Uusi viikko alkaa sateen ropinan säestämänä,
rauhoittavan tasaisena rytminä, rentouttaen kehon ja mielen.
Rakastan elokuun tunnelmaa, kun kesä kääntyy hiljalleen syksyyn.
Kun pellot aaltoilevat kultaisina auringonsäteiden alla ja sumun hälvettyä kastepisarat kimmeltävät nurmella.
Omenapuut notkuvat punaposkisista aarteistaan ja rakkaudella vaalitut viljelmät tuottavat satoaan.
Kuinka kaunista kaikki onkaan!
rauhoittavan tasaisena rytminä, rentouttaen kehon ja mielen.
Rakastan elokuun tunnelmaa, kun kesä kääntyy hiljalleen syksyyn.
Kun pellot aaltoilevat kultaisina auringonsäteiden alla ja sumun hälvettyä kastepisarat kimmeltävät nurmella.
Omenapuut notkuvat punaposkisista aarteistaan ja rakkaudella vaalitut viljelmät tuottavat satoaan.
Kuinka kaunista kaikki onkaan!
Meilläkin päästiin nauttimaan sadonkorjuun hedelmistä ja oman maan makuelämyksistä.
Miten hienolta se tuntuukaan, kun alkukesästä innolla istutetut viljelmät alkavat kasvaa ja lopulta saadaan poimia herkut talteen.
Pienestä pihastamme ei toki suurensuurta satoa saatu, mutta onnistumisen iloa sitäkin enemmän.
Ensi vuonna taidamme laajentaa ryytimaata entisestään.
Meillä kasvatettiin tänä vuonna tillien ja yrttien lisäksi mansikkaa ja perunaa. ( Kuvan porkkanat ja sipulit ovat vain rekvisiittaa ;)
Mansikoita kypsyi muutama hassu, mutta perunat kasvoivat lopulta yli odotusten. Vielä elokuun alussa laatikkoon kurkkiessa potut olivat vain peukalonpään kokoisia ja varret puolestaan jättiläismäisiä! Ajattelin, että nyt ei sujunut homma kuin Strömsössä.
Äitini kehoitti kuitenkin leikkaamaan perunoiden varret lyhyiksi, jottei kaikki kasvuenergia menisi niihin ja kas kummaa, parin viikon kuluttua perunat olivatkin kasvaneet valtavasti! Keräsin niistä suurimmat talteen ja jätin pienimmät vielä maahan kasvamaan.
Ja arvaatkaapa vaan, kuinka hyviltä oman maan perunat maistuivat voinokareen ja tillin kera?
Aivan juhannukselta ja mummolan kesältä samaan aikaan :).
Paristakin lavallisesta saadaan muutama kattilallinen vielä herkuteltavaksi myöhemmin.
Onnistuneen kasvatusprojektin jälkeen nälkä kasvaa syödessä ja pieni kasvihuonehaave yltyy yhä suuremmaksi. Onpahan taas syksyksi unelmia uneksittavaksi.
Tänä kesänä eivät edenneet muut takapihan suunnitelmat laisinkaan. Jäivät mm. rinneportaat jälleen vain ajatuksen tasolle, mutta ehkäpä ne jonakin päivänä tuonne vielä ilmestyvät, ken tietää :D
Näissä sadonkorjuun tunnelmissa ja onnistumisen fiiliksissä toivottelen:
Ilonpisaroita arkeen!
Iida Emilia
Tänään meillä on tosi lämmin ja aurinkoinen ilma (keskiv.) Alkuviikko oli kylmempi.
VastaaPoistaMeilläkin ollaan syöty uutta satoa. Kiva kun saa hakea omasta pihasta herkkuja.
Täällä on myös tuon sateisen maanantain jälkeen ollut oikein kauniita ja kesäisiä päiviä :)
PoistaTuo on kyllä ihana tunne, kun saa omasta pihasta kesän makuja talteen! Oikein hyvää loppukesää sinule Tuija :)
Oman maan sato on sitä parhautta :)
VastaaPoistaSe on kyllä ehdottomasti :)
Poista