Meidän pieni sydäntenmurskaaja!

Saanko esitellä...

meidän uuden perheenjäsenemme, pupuherra Apollon :)

Hän muutti meille perjantaina pitkällisen pupukuumeilun jälkeen, ja viikonlopun ajan olemme nyt tutustuneet toisiimme sillä seurauksella, että sydämemme ovat sulaneet täysin tämän pojun suloisuudelle!

Apollo, eli Allu on rodultaan Ranskanlupan ja kääpiöluppakorvan risteytys. Hän on vasta 3,5 kk vanha, mutta on jo melko kookas ja kasvavassa iässä edelleen. Hän on utelias, reipas ja rohkea kani, joka tykkää syödä, loikoilla, tutkia paikkoja ja saada hyppyhepuleita :). Seuralliseltakin pupupojumme vaikuttaa, vaikka on vain hetken meillä asustanut.

Täällä Alluherra edestä ja takaa :)

Hän on saanut kuljeskella kodissamme vapaasti. Ainoastaan yöksi olemme laittaneet häkkiin.

Kaikki pisut ja papanat on tehty nätisti häkkiin, eikä hän ole ainakaan vielä järsinyt mitään huonekaluja tai listoja mennessään, vaan tykkää kovasti puun oksista, joita olemme häkkiin virikkeeksi laittaneet.

Aamulla ja illalla herkutellaan pelleteillä. Heinää ja vettä on saatavilla kokoajan. Lisäksi tuoreita vihanneksia, hedelmiä ja salaatteja. Terveelliset herkkupalat tuntuvat kyllä kovasti maistuvan, ja niiden avulla lapset ovatkin yrittäneet jo kouluttaa Apolloa hyppäämään esteiden yli. Välillä onnistuu...välillä ei ;)

Siivousvälineille on nyt ahkerasti käyttöä, sillä puruja ja heinää löytyy sieltä täältä. ( Oikein siivousintoilijan unelmalemmikki ). Niin ja lastenhuoneen uutena sisustuselementtinä toimii nyt suurensuuri häkki...joka on onneksi vaaleanharmaa väritykseltään ;).

Pupu maastoutuu muutenkin värityksellään hyvin sisustukseemme! Blogiystäväni Allidaalia kävi meillä poikansa kanssa viikonloppuna kyläilemässä ja hän epäili, että minä olen valinnut pupun värityksen mukaan, mutta kyllä tämä oli silkkaa sattumaa :D. 

Tuo viileä laminaatti tuntuu olevan Allulle miellyttävä alusta kuumana päivänä. Vähän liukas se tosin on pehmeiden tassujen alla, mutta viikonloppuna sain matot pestyä, niin pian on mukavampi lattioilla pomppia.

Pihaan olemme myös suunnitelleet jotakin häkkiä tai aitausta, jotta Apollo pääsisi pian ulkoilemaan.

Kylläpä tuntuu ihanalta, kun meillä on taas lemmikki. Ja onhan tämä kani aika paljon seurallisempi kuin hamsterit :). Varsinkin meidän nuorempi neiti on aivan haltioissaan. Hän on rakastanut eläimiä ihan pienestä asti, ja tykkää kovasti hoivata ja touhuilla niiden kanssa. Tuntuukin, että Allu ja meidän kuopuksemme ovat jo nyt erottamattomat ystävykset, ja heidän välilleen on syntynyt heti vahva side.

Mutta kyllä teinikin on ollut varsin otettu uudesta lemmikistämme, ja hän keksi tuon pupun nimenkin. Teinimme olisi alunperin halunnut ennemminkin rottia lemmikiksi, mutta kuopuksemme jankutti niin kauan näistä pupuista, että lopulta oli annettava periksi ;). Nuorimmainen säästi rahaakin lemmikkiä varten, ja otti selville kaiken mahdollisen tiedon, mitä kanin hankinnassa ja hoidossa tulee huomioida.

Tällaisten ilouutisten myötä kohti uutta viikkoa! Ja tämän viikon jälkeen pääsen minäkin vihdoin lomille.

Helteisiä kesäpäiviä!

Iida Emilia