Mökkiprojektia

No niin, laitetaanpas nyt muutama kuva mökkiprojektista tänne blogin puolelle, kun niiden perään oli jokunen lukija kysellyt. Kuvaaminen on ollut hieman haasteellista mökillä ( etenkin kun olen unohtanut kameran lähes aina kotiin ;) tai ilma on ollut usein pilvinen ja sateinen. Lisäksi remontin vuoksi pikkumökissä ja verannalla lojuu kaikenlaisia epämääräisiä tavara- ja huonekalukasoja, joita en blogiin halua kuvata. Mutta sellaistahan se remppaaminen on, että paikat ovat jonkinaikaa sikinsokin, ja sitä on sietäminen :)

Ilmat muuttuivat iloksemme taas kesäisiksi ja lämpimiksi. Puolen tunnin ajomatka mökille maalaismaisemissa on terapiaa sielulle! Siinä unohtuu samantien maalliset murheet ja paineet. Siis niiiin kaunis on Suomen suvi, että ihan sydän meinaa pakahtua. Mökin pihaan astuttaessa kielojen tuoksu ottaa avosylin vastaan ja lintujen orkesteri soittaa suloisia säveliään. 

Rannan tuntumassa Rodo on puhjennut upeasti kukkaan!

Mökin maasto on mäkistä ja mäntyistä. Kukkaistutuksia ei tänne edes kaipaa, sillä ympäröivä metsä ja lammenranta toimii katseenvangitsijoina. Täällä ollaan ihanasti keskellä luontoa!

Kuvassa näkyy etualalla vanha hirsimökki, johon on jälkikäteen rakennettu terassi. Tämä mökki on nyt temmellyskenttäni. Taustalla komeilee uusi mökki, jossa vietetään paljon aikaa. Siellä on kaksi makuuhuonetta ja yhdistetty olohuone/avokeittiö. Muutama vuosi sitten tänne asennettiin aurinkopaneelit, joista saadaan sähköä. Juoksevaa vettä mökkeihin ei tule.

Vanha mökki on hyvin pieni ja hämärä. Kellastuneet hirret syövät päivänvaloa, ja ikkunan edessä oleva lasitettu terassi imee viimeisetkin valonpisarat. Tarkoituksena olikin saada pikkutupaan hieman valoa lisää ja muutenkin lisätä viihtyisyyttä.

Ensitöiksemme mökki tyhjennettiin, ja kävin imurilla seinät läpi, jotta pölyt ja hämähäkinseitit saivat kyytiä. Pesin hirret laimealla pesuaineella, ja odotin seuraavaan päivään seinien kuivumista.

Appiukkoni toivoi seinille kuultomaalia. Itse en yleensä kauheasti hurmaannu kuultavista maalipinnoista, ja pelkäsin että lopputuloksesta tulisi suttuisen näköinen. Tutkailin blogeista erilaisia vinkkejä ja vaihtoehtoja, ja ihastuin hengittävään Uulan Ilona -maaliin, jonka kerrottiin soveltuvan erittäin hyvin vanhoille puupinnoille. 

Sävyksi valitsin lopulta pähkäilyjen jälkeen puhtaan valkoisen. Toisena vaihtoehtona olisi ollut vaaleanharmaa. Maali oli ihanan kevyttä ja helposti levittyvä, eikä haissut oikeastaan ollenkaan. Kahden maalauskerran jälkeen lopputulos miellytti silmää, ja maali peitti yllättävän hyvin kellastuneen hirren.

Ikkunanpuitteet ja ovien pielet maalasin myös kahteen kertaan Uulan peittävällä kalustemaalilla.
Kyllä vaan alkoi mökin ilme jo kummasti raikastua!

Katto vaatisi mielestäni myös valkaisevan käsittelyn yhteneväisyyden vuoksi, ja sekin lisäisi vielä huoneen avartumista. (Asiasta käydään vielä keskustelua vaarin kanssa ;) Muuten maalaushommat alkavatkin olla loppusuoralla. Oven maalaaminen on vielä kesken, ja ikkunan ruudukot ajattelin sisäpuolelta myös käsitellä. Mökissä on myös vaarin omatekoiset täyspuiset keittiönkaapistot, joihin ei kosketa. (Pientä tuunausta vaan). Lattiahan onkin jo aikanaan  maalattu vaaleanharmaalla, ja se onkin aivan täydellinen! Piakkoin pääseekin sitten siihen hauskimpaan hommaan, eli sisustuksen pariin. Jee! Laittelen sitten lisää ennen- ja jälkeen kuvia :)

Oikein ihanaista kesäviikonloppua kaikille!

Iida Emilia