Viherpeukalon kevätkylvöjä

Hellurei ja hupsista, kuinka onkin aikaa vierähtänyt edellisestä postauksesta!

Toukokuu toi mukanaan hieman normaalimman arjen, kun meidän peruskoululainen palasi kouluun ja minäkin osittain töihin. Lukiolainen jatkaa etäilyä ja jännätään, kuinka tulevan vaihtovuoden mahtaa käydä. Näillä näkymin lähtö olisi syyskuussa, mutta veikkaanpa että siirtyy kokonaan. Kuulostellaan vielä tovin.

Eikä tämän epätavallisen vuoden epänormaali kevätkään enää paljoa hetkauta! Joskin kevät taitaa aina hieman keikahdella, mutta enpä muista hetkeen tällaista säänvaihteluiden karnevaalia nähneeni! Taivaalta voi sataa saman päivän aikana ihan mitä vain ja talvitakin on saanut kaivaa kaapin uumenista takaisin jo ajat sitten tarjetakseen. 

Kesäkukkien kanssa on joutunut nyt malttamattomana odottelemaan lämpimämpiä päiviä ja pelargonioita pitänyt siirrellä sisään ja ulos. Onneksi en kovin paljoa ole kukkia vielä ehtinyt ostaa, mutta ikkunalaudalla on ruuhkaa silti :)

Sain koulittua juuri viikonloppuna pienet eucalyptusvauvani omiin ruukkuihinsa ja mikäli kaikki lähtevät hyvään kasvuun, niin meillä on pian 15 kpl eucalyptuspuun taimia. Ainakin kranssimateriaalia riittäisi sitten omasta takaa! :D

Yrttikylvöni sensijaan eivät menestyneet ( taisin kastella turhan harvakseltaan ;) mutta huomaan, että peukaloni alkaa ehkä hieman jo vihertää. Ainakin yritys ja into on kova!

Pihalla hommat hieman seisovat säiden oikutellessa, eikä sisätiloissa innosta tällä hetkellä oikein mikään. Ehkä siksi valokuvausinspiskin on kateissa, kun puutarhassa ei ole vielä kuvattavaa, eikä toisaalta sisälläkään. Ideoita ehtii kyllä kertyä senkin edestä, muttei niitä ehdi valitettavasti sitä mukaa toteuttaa. Varsinkaan, kun tarvisin avukseni innokasta timpuria...eikä sellaista kyllä kotoa löydy ;)

Yksi pitkäaikainen haaveeni ikkunoihin on ollut ikkunaristikot ja niitähän toki olisikin uusina saatavilla. Mikään ei mielestäni silti voita vanhojen ikkunoiden patinaa, jota löytyy näissä kuvissakin olevista elämäänähneistä pokista. Ai että, kun löytäisikin juuri sopivan kokoiset vanhat ristikot niin mallaisin ne näiden meidän ikkunalasien väleihin.

Ikkunoista puheenollen...enpä ole vielä edes pessytkään niitä. Se on kertakaikkiaan kotitöistä inhottavinta. Ehkä se saa vielä tovin odottaa...kunhan nyt senverran pilkistää valoa, että viherkasvini jaksavat vielä kasvaa ennen ulkoilmaan siirtoa.

Kesäkelejä odotellen!

Iida Emilia