikin kävi meillä kyläilemässä.

Nyt on perhe palannut kotiin ja hyvä niin, sillä hieman ontto olo vaivaa aina kun joku puuttuu. Palapeli on taas kasassa ja kotoisa hälinä taustamusiikkina.

Rauhan vallitessa minulla oli aikaa uppoutua sisustelemaan ja sytytellä kynttilöitä. Nauttia hetken  siististä kodista ja ojennetuista sohvatyynyistä! Terapiaa minulle, vaikkei toki elämän tärkeyslistassa niitä kaikkein tärkeimpiä jos syvällisemmin ajattelee.

Jokatapauksessa olohuoneen sisustus muokkaantui hieman ja nyt olen siihen todella tyytyväinen! Ajatuksenani oli saada olkkariin lisää tilan tuntua, sekä kontrastia tummemmalla värillä. 

Tavaroiden kierrätys huoneesta toiseen toimii hyvinkin jos muutosta kaipailee. Aina ei tarvitse ostaa uutta. Vaihdoinkin lastenhuoneen ja olkkarin lipastot päikseen, ja samalla maalasin vanhan kuluneen lipaston tummanharmaaksi. Siitä tuli mielestäni tosi upea! Maalina käytin  Eskaron Aguamaster 40 kalustemaalia, jonka sävykoodi E047. Mielettömän kaunis väri ja puolikiiltävä pinta! 

Sohvan työnsin ihan nurkkaan, jolloin vanhat tikapuut pääsivät kunniapaikalle lipaston viereen.

Myös kanin järsimä vanha matto sai väistyä tilasta kokonaan, sillä olenkin haaveillut jonkin aikaa uudesta. Tosin välttämättä olohuone ei kaipaa mattoa ollenkaan, sillä lattian kaunis pinta pääsee näin paremmin oikeuksiinsa.

Olkkarin kulmaan sopisi itseasiassa erittäin hyvin kulmasohva, jos joskus pääsisimme mieheni kanssa yhteisymmärrykseen uuden sohvan ulkonäöstä tai tarpeellisuudesta ylipäänsä ;). Tämä vanha sohva on palvellut meitä jo pitkään, ja appivanhempiamme ennen sitä. Laatu on priimaa, mutta valitettavasti sohvan vihreä väritys kaipaa aina naamioinnin päälleen.

Jonkinlainen seinä- tai lattiavalaisin olisi myös käytännöllinen sohvan nurkkauksessa.

Aika pienestä se muutos oli kiinni, mutta mielestäni syysilme piristyi nyt kummasti. 

Nyt taidan käväistä pienellä happihyppelyllä ja laittaa saunan lämpenemään.

Leppoisaa iltaa ja tsemppiä uuteen viikkoon!

Iida Emilia

Olohuoneen täyspuinen sivupöytä

Heipä hei!

Mitä teille kuuluu? Tänne kuuluu oikein hyvää perusarkea, ripauksella materiaalionnea!
Saimme nimittäin olohuoneeseemme uuden ihanan sivupöydän, joka on niiiin kaunis, että aivan sydän pakahtuu. 

Pitkään suunnittelin tälle seinustalle muutosta, sillä lasten vanha paripulpetti oli jäänyt nuorisolle pieneksi. Toisaalta en olisi raaskinut luopua pulpetista millään, mutta todellisuudessa sillä ei ollut enää minkäänlaista käyttöä, ja lisäksi se ahmaisi olohuoneesta paljon tilaa. Onnekseni eräs tuttavani etsi juurikin samanlaista pulpettia vanhaan rintamamiestaloonsa ja niin pääsi pulpetti uuteen, ihanaan kotiin, pienen tytön piirustelupöydäksi :)

Koska tarvitsimme olohuoneeseen kuitenkin jonkinlaisen tason, jota voisi käyttää myös työpisteenä, aloin etsiskellä kapeita sivupöytiä ja instagramissa törmäsinkin sattumalta erään kauniin tilin kautta täydelliseen JUVI-Production sivupöytään. Avasin suuni oikeassa paikassa oikeaan aikaan, ja siitä lähti mukava yhteistyö käyntiin.

Juvin huonekaluja olen ihastellut itseasiassa jo nuoresta saakka, kun niihin ensimmäistä kertaa sisustuslehdessä törmäsin, ja aina ajattelin, että joskus vielä noita meille haluan! Ja siinä se nyt on: meidän ensimmäinen Juvilainen :)

JUVIn ideologia natsaa yhteen omien aatteideni kanssa, sillä arvostan suuresti kotimaista käsityötä ja kunnon puusta tehtyä, kestävää laatua. Juvilla vaalitaan täyspuuhuonekalujen ja puusepäntyön arvokasta perinnettä, jonka perustana on rakkaus vanhoihin antiikkihuonekaluihin. Perheyrityksen tavoitteena onkin tuoda täyspuiset huonekalut kuluttajien tietoisuuteen ekologisena ja kestävänä vaihtoehtona kertakäyttöhuonekaluille.

JUVIn huonekalut valmistetaan ilman pintakäsittelyä, jolloin asiakas pääsee itse vaikuttamaan kalusteen ulkonäköön. Huonekalut voidaan siis pintakäsitellä itse tai värjäyttää ne JUVIn ammattimaalarin kautta.

  JUVIn tuotevalikoimasta löytyi hurjan paljon erilaisia sivupöytämalleja,

joista omaksi suosikikseni valikoitui heti tämä koivusta valmistettu, hyvin simppeli välihyllytön pöytämalli. Vetimien laajasta kokoelmasta valitsin mustat, patinoituneet kuppivetimet. Sain tuotteet erittäin hyvään tarjoushintaan bloginäkyvyyttä vastaan.

Halusin pintakäsitellä pöydän itse, sillä kaapin perukoille oli kasaantunut erilaisia maalin jämiä. Värin valinta ei ollut ihan helppoa, sillä valkoinen olisi ollut tietenkin turvallinen ja meille sopiva sävy, mutta halusin kerrankin jotakin muuta valkoisen tilalle. Musta sävy olisi ollut myös tyylikäs vaihtoehto, mutta lopulta maaliviivoille taistelivat vaalea- ja tummanharmaa. 

Päädyin lopulta tummanharmaaseen, enkä voisi olla lopputulokseen enempää tyytyväisempi. Se on aivan täydellinen! Pöydän kannen halusin jättää puun väriseksi, mutta sen käsittely on vielä kesken. Ajatuksena olisi vahaus tai öljypinta, joka muistuttaisi harmaantunutta vanhaa puuta.

Kuvissa on nyt hieman erilaisia stailausvariaatioita, sillä en osannut päättää vielä, tuleeko pöydän yläpuolelle juliste vaiko peili!? Taidan päätyä julisteeseen, koska se on mielestäni raikkaampi kokonaisuus.

Innostuin tuosta tummanharmaasta niin kovin, että maalasin viikonloppun aikana pöydän lisäksi myös yhden lipaston, tuolin ja tuon kuvissa näkyvän peilin kehykset. Ja kylläpä kodin ilme sai kaivattua kontrastia ja uutta ilmettä :)

Allaolevassa kuvassa näkyykin paremmin pöydän harmaa sävy, joka on maalatu Eskaron Aguamaster kalustemaalilla E047.

Sain JUVIlta vielä yllätyslahjana ihanan pikkujakkaran, sekä mustaa, vanhanajan maitomaalia.

Täytyykin testata tuota maalia johonkin. ( Kaniherra siellä jakkaraa juuri ihasteleekin. Hänkin rakastaa aitoa puuta, mutta onneksi on pitänyt terävät hampaansa toistaiseki huonekaluista erossa ;)

Uuden, kapean sivupöydän myötä olohuoneeseen tuli tilaa ja avaruudentuntua yllättävän paljon lisää, ja tuo tumma väri jollakin tapaa "raikastaa" vaaleata tilaa! Tykkään ihan älyttömästi. 

Me jatketaan täällä kaniherran kanssa vapaapäivän viettoa ja ihastellaan uutta pöytäämme. Mitäs olette kokonaisuudesta mieltä?

Iloa ja energiaa päivääsi!

Iida Emilia

-Yhteistyössä JUVI-Production-

Telkkarin piilopaikka!

Moikat harmaaseen tiistaipäivään!

Kuinka tuo syyskuu katosikin niin nopeaan? Lokakuuta tässä tallustellaan jo eteenpäin, ja sen myötä syystuulet ovat muuttuneet yhä synkemmiksi ja vilpoisemmiksi! Nyt kodin lämpö kynttilöineen on aina vain houkuttelevampaa, ja illan tullen kääriydytään vilttiin sohvan-nurkkaan televisiota katsomaan.

Itse en juurikaan telkkarista mitään erityistä seuraile, mutta hyviä leffoja katson kyllä mielelläni.

Koko perheen lemppareihin kuuluvat mm. Possen ja Miljonäärikisailun lisäksi Kaikki vastaan yksi.

Muutoin en juuri tuota mölytoosaa päällä pitäisikään, ja välillä tuleekin isännän kanssa vääntöä siitä, että voiko esim. sunnuntaisin televisio huutaa taustalla aamusta iltaan!? Mieheni mielestä voi ;)

Itse taas piilottaisin mielelläni kaiken elektroniikan pois näkyvistä, ja rauhaa rakastavana ihmisenä voisin kuunnella pelkkää hiljaisuuttakin pitkän tovin! Musiikkimakuni suhteen olen myös aika vanhanaikainen, sillä mielestäni parasta musaa on soitettu 50-70 luvuilla! Mm. Beatles, Elvis, Pepe Wilberg tai Rauli Padding. Avot! Suomipoppia fanitan kyllä kovasti.

Mutta palataanpa nyt lukijan toiveesta tuohon television piilopaikkaan vielä tarkemmin.

Pitkään haaveenani oli löytää töllöttimelle vanha kaappi, jonka narisevien ovien suojiin tuon elektroniikkamöykyn saisi tarvittaessa piilotettua. 

Alkuun tv-kaapin virkaa toimittikin useamman vuoden ajan kirpputorilta löytynyt Ikean Markör, mutta kun sattumalta muutama vuosi sitten löysin tämän antiikkisen talonpoikaiskaapin Torista kohtuullisella hinnalla, niin se oli menoa se! Enkä ole ostostani päivääkään katunut. Luonnossa tämän kaunottaren ikä tulee paremmin esiin, kuin kuvissa, sillä valkoisen maalipinnan alta näkyvät ihanasti kaikki kolhut ja vuosisatojen tarinat. 

Kaappi olisi toki ihana myös vaatekaappina, tai astiakaappinakin, mutta olohuoneessamme se saa komeilla ansaitsemallaan paraatipaikalla. 

Koukut ja hattuhylly ovat alkuperäistä perua, mutta kiinnitimme niiden lisäksi kaappiin pari liimapuulevystä sahattua hyllykköä, joiden päälle televisio ja muu elektroniikka sopisi.  Hattuhyllyillä koreissa pysyvät tallessa mm. cd-levyt ja dvd-leffat.

Verhon taakse piilotin nuo pakolliset digipoksit ym. pelilaitteet johtoineen. 
Myös valokuva-albumit ja kynttilävarastoni löytyvät täältä kaapin kätköistä. Johtoja varten jouduimme poraamaan suurehkon reijän kaapin takaseinustaan, alareunaan. 

Hyvin on TV-kaappi meitä palvellut, ja isännällekin se on kelvannut, mutta isompi televisio pitäisi kuulemma jossakin vaiheessa saada ;)

Nämä olkkarikuvat onkin otettu hieman eri päivinä, kun asetelmat pöydillä ovat muuttuneet, ja muutenkin päivä näyttää olleen aika paljon kirkkaampi tuolloin. 

Tänään vapaapäivänäni pitelen sadetta sisällä kanin kanssa. Ei nimittäin pupuherrakaan viihtynyt kosteassa säässä kymmentä minuuttia kauempaa, vaan loikki äkkiä aidatulta takapihalta takaisin sisälle pötköttelemään.

Mielelläni otan muuten vastaan noita blogipostaustoiveita, jos niitä teiltä lukijoilta löytyy :)

Iloa päiväänne ja mukavaa lokakuuta!

Iida Emilia

Vaihtelunkaipuuta olkkarissa

Maanantaimoi!

Viime viikko piti sisällään kaikenlaista elämänkirjoa laidasta laitaan. Lähinnä arkeen liittyviä kiireitä iloineen ja pienine murheineen, mutta valitettavasti myös syvää surua ja järkytystä Turun tapahtumiin liittyen. Miksi maailman pitää olla niin julma? Ei voi ymmärtää! Asiaa on puitu ja ihmetelty yhdessä lastenkin kanssa. 

Elämä täällä kuitenkin jatkaa samaa tuttua rataansa...joskus niin kovin tylsääkin arkea eteenpäin: töitä, kaupassa käyntiä, ruuanlaittoa, pyykkäystä, harrastuksiin kuskaamista. Välillä levätään, ja taas aloitetaan sama rumba alusta. Ihanan tavallista arkea!

Tällaisen keski-ikäisen, ruuhkavuosissa elävän oravanpyörässä pienetkin jutut piristävät! Kuten se, että appivanhemmat halusivat lauantaina tyttömme mukaansa mökille. Me vanhemmat saimme tuikitärkeää parisuhdeaikaa, ja vietimme lauantai iltaa leppoisasti kotoillen, musiikkia kuunnellen ja thaimaalaista noutoruokaa maistellen. Iltasella katselimme leffaa ja herkuttelimme vielä juustolla viinin kera. Tulipas tuo laatuaika tarpeen! Samalla tytöt olivat saaneet isovanhempiensa aikaa ja huomiota. Olivat käyneet metsäretkellä sieniä ja vadelmia noukkimassa. Olivat pelanneet yhdessä lautapelejä. Saunoneet ja uineet. Kaikilla oli hauskaa :)

Mukavaa vaihtelua toi myös olohuoneen uusi järjestys! Olemme asuneet samassa asunnossa jo pian 15 vuotta, mutta lähes koko tuon ajan olkkarin järjestys on pysynyt melko samana! Toki huonekalut, tekstiilit ja seinän väritkin ovat vaihtuneet tuona aikana, mutta vaikka kuinka olisin vääntänyt huonekaluja ympäriinsä, niin aina ne ovat palanneet siihen samaan muottiin.

Nyt päätin jälleen vaihtelunkaipuussani pyöritellä hieman kalusteita, ja löytyihän sieltä lopulta kiva uusi järjestys! Vanha painava talonpoikaiskaappi sai pysyä paikoillaan, ja siellä sisällä oleva töllötin määräsi sohvan paikan ;). Entiselle sohvaseinälle loksahti myös piironki hyvin paikalleen ja nojatuoli päätyi hieman vinottain sohvaa vastapäätä. Mattokin sai jäädä rennosti vinoon. Taulunkehyksiin olisi vihdoinkin aika hankkia jotakin kuvia ja etsinnässä olisi myös jalkalamppu.

Tänään nautin vapaapäivästäni! Teen lasten keräämistä kanttarelleista keiton, käyn nuuskimassa  ulkona elokuisen raikasta ilmaa ja pesen sitä pyykkiäkin. 

Iloa arkeen!

Iida Emilia