Tervehdys pilviseen ja koleaan tiistaipäivään! Syksyn tuntua leijuu ilmassa, mutta se ei haittaa, sillä sisällä on taas mukavaa puuhastella. Vaikka alkukesän pihahommien ja riparijärjestelyjen jälkeen vannoin, etten ota mitään projekteja ennen seuraavaa kevättä, niin johan alkaa päässä raksuttaa taas uusia ideoita.
Mieheni totesikin puolitoista vuotta sitten remontin jälkeen, että ei se rouva kauaa tyytyväinen ole ;).
Ja täytynee myöntää, että hän taisi olla tällä(kin) kertaa oikeassa. Minulla on nimittäin kauhea remppakuume! Tai oikeastaan muuttokuume. Ai että, kun kädet syyhyäisi päästä repimään vanhaa ja luomaan jotakin uutta tilalle. Maalin ja sahanpurun tuoksua ja sitä tunnetta, kun alkaa nähdä valmista jälkeä... se on jotenkin niin koukuttavaa.
Noh, onneksi olen kuitenkin aika harkitsevainen, eikä rahatkaan riitä jatkuvaan muutokseen, joten tyydyn vain haaveilemaan. ( Niin ja tuo järjen ääni, eli mieheni, joka osaa vähän toppuutella ). Sitäpaitsi tähän nykyiseen remonttiin ja kotiimme olen erittäin tyytyväinen edelleen. Kaikki materiaalivalinnat osuivat nappiin ja keittiö on juuri se unelmieni keittiö, josta vuosia haaveilin. Toki vähän isompi ja avarampikin kyökki voisi olla, mutta meidän tarpeisiin tämäkin riittää hyvin.
Vaikka muuttokuume aika-ajoin piinaakin, niin silti tässä kodissa riittää vielä kohteita, jotka tahtoisin saattaa päätökseen. Nimittäin se iänikuinen kylppäri- ja saunaosasto odottavat siellä edelleen!!!
Ja totuushan on sekin, että kun 16 vuotta on jo samassa talossa asunut, niin alkaahan tuo asuntolainakin hiipua niin olemattomiin, ettei enää lisälainaa houkuttaisi ottaa. Ja pianhan meillä on täällä tilaakin enemmän, kun nuo lapset kehtaavat kasvaa niin äkkiä ja lentävät jonain päivänä pesästä.
En ole itseasiassa koskaan haaveillut uuden rakentamisesta, vaan vanhat talot kiehtovat yhä edelleen. Kaikkein parasta antia olisivat 100 vuotiaat hirsirakenteiset "huvilat" ja niiden tunnelma pihapiireineen. Usein kuitenkin mietin, kuinka hienon kodin voisi saada vaikkapa tavanomaisesta 60-70 luvun lättänätalosta! Se vaatisi kyllä uurastusta ja ponnistelua, mutta sieluni silmin näkisin jo ruman ulkokuoren sisältä kuoriutuvan taskalaistyyppisen helmen.
En kaipaa todellakaan mitään lukaalia, mutta yksi lisähuone ja isompi ruokailutila olisi jo luksusta.
Kun taaksepäin katsoo, niin ollaanhan me tässäkin vuosien varrella paljon saatu aikaan!
Mikä ihme siinä onkin, että aina vain kaipaa jotakin uutta ja vaihtelua?
Kun toiset vaihtavat kampauksia, harrastuksia tai vaatekaapin sisältöä, niin mulle se on näköjään tämä sisustus :)
Seuraavaksi ainakin olohuoneen puolelle on tulossa pientä kaivattua muutosta, sillä aion luopua lasten pulpetista, joka on toimittanut työ/askartelupisteen virkaa ja hankkia sen tilalle jotakin kivaa. Siitä siis myöhemmin lisää.
Iloista tiistaita!
Iida Emilia
Teillä aivan ihana keittiö <3.
VastaaPoistaSamaa vikaa löytyy minustakin kun jotain saanut laitettua kaipaa sitä pian taas jotakin uutta kotiin. Minulla onneksi tuo mökki jota voi rempata ja laittaa vielä. Juuri kesällä poistin kaiken vanhan ikkunakitin ikkunoista ja vaihdoin uusiin. Käsillä tekeminen on mukavaa hommaa. Ainahan sitä voi jotain pieniä projekteja tehdä jotka eivät maksa maltaita :).
Oikein ihastuttavaa päivänjatkoa sinulle.
Halauksin Erica <3
Kiitos sulle ihana Erica <3
PoistaJuu taitaa tämä sama vaiva olla aika monien muidenkin kiusana ;)
Ihanaa kun teillä mökki, jonka parissa voi huseerata! Katselinkin, että olit kovan vaivan nähnyt ikkunoiden laitossa. Mutta se on terapeuttista kun saa käsin jotakin puuhastella. Ja totta tuokin, että pienet projektit kunniaan! Tuo rahahan se useasti on esteenä näissä isommissa unelmissa ;).
Kivaa viikon jatkoa sinne <3
Viiemisen rampan jälkeen kotinne on ollut tosi kaunis...keittiökin. Ja kuten sanoit, ennen, kuin huomaatkaan teillä on tilaakin lisää..tytöt ovat jo isoja..:)
VastaaPoistaTuhannet kiitokset Hannele <3 Niin tykkään minäkin, vaikkei tässä huushollissa tuo pohjaratkaisu mikään paras mahdollinen ole, niin on siitä ihan käytännöllinen saatu kuitenkin :)
PoistaNo niin ne vuodet vaan vierii, eikä ne lapset pysy ikuisesti kotona! Ehkäpä siis muutaman vuoden kuluttua jo säilytystila-ongelmat helpottaa ;)
Kuulostaa tutulta nuo remppahaaveet ja haaveet vähän tilavammasta kodista 😁 Ajatuksilla leikittely onkin hauskaa ajanvietettä. Lenkillä käydessä remppaan ja laittelen välillä toisten taloja ja pihoja. Se on kiva miettiä miten sais jostakin "rähjästä" helmen. Halvat on huvit 😂 Teillä on niin kaunista 💛
VastaaPoistaKiitos viestistäsi Eerika! <3 Kyllä haaveilu on mukavaa, ja tuo olisi nimenomaan mun unelma tehdä jostakin "pommista" kaunis koti :). Hih, hauskaa ajanvietettä sulla lenkkeillessä ;). Toisten pihoihin on aina mukava kurkistella ja saada ideoitakin. Mutta teillä on kyllä niin täydellinen koti, että kyllä kelpaa <3
PoistaHaaveita mullakin on, mutta niiden toteuttaminen on isännän käden hommia.
VastaaPoistaelikkä munkin pitää vain haaveilla, kun yksi pari käsipareja ei joka paikkaan ehdi.
Voi niinpä. Täälläkään ei yksin kaikista rempoista selvittäisi, eikä tuo isäntäkään valitettavasti kovin innokas remppareiska ole ;).
PoistaMutta hyvin haaveiltu ja suunniteltu on jo puoliksi tehty. Ainut vaan, että näin pitkillä haaveiluajaoilla remppahaaveetkin ehtii muuttua moneen kertaan :D
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaThank you very much! :)
PoistaMinä olen haaveillut viimeiset 20 vuotta siitä vanhasta huvilasta ja nyt toinen lapsi on jo lennähtänyt omaan kotiin ja toinen kohta lähdössä ja meidän tavallinen omakotitalo tuntuu liian suurelta ja suuritöiseltä. Ja nyt tajuan, että eihän me enää mitään huvilalla tehdä...Olen alkanut haaveilemaan rivitaloasunnosta, jonka voisi rempata lattiasta kattoon. Tässä nykyisessä ei ole voinut, kun kaikki rahat on mennyt lainan lyhennyksiin (ja paljon on paikkoja joita olisin halunnut muuttaa omantyyliseksi, esim. keittiö ja pesutilat).. Näin se elämä muuttuu ajan saatossa :)
VastaaPoistaKiitos kivasta viestistäsi :)
PoistaNäinhän se juuri menee! Haaveet ja ajatukset muuntuu elämän myötä :)
Itse olen myös pitkään haaveillut vanhasta talosta, ja siellähän olisi ollut ihanteellisinta asua juuri lasten ollessa pieniä. Punainen tupa ja perunamaa! Olisi ollut tilaa temmeltää. Toisaalta kuitenkin juuri näissä ruuhkavuosissa aikaa ja rahaa on vähiten käytössä ja stressitaso olisi varmasti noussut korkealle ison omakotitalon ja remontin keskellä.
Mutta näin vain vuodet ovat vierineet ja oikeasti meidän on ollut tosi hyvä tässä, ja nyt alkaa tuntua, ettei tästä kannata enää mihinkään muuttakaan ;).
Ihanaa uutta elämänvaihetta teille! Ja tuo rivitalo remppoineen kuulostaisi tosi hyvältä ajatukselta.
Ihania kuvia kauniista keittiöstä!!! ♥
VastaaPoistaSisustaminen ja muutokset kotona on piristäviä, unelmia täytyy aina olla :) Oikein ihanaa alkavaa syksyä ♥
Kiitos oikein paljon <3
PoistaPienet muutokset tuovat aina vaihtelua ja piristävät! Jatketaan haaveilua :)
Oikein kaunista ja tunnelmallista syksyä sinne!