Illuusio täydellisestä harmoniasta

Heippa ihanat!

Kun viikonloppuna julkaisin hetken mielijohteesta instan storyessä "kuvan kulissien takaa" eli realityelämää sotkuineen päivineen, sain tempauksesta yllättävän paljon positiivista palautetta.

Siitäpä innostuneena päätinkin kirjoittaa hieman enemmän tuosta täydellisten kuvien illuusiosta. 

Aika usein saan osakseni ihmetystä sen suhteen, onko meidän koti aina niin siisti ja täydellisessä järjestyksessä, kuin kuvista voisi päätellä. Voi kunpa olisikin! Mutta vain unissani! Tämä harhakuva välittyy valitettavasti kuvien kautta lukijoilleni, ja toivon todella, ettei se aiheuttaisi kenellekään paineita,vaan kuvieni tarkoitus on inspiroida ja kannustaa nauttimaan omasta kodistaan, oli se sitten pieni vuokra-asunto tai väliaikaisetappi. 

Itse rakastan katsella kauniita ja siistejä kuvia, sillä se rentouttaa kaiken muun hulabaloon ja kaaoksenkin keskellä. Perheellisenä ihmisenä tiedän varsin hyvin, ettei arjen kiireiden keskellä kodin täydellinen kunnossapito ole mahdollista, ei edes minulle, vaikka teen vain osa-aikatyötä. 

Eteiskuvat saavat aina yllätyksekseni instagramissa hurjasti tykkäyksiä. Omasta mielestäni eteisemme on pieni, hämärä ja epäkäytännöllinen, mutta ilmeisesti saan kuviin luotua tunnelman, joka näyttää kuin totuus olisi tarua ihmeellisempää.

Kauniiden kuvien eteen on kieltämättä tehtävä töitä!

Alakuvassa näette vasemmalla lähtötilanteen, jota ei ole pahemmin stailattu. Toki tilanne kuvassa ei ole edes niin paha, miltä se saattaisi oikein kiireisen viikon jälkeen näyttää. Pahimmillaan lattialla lojuisi vaatteita ja penkki notkuisi kirjoista. Sotkutkin ovat silti osa elämää ja kuuluvat myös arkeen, enkä minä aina niitä pois siivoile, vaikka mieluiten katselisinkin näkymää tiptop-siistinä. ( Tuossa oikealla puolella seinän takana on muuten vielä tuulikaappi, jossa suurin osa kengistä ja takeista majailee, eli tämä puoli on enemmän edustuspuoli ).

Jos lataisin tuon vasemmanpuoleisen kuvan blogiini, se näyttäisi mielestäni hieman tylsältä.

Mutta pienen raivaamisen ja stailauksen jälkeen kuvaan saa ihan erilaista hohtoa, vai mitä olette mieltä? Kasvit ja kynttilät toimivat myös aina tunnelmanluojina, vaikken toki oikeasti perus-arkena täällä eteisessä kynttilöitä polttelekaan ;). 

Siirtelen tavaroita hieman sen mukaan, miten ne asettuvat kuvaan sopivasti kamerasta katsellessani.

Esim. kuva-alueelle siirretty matto tuo lämpöä ja kodikkuutta.

Toinen tärkeä asia on valaistus. Itse tykkään kuvata luonnonvalossa, ilman salamaa.

Tässäkin tapauksessa avasin etuovea, jotta luonnonvaloa tulvisi kunnolla sisään. Kameran säädöistä kuvaa voi myös säätää kirkkaammaksi, mutta aika usein kuvaan ihan automaatilla tai P-asennolla.

Kuvakulma on myös tärkeä. Kun siirryn ottamaan kuvaa pariovien takaa, näyttää kuin tilaa olisi enemmän ja ovet luovat kartanotunnelmaa, vaikka pienessä rivarissa asutaankin.

Myös kuvien muokkaus tuo tietyn loppusilauksen, eli lisäilen kuviin muokkausohjelmalla ainakin kirkkautta, terävyyttä ja kontrastia. Saatan innostua leikkimään säädöillä toisinaan paljonkin.

Joku voi pitää minua hulluna, kun käytän vapaa-aikaani tällaiseen hölynpölyyn, mutta itse nautin siitä suuresti. Ja tuleehan tuossa samalla aina paikat siistittyäkin sivussa ;)

Joten muistutuksena tosiaan kaikille muillekin "väsyneille" äideille, että ei ole bloggareillakaan koti kokoajan vimpan päälle. Mutta nautitaan ja inspiroidutaan edelleenkin muiden kuvista, ja ollaan itsellemme armollisia.

Lämpöisin terkuin:

Iida Emilia