Syksyn värejä

Kiireetön laiska sunnuntai. Nukuttiin pitkään, katseltiin torkkupeiton alta Peppi Pitkätossun seikkailuja, syötiin aamupala vasta puolenpäivän aikaan. Lapset lähtivät ulos leikkimään, minä laitoin kaalilaatikon uuniin hautumaan, ja leipaisin omenapiirakkaa jälkkäriksi. 

Ulkona satelee ja paistaa vuorotellen. Värikkäät lehdet leijailevat ilmassa viileän pohjoistuulen riepoteltavina. Syksy näkyy ja tuoksuu! Rakastan tätä aikaa. 

Sisällekkin oli saatava ruskan sävyjä. Niinpä keräsin erään iltalenkin aikana kauneimpia vaahteranlehtiä mukaani, ja laitoin ne kirjojen kansien väliin kuivumaan. Muutaman päivän jälkeen asettelin lehtiä kotiin koristeeksi. Helppoa ja värikästä syys-sisustelua :)

Jottei tämä sunnuntaipäivä menisi vallan sisätiloissa lorvimiseen, niin valmistaudun nyt ystäväni kanssa reippaalle kävelylenkille. Sen jälkeen maistuukin saunan löylyt, ja loppuilta ihastellaan tähtösten tanssiliikkeitä. Eiköhän näillä eväillä jakseta taas rientää kohti uutta arkiviikkoa!

Suloista syys-sunnuntaita joka kotiin!

Iida Emilia

Tunnelmia sohvan-nurkasta

Olohuoneen syystunnelmat ovat rauhalliset, eikä mitään erityisiä muutoksen tuulia ole havaittavissa. Nautin siitä, kun illat hämärtyvät ( ja toisaalta kuitenkin päivänvaloa riittää aamusta iltayhdeksään, eli juuri sopivasti ). Sytyttelen harmaina päivinä, ja viimeistään illan pimeinä tunteina kynttilöitä runsaasti tuikkimaan. Ja pitihän sitä jo yhdet tunnelmavalotkin olohuoneen nurkkaan tempaista :)

Olen alkanut hiljalleen myöntää itselleni, että lapsiperheessä valkoinen matto ei ole kovin järkevä valinta! Toki pienet puuvillamatot mahtuvat helposti koneeseen, mutta tuo olkkarin suurempi matto kaipaisi taas mäntysuopahoitoa, vaikka sen juuri alkukesästä pesinkin. Plääh! Niinpä olenkin katsellut hieman jo uusia mattoja sillä silmällä, että jospa kuitenkin kokeilisi jotain tummempaa? Toisaalta vaaleat matot  jotenkin raikastavat tuota vanhaa ja kulunutta mosaiikkiparkettia. Kaippa se on kiikutettava matto siis vielä rantsuun pesupaikalle.

Peililipasto koristautui syksyyn led-valoin, joita hieman tuunailin GG:n cupcake-paperikupeilla, jotka olivat jääneet käyttämättä. Näin koristevalot tuovat kivaa syystunnelmaa olematta liian jouluiset.

En muista muuten koskaan kuvanneeni olohuonetta niin, että tuo seinä näkyisi kokonaisuudessaan. Maalasin aikanaan sohvan takana olevalle ( liian ) piiiitkälle seinälle tuollaisen neliön mallisen alueen, jotta se hieman katkaisisi pitkän seinän vaikutelmaa. Se on toiminut ihan hyvin. Ainakin meidän "komea" sohva pääsee sieltä hyvin oikeuksiinsa!

Saimme sohvan aikanaan appivanhemmiltani, ja sohva on vieläkin tukeva ja erittäin hyväkuntoinen. Sen ainut ongelma on VÄRITYS, sillä noiden valkeiden peitteiden ja tyynykasojen alla väijyy sellainen tummanVIHREÄ blyyssi-ihanuus, joka ei todellakaan sovi tähän asuntoon! Olen kerran, jos toisenkin ehdotellut siipalleni varovasti uuden sohvan hankintaa,( tuttavani myi esim.edullisesti pois siistiä Ektorppiansa hiljan ) mutta isäntä on päättänyt pitää tästä kiinni kynsin ja hampain. Eikä siinä mitään! En minä yöuniani ole tuon takia menettänyt. Täytyy kai ukko-kullallakin olla joku mieleinen esine täällä torpassa ;D

Jokatapauksessa iltaisin kynttilänvalossa  näyttää onneksi hyvältä niin sohva, likainen matto kuin kulahtanut emäntäkin. ;)

Tunnelmaista arkiviikon jatkoa!

Iida Emilia

Aurinkoinen syyspäivä Aulangolla

Eilinen upea keli houkutteli ulos! Niinpä nappasin kameran kainaloon, ja heitin tylleröille jotain hieman siistimpää vaatetta päälle. Ajelimme Aulangon kauniisiin maisemiin, ja ikuistin muutaman potretin koululaisistamme. Eihän nuo neidit kovinkaan kauaa jaksaneet kuvauksiin keskittyä, mutta muutaman kivan räpsyn sain kuitenkin napsittua. Aika kesäisiltähän nuo maisemat vielä taustalla näyttävät. Turhaan toivoin saavani syksyn värejä jo mukaan. Aurinko suorastaan häikäisi!

Nämä penkkikuvat olivat omat suosikkini:

Sunnuntai alkoikin sateisen harmaana, mutta yllättäin ilma kuitenkin kirkastui, ja taas saimme nauttia kauniista päivästä. Toisaalta odotan jo sellaista himppusen viileämpää ja kuulaampaa keliä,

 mutta eiköhän sitäkin ole vielä riittävästi luvassa ;) 

Nyt pannarikakku pois uunista ja herkuttelemaan!

Iida Emilia

Black & White

Heippa! Tulin vaan toivottelemaan ihanaa viikonloppua kaikille :) 

Eilisen siivouspäivän tiimellyksessä muokkailin samalla eteisen tasojen asetelmia. Tässäpä muutama räpsy mustavalkeista tunnelmista. Vanhat kamerat ovat löytöjä mieheni työpaikan takahuoneesta, ja tykkään niistä hirveästi. Eteisen mustavalkoisuus on ja pysyy, vaikka muualla kodissa tekisikin mieli vaihdella väritystä.

Sateenvarjolle ja kumppareille ei ole ollut tänä syksynä paljoakaan käyttöä. Tänäänkin aurinko paistaa ihanasti! Nyt olisi hyvä hetki lähteä ulos kameran kanssa vangitsemaan ruskan värejä talteen.

Kiitos kovasti lämmittävistä kommenteistanne, ja tervetuloa uusimmat lukijat! Itse olen ollut varsin laiska kommentoimaan taas viimeaikoina. Jospa tavat paranisi tässä syksyn edetessä ja iltojen hämärtyessä ;)

Lämmintä syyslauantaita!

Iida Emilia

Monster high synttärit

Ihana syyskuu! Lempparikuukauteni, joka pitää sisällään monia iloisia juhlapäiviä. Syyskuun ensimmäisenä juhlistimme isännän kanssa 12-vuotis hääpäiväämme, ja heti siihen perään Lilliputtimme täytti 7 vuotta. 

Tänä vuonna teematoiveeksi valikoitui Monster High, joka on nyt suuri hitti tytöillämme. Monsterihahmojen Draculaura on kuopuksemme ehdoton suosikki, jonka pohjalta poimimme juhlien värimaailmaan pinkin, mustan ja valkoisen. Koristeet, servetit ja herkut hankittiin sitten tietysti saman värisuoran mukaan :)

Juhlien järjestäminen on ihanaa, mutta jokin hermojen hallintakurssi olis kyllä aina ennen H-hetkeä paikallaan! En tiedä miksi se pinna kiristyykin loppusuoralla niin kireäksi? Eihän täällä nyt sentään vastaanoteta tasavallan presidenttiä, eikä se anoppikaan niin pelottava ole, että kaiken tarvisi olla tiptop...mutta ilmeisesti jokin täydellisyyden tavoittelu kuuluu vaan persoonaani ;) 

Pahimman stressin helpottamiseksi tilasin sukulaisten kekkereille valmiin kakun taitavalta tuttavaltani, joka on lähiaikoina perustamassa omaa kakkupuoti Jiisoppia. (Nettisivut ja kuvagalleriat tulossa lokakuun aikana ). Kakkuun toivoin suunnilleen samanlaista mallia, kuin Draculauran omassa synttärikakussa. Annoin kakkutaiteilijalle muutoin vapaat kädet. Kaakusta tuli upeampi, mitä osasin edes odottaa! Todellinen kahvipöydän kuningatar. Täytteeksi halusin jotain raikasta, ja marjaisaa oman valkosuklaa-daim juustokakun rinnalle. Sisältönä kakusta löytyi suussasulava mansikkainen sitruunamousse. Aivan täydellinen, ja erittäin riittoisa kakku!

Mikäli joku Kanta-Hämeen alueella asuva kaipailee juhliinsa makoisaa ja näyttävää kakkua, niin voin todella lämpimästi suositella Jenni-leipuria, jonka käsissä taipuu koristeiksi niin vauvat, kukat, korkokengät, reinotossut...aivan mitä vaan maan ja taivaan välillä. Lisätietoja voi kysellä osoitteesta: jiisoppi@gmail.com. Toiminta käynnistyy lokakuussa, mutta varauksia ja tiedusteluita otetaan jo toki vastaan :)

Kokeilin ensimmäistä kertaa eläissäni tehdä myös noita suloisia popseja. Taikinan tein dominoista, ja appelsiini tuorejuustosta, josta tulikin melkoisen makea yhdistelmä. Yksi pallero vei kyllä makean-nälän hetkessä jopa meikäläisen kaltaiselta herkkusuulta ;) Olihan noiden väkästäminen melkoista tuhraamista! Pallopullat piti ainakin jähmettää kunnolla jääkaapissa ( pakastimessa ) ennen tikkuun laittoa, sillä muutoin ne valuivat tikun läpi! Suklaasula valui myös helposti, joten heti dippaamisen ja strösseleiden jälkeen iskin "lihapullat" jääkaappiin pystyasentoon. Tulihan niistä sitten lopulta ihan hauskan näköisiä.

Lastenkekkereille leivoimme muffinsseja, ja jäätelökakun päälle maalasin Lilliputin toiveesta Draculauran kuvan. Kuva on maalattu marsipaanille pastaväreillä. Tuosta maalamishommasta tykkään ihan hirveästi, mutta aikaavievää puuhaa se kyllä totisesti on.

Päivänsankari halusi pukeutua lastenjuhliin Draculauran asuun, ja sattumalta löysimme Tiimarin alekorista sopivan peruukin ( hiukset kun olisi kuitenkin kiireessä jääneet kampaamatta ;)

Isäntä naputteli lipaston taakse toiveestani tukipuut, joiden päälle asettelin serveteistä leikatut koristeet. Näin saimme kivan herkkukioskin lasten iloksi, ja jonoa kiskalla riitti.

Nyt voi taas huokaista ja hengähtää kun juhlat ovat onnellisesti ohi, eikä hetkeen tarvitsekkaan hermoilla ( ainakaan juhlien merkeissä )!

Syyskuun säät ovat olleet suotuisat ja suorastaan helteiset. Me lähdemme nyt mökille saunomaan, ja taidan pulahtaa vielä jorpakkoonkin!

Raikasta syyskuun sunnuntaita!

Iida Emilia