Moikka!
Kevään odotus on tuonut järjestelyinnon mukanaan ja hyvä niin, sillä parina edellisenä vuotena tuota intoa ei ole näkynyt ja sen seurauksena kaapit ovat olleet kuin maanjäristyksen jäljiltä! Vaikka muutama vuosi sitten innostuin kovasti konmarituksesta ja vähensin jo tuolloin tavaraa huomattavasti, niin itsekseenhän ne kaapit eivät järjestyksessä pysy ja aina sitä roinaa jostakin kertyy lisää!?!
Itselleni Marie Kondon menetelmät osuivat ja upposivat. Lapsetkin nauroivat, että KonMari-kirjat ovat olleet ainoat opukset, jotka äiti on lukenut alusta loppuun ;). Ihan kirjaimellisesti en hänen metodeitaan ole noudattanut, mutta monia asioita olen kuitenkin järjestyksen pidon suhteen oivaltanut.
Olen toki aina ollut kohtuu-järjestelmällinen ja kaikelle on löytynyt oma paikkansa. En myöskään kiinny tavaroihin, joten pystyn luopumaan helposti vanhoista ja käyttämättömäksi jääneistä asioista. Mutta kun perhe kasvaa ja vuodet vierii, niin samalla myös tavaramäärä lisääntyy. Sitä suorastaan sikiää lisää joka ikisenä jouluna, syntymäpäivänä ja lomareissujen jälkeen. Shoppailupäivistä puhumattakaan! Ja jossain kohtaa sitä vaan tajuaa, että tuo kaikki "turhake" enemmänkin ahdistaa kuin tuo hyvää mieltä.
Omalla kohdallani jonkinlainen onni on toki ollut se, että olemme asuneet aina niin pienessä kodissa, että materiaa on tullut karsittua säännöllisesti. Silti se ei tarkoita sitä, että kaapit olisivat pysyneet tiptop-kunnossa, ( varsinkin kun säilytystilaa on ollut niin vähän ) mutta suurin toiveeni ja tavoitteeni tällä hetkellä olisi se, että arki rullaisi hyvin ja kaikella olisi paikkansa. Haluaisin todella säilyttää balanssin ja selkeyden myös kaappien uumenissa, enkä hikipäässä vain säilöä, sulloa ja kätkeä. Epäjärjestys ja etsiminen vie nimittäin hirveästi energiaa!
Tässäpä siis kurkistus pieneen eteiseemme, joka ei varmasti ole käytännöllisyyden perikuva, mutta yllättävän toimiva kuitenkin. Mieluummin pidän vaate- ja kenkävalikoimat mahdollisimman pieninä, kuin täytän valmiiksi pienen eteisen suurilla ja kookkailla kaapeilla, jotka pursuaa vaatteita, joista suurinta osaa ei edes käytetä.
Eteisemme koostuu kolmesta eri naulakko-alueesta.
Heti ulko-ovella vastassa on tuulikaappiin sijoitettu "vierasnaulakko", johon jätämme kotiin tullessamme tämän hetkisessä arkikäytössä olevat takit ja kengät. Ylensä naulakossa roikkuu 4-8 takkia ja kengät valtaavat lattian, mutta yritän pitää pikkueteisen selkeänä (varsinkin silloin jos vieraita on tulossa). Ylähyllyn koreista löytyy lisäksi minun ja mieheni käsineitä, pipoja ja huiveja.
"Aulatilasta" tai eteiskäytävältä löytyykin sitten teinien naulakko oikein paraatipaikalta, jossa olkikasseihin ja koreihin on piiloteltu nuorison myssyt ja tumput. Penkin päälle voi laskea reput ym. tarvikkeet ja kotiavaimet roikkuvat usein naulakossa. Tämä kohta kodistamme onkin yksi omia suosikkejani.
Kaniherra viihtyy usein eteisessä pyöreän juuttimaton päällä, sillä tuosta kohtaa näkee melkein kodin joka huoneeseen. Siinä hän päivystää usein vastassa kotiin tullessa, ellei sitten ole vielä nukkumassa sängyn alla.
Kolmas naulakko ja varsinainen vaatekaappi löytyy sitten eteisen loppupäästä keittiön ja wc:n kulmilta ja täällä säilötään loppuja ulkovarusteita. Periaatteessa pidän sekä kesä- että talvitakkeja samassa paikassa, koska en jaksa rahdata vaatteita erikseen säilöön vuodenaikojen vaihdellessa. Osa kesäkengistä- tai takeista on kuitenkin kunkin omassa vaatekaapissa odottamassa vuoroaan.
Samanlaiset henkarit ja korit selkeyttävät kaapin sisältöä ja vanhasta lakanasta ommeltu verho hillitsee näkymää. Kaapin ovet ovat kotimme alkuperääistä tekoa suoraan 80-luvulta, mutta uuden maalikerroksen ja vetimien myötä niistäkin tuli ihan kelvolliset.
Tämä kyseinen vaatenaulakko ( alakuvassa ) ja sen vieressä sijaitseva siivous/sekatavara/työkalu-kaappi olivatkin päässeet aivan järkyttävään kuntoon, jota saatoitte todistaa instagramstooryjen kuvissa jo aiemmin! En edes kehtaa blogiin niitä ennen-kuvia laittaa, sillä remonttimme aikana muistan vain hätäpäissäni sulloneeni sekalaista tavaraa, maalipurkkeja ym..ym..piiloon, enkä saanut millään aikaiseksi siivota niitä!
Nyt onneksi into ja motivaatio löytyivät ja fiilis on ihan mieletön! Miten voikin olla niiiin kevyt ja hyvä fiilis, kun pääsee romuista eroon ja saa kaapit organisoitua uudelleen! On kyllä tuhat kertaa parempi olo päästä tavaran otteesta, kuin se, että hankkisi kokoajan uutta tilalle.
Verhon taakse naulakkoon oli kerääntynyt hirveä keko kenkiä. Löytyi ihan kaikenlaista vaihtoehtoa monoista, futiskengistä ja luistimista lähtien! Lopulta kaappien siivouksen myötä sain makuuhuoneen kaappiin hyvin tilaa urheilukengille ja loput kengät mahtuivatkin tähän mainiosti, kunhan rikkinäiset poistettiin ja pienet kengät kierrätettiin. Löysinpä kaapin uumenista myös omat vanhat nahkanilkkurini, joista vetoketju oli aikoinaan hajonnut. Onneksi en ollut heittänyt kotimaisia laatukenkiä menemään, sillä kun kuskasin nilkkurit suutarille, niin hän teki niistä pikkusummalla ihan uudet!
Ja tästä siivouskaapista tuli niin nätti, että kaapin ovea voisi pitää auki päivät pääksytysten :D
Täältäkin kaapista lähti monta kassillista roinaa kierrätykseen ja nyt löytyy helposti työkalut, maalit, johdot, siivousvälineet, suksivoiteet, kestokassit, mutterit, tyhjät panttipullot jne...
Sisustuksellisesti ajatellen oli hauskaa hyödyntää väreihin sointuvia säilytysratkaisuja, kuten vanhoja paperikasseja tai käyttämättömäksi jääneitä puu- ja sinkkilaatikoita. Onpahan sitten mukavampaa kurkata siivouskomeroonkin tästä eteenpäin :)
Tämän pitkäkorvan kuvan myötä toivottelen iloista viikon jatkoa ja siivousinspiraatiota itse kullekin! Itselläni on vauhti päällä ja aion kevään aikana käydä ihan kaikki kaapit, lipastot ja kasat läpi. Lisäksi olemme myös uudistamassa teinien huoneita, joten niistä ehkä lisää seuraavalla kerralla.
Helmeilevää helmikuuta!
Iida Emilia
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti