Toiveikasta torstaita!
Täytyi oikein hetken pinnistellä ja muistella, mikäs viikonpäivä tänään onkaan?!
Päivät ja viikot sekoittuvat toisiinsa, eivätkä viikonloputkaan juuri eroa arjesta. Päätäkin särkee tänään vimmatusti. Monena aamuna on lisäksi täytynyt hieraista silmiään verhot avatessaan, että onkos nyt huhtikuun puoliväli? Luonto kun on peittynyt yön tunteina paksun lumikerroksen alle!! Siis LUMEN! Sen jota kaivattiin jouluksi tai hiihtoloman alkuun! Miksi ihmeessä sitä sataa vasta huhtikuussa? Huoh!
Tänään aurinko pysyy piilosilla, joten sytyttelin kotiin kynttilöitä lakanoidenvaihdon ja siivouksen lomassa. Vaikka tämä päivä onkin vähän väsynyt ja harmaa ( ja tekee ihan hitosti mieli herkkuja ;), niin täytyy sanoa, että karanteenipäivät ovat meidän perheessä sujuneet ihmeen mukavasti toistaiseksi. Ennen kaikkea olen iloinen siitä, että se alun shokkitila, ahdistus ja pelon tunteet ovat asettuneet. Uuteen arkeen on astunut taas ilo ja onni pienistä asioista.
Päivät menee yllättävän nopeaan ja tekemistä tuntuu riittävän. Isäntä käy töissä normaalisti ja hyvä niin, sillä hänen olemassaolonsa voisi "häiritä" meidän tyttöjen rauhallista kotieloa :D. Kaikilla on säilynyt mieli ihan ihmeen hyvänä ja uskokaa tai älkää, täällä ei olla koko viiden viikon aikana tapeltu kertaakaan?? ( Tai no..ehkä minä ja ukkokulta ollaan joskus jostain asiasta eri mieltä, mutta teinit eivät kiukuttele ollenkaan )?? Ihmettelen oikein kuinka tasapainoisia ihmistaimia olemme saaneet aikaan :). Vai liekö tämä vain tyyntä myrskyn edellä?
Toki pidemmän päälle seinät alkavat varmasti kaatua niskaan, mutta itselläni kotoilu ei ainakaan toistaiseksi ahdista yhtään. Mutta kieltämättä lämpimiä ilmoja odottelee jo innolla, sillä terassia ja kasvihuonetta olisi ihana päästä sisustelemaan. Tulevasta kesästä tai lomista ei ole tietoakaan, mutta nyt jos koska sitä pyrkii elämään vain päivän kerrallaan ja yrittää olla murehtimatta huomisesta.
Mitäs ihmettä? Ulkona alkoi paistaa aurinko ja lumetkin ovat hävinneet. Nyt täytyy patistaa itsensä lenkille. Jospa se päänsärkykin sillä häviäisi? Vai vaatiikohan kroppa sittenkin mokkapaloja ;)
Tsemppiä päiviin!
Iida Emilia
Olen ihmetellyt meillä aivan samaa, että muksut eivät olet juuri yhtään riidelleet. :D Olin varma, että kotona neljän seinän sisällä istuminen kärjistäisi monet pikkujututkin älyttömiksi riidoiksi. Lapset ovat kyllä hirmusopeutuvaisi, ehkä johtuu siitä. Kiva kuulla, että teillä on mieliala korkealla ja olette nauttineet perheen kesken kotoilusta. Ihanat kuvat!
VastaaPoistaIhana kuulla, että sielläkin sujunut korona-arki hyvin ilman suurempia kärhämiä :)
PoistaOdotin kyllä itsekin, että tässä vaiheessa alkaisi toisten naamataulut ärsyttää, mutta oikeastaan tuntuu, että tilanne vain lähentää entisestään <3. Ehkä meille vanhemmille tämä on vaikeampaa, mutta nuoriso todellakin tuntuu sopeutuvan ihmeen hyvin tilanteeseen!
Eiköhän tästä siis selvitä, vaikka toki tilanteen kestosta ei ole tietoakaan! Oikein lämpimiä kevätpäiviä sinne Saksaan, missä taitaakin jo olla ihanan keväistä :)