Sadesunnuntai

Rauhaisaa sunnuntaita!

Täällä päivä on valjennut kirjaimellisesti erittäin rauhallisena, sillä muu perhe mökkeilee ja minä nautin hiljaisuudesta kaniherra kainalossani. Vain sateenropina ja kellon tasainen raksutus rikkoo sunnuntain äänettömyyden. Tämä se vasta on perheenäidin luksusta! :)

Eilinen Venetsialaisilta vierähti mukavasti ystävien kesken. Herkuteltiin juustoilla ja paranneltiin maailmaa viinilasillisen ( tai parin ;) äärellä. Ulkonakin tarkeni vielä istuskella viltteihin käärittynä ja lyhdyt valaisivat hämärtyvää elokuun iltaa. 

Ennen muinoin kutsuin aina mielelläni kavereita meille kylään, mutta tuo tapa on valitettavasti lasten myötä jäänyt vähiin. Arkirumba vie niin voimia ja viikonloput haluaa viettää rennosti perheen kanssa. Onhan se aina olevinaan niin työlästäkin...siivota ja miettiä tarjottavia. Vaikka oikeasti tuo ystävien tapaaminen on niin voimaannuttavaa ja hauskaa, että sitä pitäisi tehdä paljon useammin! Ja voihan jokainen tuoda jotakin pientä mukanaan kahvipöytään, niin yhden ei tarvitse tehdä kaikkea. Näin se on! Tätä täytyy tehdä useammin :)

Syyskuun viikonloppuihin meillä ainakin touhua riittää, sillä kuopuksen syntymäpäivät lähestyy ja hääpäivääkin olisi mukava jotenkin juhlia.

Syksyn omenoista syntyykin hetkessä ihania herkkuja vieraille tai oman perheen herkkusuille. Itse rakastan omenakaurapaistosta vaniliakastikkeella höystettynä, mutta piirakat ja omenasoseet maistuvat nekin ihanilta tähän aikaan vuodesta! Nam! 

Kaniherralle maistuu myös omenat, kuin myös olohuoneen pöydälle nostetut kukkaset ja pihassa olevien lamppujen johdot!!! Vaikka hän näyttääkin noin viattomalta, niin on kyllä toisinaan melkoinen täystuho :D

Mutta nyt näyttääkin sade vaimenneen ja aurinko kurkistelee pilvien lomasta. 

Pikkuhiljaa alkaa tuntua siltä, että tutut äänet saisivat täyttää jo kodin. Kaniherrakin paineli päiväunille ja on aivan liian hiljainen seuralainen :)

Leppoisaa sunnuntaita!

Iida Emilia